Kysymys energiantarpeesta eri viljelymuodoissa on ihan oikeasti
mielenkiintoinen. Siinä jopa saattaisi olla (ainoa) laji, jossa
luomuväki pärjää ihan valehtelematta, ainakaan ihan ilmiselvästi.

Asiasta ei löydy (ainakaan hevillä) selviä lukuja. Opiskeluni aikoihin
mainittiin Viikissä peltohehtaarin viljelyyn kuluvan 600 kg öljyä
(sisältäen koneiden valmistukseenkin kuluvan öljyn). Ehkä
nykytekniikalla päästään 350 kg:aan? Josta typpilannoitteen osuus olisi
vaikkapa 150 kg? Ja suorakylvöllä vielä poistuu 3 traktoritunnin tarve,
noin 50 kg?. Tällöin päästään tilanteeseen, jossa apulannan osuus olisi
peräti 50% kokonaisenergiasta. Jos vielä luomusato olisi yli 50%
normaalista, niin siitähän elämä nousisi. Tosin suorakylvö ei luomussa
kyllä kauan toimi.

Asiaa luomun kannalta mutkistaa mekaaninen rikkatorjunta, joka lisää
traktorityötä. Samoin liekitys rikkatorjunnassa, joka vie tilanteesta
riippuen 30-100 kg fossiilista p-ainetta. Jos liekitetään. (jos ei, niin
sitten tuota mekaanista on enemmän)

Ja välivuoden olisi rehellisyyden nimissä otettava huomioon joko satoa
alentavana tai energiankulutusta nollasadon vuonnakin aiheuttavana.

Entäpä, jos peltotyöt tehdään käsin? Olisi tosiluomua!

Matti