Tapani Veistola kirjoitti kesannoista, (lainaten tutkimusta): "Maatalousympäristön monimuotoisuuden kannalta olisi edullista, jos luomutilojen, erityisesti luomukarjatilojen, määrä kasvaisi edelleen.

Aiheetta enempään "

Turhan vaatimatonta: aihetta on jatkokäsittelyyn.

1) Tavanomainen viljelijä kesannoikin paljon halvemmalla (100 e/ha halvempi)

2) Tavanomaiselta viljelyltä säästyy Suomen mittakaavassa 1,3 miljoonaa hehtaaria ( http://personal.inet.fi/koti/matti.pekkarinen/etusivu.htm#mitamaksaa ) luonnolle. Pidettäköön se joko kesantoina tai metsinä.

3) Jos em 1300 000 ha pidetään metsinä, säästyy em. linkin laskelman mukaan 1000 000 000 euroa/vuosi tukirahoja. Laitetaan vaikkapa tuulivoimaloiden rakentamiseen! Montako saadaan vuosittain?

4) Kumpi muuten mielestänne on parempi noille 1,3 miljoonalle hehtaarille, jotka tehoviljelyn kautta säästyvät pellonraivaukselta (ja osittain vapautuvat nykyisestä peltokäytöstä): kesantopelto vaiko metsä? Ihan luonnollisuuden taikka monimuotoisuuden kannalta ajatellen.

SE CASE vielä uusintana. Taisi olla lukijoille vieraita termejä ja kirjoitusvihreitä mukana… ja nyt paremmalla savonkielellä:

Naapurikylän luomuviljelijä pyysi toissa syksynä kuivaamaan ruissatonsa. ”Luoja kahto hyväks antoo kakskymmentä hehtoo (hehtolitraa) ruista seihtemältä hehtaarilta”. Hänen saamansa Sato, 20 hl, painaa kuivattuna noin tuhat kiloa. Se ei ihan riittäisi seitsemän hehtaarin kylvöön, eli SATOA TULI VÄHEMMÄN KUIN SEN TUOTTAMISEEN KULUI RUKIIN SIEMENTÄ … Miten ratkaisette tämän, muuten mainion monimuotoisuustilanteen, jos kaikilla luomuviljelijöillä onnistuu näin ”hyvin”?

Pitäisikö luomuviljelyn jatkuvuuden turvaamiseksi sallia luomuviljan kylvössä käytettäväksi osittain tavanomaistakin siementä? Muutenhan tuollaisella satotasolla käy niin, että vuosi vuodelta kylvettävä ala pienenee. NOOH: POSITIIVISTAHAN ON, ETTÄ kesantoala tietenkin KASVAA…

Matti