Elef- tiedonhankintatehtävä

Pässinlihan tuotantokustannuslaskelma.

"Lammas muuttaa tehokkaasti pellon sadon  loputtomaksi määkimiseksi, miljooniksi papanoiksi ja aitalangalla liehuviksi karvatupsuiksi."

Lampaankasvatus on luonnonmukainen tapa köyhtyä!

Hae allaolevassa tekstissä kuvattuun tilanteeseen tarvittavat puuttuvat tiedot Internet-lähteistä ja kirjastoista. 

 

Olet yllätykseksesi saanut uuden eläinystävän. Kaukainen sukulaisesi on poistunut ajasta iäisyyteen testamentattuaan sitä ennen sinulle vanhan lemmikkinsä Gunnar-pässin. Toipuessasi vähitellen surusta pohdit samalla elämän tarkoitusta, myös pässin elämän. Sehän on urospuolinen lammas, ”uuhen mies”, siis ilmeisestikin tarkoitettu lammaspaistina ja lammaskaalina syötäväksi. Asiassa on muutamia mutkia ennen pääsyänne yhdessä ruokapöytään:

 

  1. Gunnar on kovin laiha. Se pitäisi ensin lihottaa. Sitä paitsi olet kuullut geenimuuntelun riskeistä. Onkohan Gunnar joutunut aiemmin syömään geenirehuja? Siitä on enää mahdoton saada tietoa. Olisi paikallaan puhdistaa sen elimistö vaikkapa viiden vuoden luomurehuruokinnalla. Sinä aikana se lihoisikin varmaan riittävästi. Joudut siis selvittämään, mitä pässi syö, ja millaisia määriä tarvitaan. Otat myös selvää luomutuotannon eduista ( http://finfood.fi ) sekä mahdollisista haitoista.  Ruokintaohjeita löydät maaseutukeskusten neuvontasivuilta (elämäntilanteensa vuoksi pässisi luokitellaan ruokintaneuvonnassa ryhmään ”joutilaat”, mikä sinusta saattaa tuntua törkeältä…).  Jos et löydä ohjeita, niin joudut pelaamaan ”varman päälle”, ja varaat pässille kaksi kiloa heiniä ja kilon viljaa vuoden jokaista päivää kohden.
  2. Takuuvarmaa luomurehua ei saa kuin itse tuottamalla, sillä aina on riski, että varpunen nokassaan on kantanut ostorehukuormaan tavanomaisen heinänkorren tai viljanjyvän. Niinpä päätät viljellä tarvittavat rehut takapihallasi. Joudut selvittämään, millainen ala on viljeltävä heinää ja rehuviljaa. Laskelmiisi tarvitset tilastotiedot keskimääräisistä hehtaarisadoista luomuviljelyssä. Jos joudut toimimaan ilman tietoa, niin varaudu varmuuden vuoksi vain 1500 kilon hehtaarisatoon sekä heinällä että viljalla. (jos et lannoita etkä käytä kasvinsuojelua ollenkaan, varaudu vain 1000 kilon hehtaarisatoon heinällä ja viljalla)
  3. Päästäksesi satotavoitteisiin joudut hankkimaan viljelytarvikkeita (siemenet ja mahdolliset luomussa sallitut ostolannoitteet ja tuholaistorjunta-aineet) Päätät hankkia luujauhopohjaisen lannoitteen ja mäntysuopaliuosta kirvojen torjuntaan sekä viljelyyn tarvittavat siemenet. Mitä muita sallittuja vaihtoehtoja on tarjolla? Paljonko valinnoillesi kertyy hintaa yhteensä. Entä viitenä vuotena yhteensä? (Kasvintuotannon Tarkastuskeskus hoitaa luvallisten luomukeinojen luettelointia…) (kylvösiementä viljalla tarvitaan 200 kg/ha, ja hinta noin 50 senttiä/kg)
  4. Kaikki työt teet käsin, kuten kunnon luomuviljelyyn kuuluu. Niinpä kone- ja työkalukustannuksia ei ole. Multaa on kynsien alla, ja muutenkin olet manikyyrin tarpeessa sekä kevät- että syystöiden (kyntö) päätteeksi. Hoitokerta maksaa 25 euroa. Ruumiillisen työn suorittamiseen kuluva energia tarvittiin tietenkin… Paljonko enemmän tarvitaan energiaa työpäivää kohden ruumiillisessa työssä kuin henkisessä? Paljonko kulutit tämän vuoksi ”extraa” ahertaessasi pellollasi 10 päivää vuodessa? Tämä pitäisi lisätä viljelyn kustannuslaskelmaan, lisäähän se kyseisten päivien ruokalaskuasi samassa suhteessa… Toisaalta teit ekoteon… paljonkohan säästyikään traktorin polttoainetta, kun pellollasi ei tarvittukaan traktoria? Entä vastaavat luvut koko viisivuotisjaksona ennen Lammasateriaa. (Työtehoseura tutkii näitä asioita… mutta karkeana arviona traktorityön polttoaineen kulutukselle voidaan pitää 60 litraa/ha vuodessa). Puintityön joudut kuitenkin teettämään vieraalla. Tuttu urakoitsija ottaa vain 50 euroa käyntikerrasta.
  5. Neljäntenä vuonna kevättalvella Gunnar oireilee oudosti. Se ei syö, vaan kulkee levottomana kehää ja potkii omaa vatsaansa. Eläinääkäri sanoo, että kyseessä on virtsakivet. Hän saa lemmikkisi kuntoon ja kirjoittaa 120 euron laskun. Sinä otat selvää, mistä virtsakivet johtuvat, koska et halua enää eläinlääkäriä käymään.
  6. ……Näin meni viisi vuotta, ja sekä sinä että Gunnar olette selvästi vankemmassa kunnossa kuin yhteisen taipaleenne alussa. Harmillista, että Aika on käsillä. Olet niin kiintynyt Gunnariin, ettet pysty suorittamaan viimeistä toimenpidettä, teurastusta. Joudut turvautumaan teurastamon palveluihin. Mitä maksaa Gunnarin teurastaminen?. Olisiko sika tai nauta ollut tässä mielessä parempi perintöeläin? (Jo muutamia vuosia sitten teurastamot perivät tällaisessa tilanteessa 8 mk/lihakilo lampaalla. Jollet löydä tuoreempaa taksaa, käytä tätä. Yritä kuitenkin)
  7. Niinpä Gunnar on taas kotona luonasi, nyt siististi muovikassissa. Sinulla on 15 kg selvää pässinlihaa. Paljonko uhrasit rahaa lihakiloa kohden? Työllesi et laske hintaa. Ihmisellä pitää olla harrastus (ja eläinystävä?).
  8. Lopuksi otat selvää, mitä herkullisia ruokia voi valmistaa noin kymmenvuotiaan suomenlammaspässin lihasta.***

  

*** Muistathan perinteisen lappilaisen kuikkaliemireseptin (kuikka on pohjoisten salojärvien sukeltajasorsa, jonka liha ei ole ihan parasta herkkua): Ammutaan kuikka ja suolistetaan se. Riiputetaan saalista viileässä yksi viikko. Nyljetään lintu huolellisesti . Liotetaan sitä etikassa kahden vuorokauden ajan ja heitetään sitten liemi pois. Liotetaan lintua maidossa kaksi vuorokautta ja kaadetaan maito pois. Keitetään lintua suolavedessä tunnin ajan, ja kaadetaan vesi pois. Lopuksi pannaan lintu pontikkaan likoamaan enintään neljännestunnin ajaksi. Heitetään lintu pois, ja aromikas kuikkaliemi on valmis nautittavaksi!

 TÄTÄ RESEPTIÄ voinee pienin muutoksin käyttää vaikkapa villikarjun, minkin, piisamin, skunkin ja jopa pässinkin kyseessä ollen.

Sirpa Halonen, Matti Pekkarinen PEMO Iisalmi ................... kasvi-etusivulle