Heinä (kuivaheinä) |
Kuivaheinän merkitys on viime vuosikymmeninä laskenut. Yhtenä syynä säilörehuun siirtymiseen on heinänkorjuun sääriskit.
Hyvän heinän tuottaminen:
Rikkaruohoista vapaa nurmi. Maittavuutta ja rehuarvoa alentavat nurmissamme yleisimmin leinikit, hierakat, nurmilauha, voikukka sekä yksivuotisista pihasaunio, vesiheinä, pihanurmikka. Juolavehnä on rehuarvoltaan kohtalainen ja satoisuudeltaan hyvä nurmikasvi!
Maittavat ja rehuarvoltaan hyvät lajit. Koiranheinä korsiintuu nopeammin kuin muut heinät ja menettää siten sulavuuttaan. Apila sisältää paljon valkuaista, mutta sen maassa kuivaus on ongelma. Apila sisältää paljon Ca ja Mg, mutta vähemmän P kuin heinäkasvilajit.
Oikea niittoaika. Vanha tapa "Hermannilta heinään" ei sovellu tuottoiselle karjalle. Heinä niitettävä kohta tähkälle tulon jälkeen. Näin sulavuus on vielä hyvä. Apila vanhenee hitaammin kuin heinäkasvit, ja niittoa voidaan apilavaltaisessa kasvustossa lykätä tarvittaessa. Tarve lykkäämiseen voi johtua sateisista säistä.
Nopea kuivatus on parempi kuin hidas. Näin kasvin elintoiminnot eivät ehdi kuluttaa maittavuden kannalta tärkeitä sokereita loppuun. Murskaaminen (miel. jo niiton yhteydessä) nopeuttaa kuivumista merkitsevästi (noin vuorokaudella). Tosin se edesauttaa myös heinän kastumista sateen sattuessa. Niiton jälkeisen maassa kuivauksen edistämiseksi on heinää pöyhittävä pari kertaa päivässä. Viimeisten pöyhintöjen ennen paalausta (säistä riippuen, ehkä kolmantena tai neljäntenä päivänä) olisi oltava hellävaraisia, jotteivät lehdet murene. Lehtevät lajit (engl. raiheinä ja nurminatakin ovat sikäli ongelmallisia, että lehdet pyrkivät murenemaan peltoon viimeisessä pöyhinnässä. Apilan paksu varsi taas kuivuu hitaasti, ja vaatii yleensä koneellisen loppukuivauksen, latokuivauksen. Latokuivuriksi soveltuu mainiosti viljalle tarkoitettu kylmäilmakuivuri. Suurpaaleille on mahdollista myös rakentaa kuivuri "huussinreikä"- periaatteella. Siinä kotelorakenteisen pohjan reikien päälle asetetaan pyöröpaaleja 2-3 päällekkäin, ja puhaltimen antama ilma ohjautuu paalien läpi. Ilmeisesti tämä toimii parhaiten, jos paali on sisältä löyhä (paalattu kiinteäkammioisella paalaimella)
Uusia "tuulia" heinänteossa:
-propionihapolla varmistettu heinän säilöntä: pyöröpaalissa, melko kuivana (muuten pyöröpaaliheinän tulisi olla todella kuivaa, jotta se säilyy kunnolla)
-muovikääreellä varmistettu heinän/säilörehun säilöntä: pyöröpaalissa... lähes kosteudesta riippumatta... Käytännön kokeiluillaan viljelijät ovat tulleet kumonneeksi oppikirjojen väitteet sopivista korjuukosteuksista. Eli: nurmea pystytään muovia ja happoa tarvittaessa käyttäen säilömään missä kosteudessa tahansa. Näin kai pitää ollakin: jotkut, vain käytännössä vastaan tulevat ongelmat ratkaistaankin käytännön olosuhteissa. Tosin käytännön kokeiluissa jää usein tutkimatta silmällä näkymättömät säilöntätappiot. Myös kustannus/hyöty- vertailu toisiin menetelmiin saattaa olla "värittynyttä", eli vain oman tilan kaluston kannalta ajateltua.