|
HERUKAT |
|
Herukkakasvit, Grossulariaceae,
kaksisirkkaisheimo, joka aik. luettiin alaheimona rikkokasveihin.
Herukkakasvilajeja on n. 150, useat niistä tärkeitä marjakasveja. Suomessa
kasvatetaan mm. karviaista (Ribes uva-crispa) sekä herukoita eli viinimarjoja.
Mustaherukka (Ribes nigrum) kasvaa luonnonvaraisena lehdoissa koko Suomessa,
mutta on myös tärkeä puutarhakasvi, jonka marjoissa on runsaasti
C-vitamiinia. Punaherukoista pienimarjainen pohjanpunaherukka (Ribes spicatum)
kasvaa samoin lehdoissa koko Suomessa, mutta puutarhoissa kasvatetaan
isompimarjaista hollanninpunaherukkaa (Ribes pallidum). Punaherukan
viljelymuodon, valkoherukan, marjat ovat valkoisia ja maultaan mietoja.
Taikinamarja (Ribes alpinum) kasvaa Etelä-Suomen lehdoissa. Sen marjat ovat
jauhoisia ja mauttomia.
kasvit. RIBES-suku ,
Grossulariaceae- heimo (kuten myös karviaiset (suku Grossularia))
ruots. "vinbär"
... diploideja, 2n=16
koristekasveinakin
:taikinamarja ja kultaherukka
| mustaherukka | punaherukka | valkoherukka | vadelma | karviainen | ||||||
| yrit. | ha | yrit. | ha | yrit. | ha | yrit. | ha | yrit. | ha | |
| 1990 | 1272 | 1245 | 588 | 271 | 144 | 81 | 431 | 134 | 170 | 25 |
| 1998 | 1308 | 1516 | 428 | 236 | 146 | 114 | 745 | 340 | 159 | 39 |
Viljelytekniikka
1. kasvupaikka
1.1. ilmastolliset vaatimukset
Suomessa jalostetut
lajikkeet ovat kestäviä... varsinkin mustaherukalla...
myös Pohjois-Suomessa
menestyviä lajikkeita on...
herukan tulee ehtiä
tuleentua ja muodostaa seuraavan kesän kukka-aiheet jo syksyllä...
syksyllä hyvin tuleentunut
pensas kestää ankarankin talven....
lumi eduksi, suojaa
pakkaselta
ongelmia voi aiheuttaa
poikkeuksellisen leuto kausi talvella... karaistuminen purkautuu
joskus vaurioita jääpoltteesta...
routaa keväällä... vedensaanti estyy, vaikka silmut jo aukeavat
..........................ongelma suurin aurinkoisilla paikoilla
1.2. Maaperävaatimukset
maan rakenne
maan vesitalous
pieneliöstön merkitys
1.3. Peltolohkon sopivuus
lievästi ja tasaisesti viettävät
rinteet parhaita
-tasamaalla voi seisova vesi olla ongelmana (tiiviit maalajit)
-kovin jyrkillä rinteillä konetyö vaikeaa
-notkoissa hallanvaara
itään viettävät rinteet
sopivia... etelään ja lounaaseen lämpimimpiä (voi olla haitaksi: kasvu alkaa
liian
varhain keväällä?)
pohjoisrinteetkin saattavat
soveltua...
konepoiminnassa eduksi suuri
pituus rivien suunnassa
käsinpoiminnassa lohkon
muodolla ei merkitystä
pienehköt metsän ympäröimät
pellot sopivat hyvin
.............suojassa kovilta tuulilta... hyönteiset viihtyvät
tien läheisyys:......................
MUSTAHERUKKA SOPII jäykemmille
maalajeille kuin puna- ja valkoh. ja karviainen....
PUNA- ja VALKOHERUKKA
miel. hieman poudanarkaan karkeaan kiv.maahan
karviaiset mahd.
runsaslumiseen paikkaan...
2. Maan peruskunnostus
2.1. Maan kasvukunto
2.2. Rikkakasvien hävittäminen
2.3. Maanparannusaineet
3. Taimimateriaali
3.1. Terveen taimimateriaalin
merkitys
- herukantaimissa vaikeimmat
ongelmat liittyvät virustauteihin ja eräisiin
tuholaisiin, joista muutamilla on merkitystä virusten leviämisessä... .
Sienilevintäiset herukoiden taudit ovat yleensä sellaisia,
että ne saastuttavat kasvit
viljelykaudella (eivät taimilevintäisiä)
Laukaassa sijaitseva
valiotaimiasema (MTTK) tuottaa puhdasta lähtöainesta taimitarhoille
(... myös tervetaimet
saastuvat ajanmittaan viljelyksillä.... )
3.2. Herukoiden lisäysmenetelmät
- viljelyssä vain suvutonta
lisäystä
(- jalostuksessa joskus
suvullista... lajikkeiden risteytystä ym...)
Tuhoeläimiä:
Herukan äkämäpunkki,
Cecidophyopsis ribis, herukoiden lehdissä tuholaisena elävä punkkilaji.
Punkki aiheuttaa etenkin mustaherukan silmujen paisumisen pallomaisiksi äkämiksi
ja levittää virustauteja; torjutaan hävittämällä saastuneet pensaat.
Herukkakirva, Cryptomyzus
ribis, n. 2 mm pitkä vaaleankeltainen kirvalaji, joka elää vars. punaherukan
lehtien alapinnalla ja aiheuttaa niihin rakkulamaisia pullistumia. Herukkakirva
on Suomessa yleinen.
Herukkakoi, Incurvaria
capitella, mustanruskea pikkuperhonen, jonka punaiset, myöh. vihreät toukat
talvehtivat punaherukkapensaan alaosissa, tunkeutuvat varhain keväällä
avautumattomiin silmuihin ja syövät ne ontoiksi. Herukkakoi on aiheuttanut
Suomessa ajoittain pahoja tuhoja.
Herukkamittari, Smiothisa
wanaria, sinertävänharmaa mittaripehonen, jonka sinivihreät toukat saattavat
syödä herukka- ja karviaispensaat lehdettömiksi. Laji on yleinen Etelä- ja
Keski-Suomessa.
KARVIAINEN
karviainen, Ribes uva-crispa,
joskus myös Grossularia uva-crispa, keskieur. herukkakasvipensas, jonka
haaraiset varret ovat piikkiset ja kukat lehtihangoissa 1–3 kukan ryhminä.
Isojen, karvaisten marjojen koko ja väri ovat eri lajikkeilla erilaiset.
Karviaista on viljelty Suomessa jo 1600-luvulta lähtien. Aik. lajikkeet ovat
olleet alttiita karviaishärmälle (härmäsienet), mutta nyk. eur. karviaisen
ja amer. vuoristokarviaisen välisistä risteymistä kehitetyt lajikkeet 'Houghton',
'Hinnonmäen keltainen' ja 'Lepaan punainen', kestävät härmäsieniä hyvin.
Uusi marjakasvi on mustaherukan ja karviaisen risteymä herukkakarviainen eli
karukka (Ribes ´ culverwellii)
pensasmustikka
pensasmustikka, Vaccinium
corymbosum, puolukoiden suvun pensasmainen laji, jonka sinertävien marjojen läpimitta
on 2,5–3 cm. Pensasmustikka kasvaa Pohjois-Amerikan itäosissa, ja sen
viljely- ja risteytyskokeita on Suomessa tehty vuodesta 1947.
Marjapensaiden lisäysmenetelmät
1.pistokaslisäys
-marjantuotantomaasta
-emotaimimaasta
1.1. Lisäys puutuneista pistokkaista
heti sadonkorjuun jälkeen, syksykesällä
TERVEISTÄ OKSISTA NOIN LYIJYKYNÄN PAKSUISIA, 20 cm pitkiä pätkiä
yhdestä nuoren pensaan versosta (oksasta) saadaan 2-4 pistokasta
pistokkaassa tulisi olla 4-5 silmua... alapää voidaan leikata vinoksi, yläpää suoraksi
tulee varmemmin oikein päin maahan (ja saa ehkä vettäkin paremmin)
juurrutetaan juurrutusalustassa (kostea, kuohkea maa) 1-2 v tai istutetaan suoraan peltoon
pistokkaat painetaan niin syvään, että vain noin kolmasosa jää maan pinnalle (2-3 silmua) miel. vinoon, jolloin haarottuu paremmin
jos kasvatetaan kaksivuotisia pistokkaita, kannattaa ensimmäisen kasvuvuoden jälkeen
syksyllä (tai keväällä) typistää 2-4 silmun yläpuolelta ("latvoa") jotta pensastuu paremmin
1.2. Lisäys ruohomaisista pistokkaista
varsinkin punaherukalla ja karviaisella (vaikeammin juurtuvia puumaisista pist...)
verson latvaosista (vihertävä), kesällä, noin 3 silmun (lehden) pätkä... vain ylin lehti jätetään
juurrutetaan esim. kasvihuoneessa
2. Taivukaslisäys lähinnä kotitarveviljelyssä
Herukan istutus
kun taimet ovat lepotilassa: myöhäsyksy (tai varhaiskevät)
paakkutaimet myös
kasvukaudella
riviväli koneellisessa viljelyssä 3,5- 4m
patukkapoiminnassa (ja käsinpoiminnassa)
voidaan käyttää paririviä -rikkatorjunta ja koneellinen leikkaustyö vaikeutuvat
taimiväli koneellisessa riviviljelyssä
.................-mustaherukka 40-60 cm
.................-punaherukka 50-70
.................-karviainen 35-50
patukkapoiminnassa noin 80 cm (jotta poiminta-alusta saadaan helpommin
pensaiden alle)
taimiväli käsinpoimintaviljelmällä (itsepoimintaan viljely ?) suurempi: 1-2,5 m (riviväli 3,5-4m)
Istutustyö
istutusleikkaus: jo ennen istutusta katkaistaan versot noin 20 cm tynkään
ist. syvyys: haaromiskohta ainakin 5 cm, miel 10-15 cm maanpinnan alapuolelle !
......................maanpinnalle jää vain noin 10 cm näkyviin (jos oli latvottu 20 cm tynkään)
istutus joko koneellisesti tai käsin.............
Herukan hoitotoimista
kastelu
hallantorjunta
leikkaus
-istutusta seuraavina kahtena vuotena leikkaustarve on pieni: poistetaan katkeilleet ja kuivuneet oksat
-4-5 vuoden aikana samoin, ja lisäksi heikoimpia tyviversoja voidaan poistaa (tilalle kasvaa parempia)
-täysikasvuisia pensaita "nuorennetaan" leikkauksin:
-vanhimpia versoja postetaan, maahanpainuneet ja vioittuneet poistetaan
-leikkauksen jälkeen mh-pensaaseen jää 4-6 uutta tyviversoa... kun yli-ikäiset poistetaan,
jää pensaaseen 20-25 eri-ikäistä oksaa
-uusien tyviversojen puuttuminen on merkki pensaan yli-ikäisyydestä
-kasvusto tuhotaan tai leikataan alas ! (alasleikkuun jälkeen syntyy uusi versosto...)
-leikkaukset koneilla tai käsin
-jos koneella, on pensaan sisäosat leikattava käsin noin joka kolmas vuosi
-käsinleikkauksella em. periaatteet tulevat paremmin noudatettua
| Herukan laikkutauti | |