Nurmikasvilajit

Matti Pekkarinen

kasvi-etusivulle

Heinäkasvit

Timotei

Talvenkestävä yleislaji. Melko korsivaltainen sato. Jälkikasvukyky heikko. Myöhäisin. Niinpä soveltuu parhaiten kuivaheinäksi. Seoksissa pienentää talvituhoriskiä. Lajikkeilla suuria talvehtimiseroja. Erot selittyvät hyvin pitkälti kasvurytmillä. Parhaiten talvehtii lajike, joka asettuu varhain talvilepoon (jonka syyssato jää pieneksi). Menetys korvautuu seuraavana keväänä nopeana kasvuunlähtönä ja suurena 1. niiton satona. Varsinkin vaikeissa talvehtimisoloissa tällaiset lajikkeet antavat suurimmat kokonaissadot. (Grindstad ja Iki-timoteit).
-poudanarka
-VARSINKIN eloperäisille maille

Nurminata

-lehtevä, nopea jälkikasvu, SOV.VARSINKIN SR.-JA LAIDUNNURMIIN, talvenkesto melko hyvä

- ruokonadan sulavuus ja muukin rehuarvo ovat nurminadan veroiset(valkuais-% hieman alempi johtuen suuresta hehtaarisadosta), maittavuus lienee hieman huonompi (k-a syönti pässillä 904><920 g)

Koiranheinä

Poudankestävä, aikainen (korsiintuu ja laatu heikkenee aiemmin kuin muilla nurmiheinillä). Soveltuu parhaiten poutiville maille (hiesut, poutivat savet). Maittavuus lienee hieman huonompi kuin timoteillä, nadalla tai raiheinällä. Viljely miel. puhdaskasvustona?

Englannin raiheinä

-lehtevä, hyvä jälkikasvukyky, laidun-ja sr-nurmiin, vars. hikevillä mailla

Rehukattara, ruokonata, ruokohelpi

kattara

timotein veroinen, pystyy hyödyntämään 20 kg enemmän N hehtaarilla kuin timotei
- laatuerot pienet, ehkä syyssato timoteillä parempi
- molemmat parhaimmillaan 2-niittomenetelmässä

juolavehnä

PERUSTAMIS-JA HÄVITTÄMISVAIKEUKSIEN VUOKSI ei sovellu mihinkään tunnettuun viljelykiertoon
- voidaan katsotaan hyötykasviksi alueilla,missä nurmikasveja viljellään monokulttuurina ja missä vain erittäin talvenkestävät kasvilajit menestyvät
-talvituhoja ei esiinny, vaikka käytetään pohjoisessakin 3-niittoa tai suuriakin määriä lantaa tai väkilannoitteita. Sadon määrä suunnilleen hyväkuntoisen timoteinurmen luokkaa.

satoisuusjärjestys/Hakkola, Ruukki(KM 1/86)
- kaksiniitto: juola, kattara, timotei.......kolmeniitto: kattara, juola, timotei

Nämä tulokset edustavat yhden koeaseman havaintoja, eivät varmuudella pidä paikkaansa muualla

Yksivuotinen raiheinä (Ital. ja Westerwoldin rh.)

Muut yksivuotiset ns. vihantarehukasvit

Vaikeissa talvehtimisoloissa lienee taloudellisesti viisasta tyytyä yksivuotisiin nurmikasveihin. Niiden kasvu on nopeaa, ja sato lähes yhtä suuri kuin monivuotisen nurmen parhaiden vuosien sato. Niitä voidaan lannoittaa voimakkaasti vielä loppukesällä, ja satoa saadaan pitkälle syksyyn. Sato on lehtevää ja helposti sulavaa

Nurmipalkokasvit

Puna-apila

PALKOKASVI:PYSTYY HYÖDYNTÄMÄÄN ILMAKEHÄN TYPPEÄ

KESKI-EUROOPASSA 1500-LUV., SUOMESSA 1800-LUVULTA lähtien

Apilan merkitys on viime vuosikymmeninä vähentynyt
- typpilannoitteiden tulo
-heinänteossa maassakuivaus ja paalaus
-apilan lyhytikäisyys sr-ja laidunnurmissa
-haitta-aineet: kasviestrogeenit tiinehtyvyyttä heikentävinä sekä saponiinit ruuansulatuksen ongelmana lehmillä.

APILAN VAATIMUKSET:
- pH yli6
- kuivatus kunnossa; vesipeitto tuhoisa, samoin korkea pohjavesi
- varsinkin typensitojabakteeri tarvitsee happea
- enintään kaksi niittoa: ensimmäinen apilan ollessa myöhäisellä kukinta-asteella, toinen viim. elokuun lopussa
- viihtyy parhaiten jäykillä mailla: savilla ja hiesuilla (keveillä mailla pahempi haitta sienitaudeista: apilamätä ja juurilaho

APILAMÄTÄ (SCLEROTINIA TRIFOLIUM)
- vars. ensimmäisen vuoden nurmissa
- roudattomina talvina, tuho alkaa jo syksyllä, jos nurmi tiheä ja sää kostea ja lämmin

JUURILAHO

- lisääntyy nurmen vanhetessa
- juuren pinnassa tummia, painuneita laikkuja
-laidunnus lisää riskiä (tallausvauriot alttiina infektiolle)