http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts2.pdf (MTT)
( Kauralajikkeita myös Farmit.net:issä)
|
|
AARRE-KAURA
Linjanumero/alkuperä Jo 1293 (Puhti x Veli)
Lajikeluetteloon 1995
Kasvuaika
Aarre on hyvin aikainen kauralajike. Se on yhtä aikainen kuin Leila ja 1 päivää Veliä aikaisempi.
Sato
Aarre on satoisa lajike. Se on 2 % Veliä, 4 % Leilaa ja 6 % Siskoa satoisampi. Samalla sen satotaso on ollut yhtä hyvä kuin Salon ja ainoastaan 1 %:a heikompi kuin Puhdin.
Korsi
Aarre-kauran korsi on pitkä mutta samalla luja. Korsi on 2 cm lyhyempi kuin Puhdin korsi. Aarre lakoutuu jonkin verran vähemmän kuin Leila, Veli, Puhti ja Yty.
Jyvä
Jyvä on kookas ja valkokuorinen.
Sadon laatu
Aarre-kauran sato on korkealaatuista. Hehtolitrapaino on korkea. Valkuaispitoisuus on satotason huomioon ottaen hyvin korkea, samanlainen kuin Velillä ja Leilalla. Aarre antaa hyvin korkeita valkuaissatoja. Kuoripitoisuus on hyvin alhainen. Kuoripitoisuus on alhaisempi kuin Puhdilla ja Salolla.
Sadon käyttö
Aarre sopii sekä rehu- että elintarvikekauraksi. Ohutkuorisena, isojyväisenä ja aikaisena lajikkeena se sopii hyvin suurimokauraksi.
Viljelysuositus
Aarre sopii viljelyyn I-IVe viljelyvyöhykkeille.
Lisätietoja
Boreal Suomen Kasvinjalostus, Myllytie 10, 31600 Jokioinen, puh. (03) 418 71
Jalostaja
Marketta Saastamoinen, puh. (03) 418 7726
Myynti: Siemenosasto, puh. (03) 418 7710 tai 418 7711, fax (03) 418 7715
Linjanumero/alkuperä
Bor 1407 (Lena / Jo 1033)
Lajikeluetteloon 1999
Kasvuaika
Aslak on aikainen. Sen kasvuaika on sama kuin Aarteen, Leilan ja Velin
Sato
Satoisa, aikainen lajike. Aslak on ollut 3 % Leilaa, 2 % Veliä ja 1 % Aarretta satoisampi. Aslak on yltänyt satoisuudessa lähes Salon tasolle. Se on ollut kaikilla viljelyvyöhykkeillä satoisampi kuin Leila ja Veli. IV viljelyvyöhykkeellä Aarre on ollut hiukan satoisampi. Se on menestynyt hyvin kaikilla maalajeilla ja kaikkina testausvuosina.
Korsi Korsi on lyhyt ja hyvin luja. Korren pituus on suunnilleen sama kuin Leilalla. Aslak on huomattavasti lujakortisempi kuin Veli ja Leila ja myös Aarretta parempi.
Jyvä
Aslak-kauran jyvä on valkokuorinen ja keskikokoinen. Jyvä on jonkin verran Velin, Aarteen ja Leilan jyvää pienempi. Jyvä on hyvin ohutkuorinen.
Sadon laatu
Aslak-kauran sato on hyvin korkealaatuista. Hehtolitrapaino on hyvin korkea, merkitsevästi korkeampi kuin Velin ja Leilan hehtolitrapaino. Aslakin valkuaispitoisuus on korkea ja kuoripitoisuus hyvin alhainen. Aslakin valkuaispitoisuus on merkitsevästi korkeampi kuin Leilan ja Velin. Aslakin kuoripitoisuus on merkitsevästi alhaisempi kuin Leilan ja Velin. Aslak antaa korkeita valkuaissatoja ja ydinsatoja.
Viljelysuositus
Aslak soveltuu lujakortisena, aikaisena ja laadukkaana lajikkeena viljelyyn II-IVe viljelyvyöhykkeille. Se on rehulaadultaan Aarteen kanssa paras kauralajike.
Lisätietoja Boreal Kasvinjalostus Oy, Myllytie 10,
31600 Jokioinen, puh. (03) 41 871
Kasvinjalostaja Marketta Saastamoinen
ROOPE-KAURA
Satoisa ja laadukas uutuuskaura
Linjanumero/Alkuperä
Jo 1367 (Lena x Puhti)
Kasvuaika
Roope-kauran kasvuaika on ollut keskimäärin 101 päivää. Se on ollut 1 päivää Puhtia ja 3 päivää Frejaa ja Saloa aikaisempi.
Sato
Roope on erittäin satoisa. Se on 10 % Puhtia, 9 % Satoa, 6 % Ytyä, 5 % Katria ja 2 % Frejaa satoisampi. Roope on satoisin kauralajike. Se on ollut satoisa kaikkina vuosina ja kaikilla maalajeilla.
Korsi
Roope on keskimittainen, lujakortinen lajike. Korren pituus on ollut 9 cm Puhtia ja 3 cm Veliä lyhyempi. Roope on lakoutunut merkitsevästi vähemmän kuin Puhti ja vähemmän kuin Veli, Aarre, Leila, Freja ja Yty.
Jyvä
Roope-kauran jyvä on kauniin keltakuorinen. Jyväkoko on samanlainen kuin Velin. Jyvän kuoripitoisuus on alhainen. Ainoastaan Puhdilla, Aarteella ja Salolla on alhaisempi kuoripitoisuus.
Sadon laatu
Roope-kauran hehtolitrapaino on samanlainen kuin Puhdin ja Kolbun. Roope-kauran valkuaispitoisuus on poikkeuksellisen korkea satotasoon verrattuna. Valkuaispitoisuus on ollut korkeampi kuin Frejan ja Ytyn sekä yhtä korkea kuin Puhdin, Virman, Katrin ja Kolbun. Ainoastaan Aarteen, Velin ja Leilan valkuaispitoisuus on ollut selvästi korkeampi. Roope antaa selvästi korkeampia valkuaissatoja kuin muut lajikkeet Aarretta lukuunottamatta. Roope-kauran kuoreton sato ylittää muut lajikkeet merkitsevästi. Roope-kaurassa yhdistyy poikkeuksellisella tavalla korkea satotaso ja hyvä laatu.
Sadon käyttö ja viljelysuositus
Roope sopii hyvin rehukauraksi I-III viljelyvyöhykkeille.
Lisätietoja: Boreal Suomen Kasvinjalostus, Myllytie 10,
31600 Jokioinen, puh. (03) 418 71
Jalostaja: Marketta Saastamoinen, puh. (03) 418 7726, GSM 040 540 9196
Myynti: Siemenosasto, puh. (03) 418 7710 tai 418 7711, fax (03) 418 7715
SALO-KAURA
Salo on hyvin lyhyt- ja lujakortinen, satoisa myöhäisen ryhmän kauralajike. Sen on kehittänyt Svalöf Weibull AB. Salo polveutuu risteytyksestä: Pol/Selma MN-16090.
Jyväsato
Salo on varsin satoisa kaura. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä K-ryhmän koetilan tuloksista vuosilta 1987-95 sekä virallisista kokeista niinikään yhdistelmästä vuosilta 1988-95.
Taulukkoon on sisällytetty vertailu sekä myöhäisiin että aikaisiin kauralajikkeisiin. Tulokset ovat jakson sisällä eri vuosilta, joten lajikkeet eivät ole keskenään vertailu kelpoisia.
Sato: Verranne kg/ha, Salo suhdeluku
Verranne K-Koetila Viralliset kokeet
Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3
Verr.Salo Verr. Salo Verr. Salo Verranne Salo
Freja 6530 99 5670 92 6340 92 6720 94
Katri 6190 98 5770 100 6050 97 5910 93
Karhu 5990 97 4590 101 5550 98 5120 101
Puhti 5400 110 4880 103 5340 105 5210 100
Roope 6970 98 5880 93 6440 93 6030 89
Virma 5090 107 5000 100 5320 104 5450 101
Yty 6480 99 5410 100 5970 100 5780 89
Aarre 6000 108 5120 102 5470 105 5240 98
Kolbu 6340 103 5470 95 6030 95 5490 94
Leila 4930 118 4680 108 5130 110 5070 104
Veli 5020 119 4630 109 5090 111 5170 101
Sisko 6670 105 1)4540 111 5240 108 5000 103
1) 1 koe
Salo näyttää koetulosten mukaan olevan kutakuinkin tasavahva eri maalajeilla suhteessa muihin lajikkeisiin. Poikkeuksena on Freja, joka on selkeästi vahvempi savilla, liejusavella ja multamailla.
Hehtolitrapaino
Salon hehtolitrapaino on keskimääräinen. K-ryhmän koetilan vertailussa se on ollut välillä 56,4-59,8 kg. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 53,0 kg. Karhun, Kolbun, Puhdin, Siskon, Virman ja Ytyn hehtolitrapaino on ollut hiukan pienempi, 0,3-1,2 kg (Yty-Puhti). Aarren, Frejan, Katrin, Leilan ja Velin hehtolitrapaino on puolestaan ollut suurempi, 0,1-1,7 kg (Katri-Leila).
Jyvän koko
Salon jyvä on kookas. Sen tuhannen jyvän paino on K-ryhmän koetilan vertailussa ollut välillä 37,8-41,7 g. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 40,1 g. Se on 2,4-8,6 g (Yty-Sisko) suurempi kuin muiden lajikkeiden.
Jyvän kuoripitoisuus
Salon jyvän kuori on hyvin ohut. K-ryhmän koetilan vertailussa kuoripitoisuus on ollut välillä 20,5-22,0 %. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 22,0 %. Tässä vertailussa hiukan ohutkuorisempia ovat olleet vain Aarre, Puhti ja Katri (0,2-0,3 %-yksikköä). Muut vertailun lajikkeet ovat olleet 0,1-3,3 %-yksikköä (Virma-Karhu) paksukuorisempia.
Jyvän valkuaispitoisuus
Salon jyvän valkuaispitoisuus on matalahko. K-ryhmän koetilan vertailussa se on ollut välillä 11,6-12,8 %. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 12,7 %. Hiukan matalampi valkuaispitoisuus on ollut Kolbulla, Karhulla ja Frejalla (0,1-0,8 %-yksikköä). Ytyn valkuaispitoisuus on ollut sama. Muiden vertailun lajikkeiden se on ollut hiukan korkeampi, 0,3-1,3 %-yksikköä (Puhti, Katri-Veli).
Korsi
Salon korsi on lyhyt. K-ryhmän koetilalla pituus on ollut keskimäärin välillä 76-82 cm. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 79 cm. Vertailussa kaikki lajikkeet ovat olleet Saloa pitempiä, 4-23 cm (Leila-Puhti). Lyhyeen korteen sisältyy yleensä poudanarkuus. Salon viljelyssä kovin poutivia maita on syytä välttää. Toinen lyhyeen korteen liittyvä ongelma on lähinnä ulkonäöllinen. Kaikki poikkeavat tyypit näkyvät kasvustossa erittäin selvästi. Jo muutama kappale 100 m2:llä tekee kasvuston sekaisen näköiseksi. Salon korsi on huomattavan luja. K-ryhmän koetilan vertailussa lakoa on Salon kasvustossa ollut keskimäärin 0-3 %. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 13 %. Seuraavassa taulukossa on lakoutumisen vertailu muihin lajikkeisiin.
Lakoutumis-%
Verranne K-koetila Viralliset kokeet
Verranne Salo Verranne Salo
Freja 16 0 13 6
Katri 2 0 24 18
Karhu 17 1 36 16
Puhti 19 1 26 13
Roope 8 0 14 9
Virma 2 3 20 14
Yty 38 0 31 12
Aarre 11 0 16 9
Kolbu 18 0 15 9
Leila 24 1 23 14
Sisko 40 *) 0 18 10
Veli 25 1 24 13
*) 1 koe
Virallisen kokeen lakoutumistulokset on laskettu siten, että täysin pystyt kasvustot on jätetty keskiarvosta pois. Laskentatapa on jossain määrin epätäsmällinen.
Kasvuaika
Salo on melko myöhäinen lajike. K-ryhmän koetilan vertailussa sen kasvuaika on ollut keskimäärin 98-110 pv. Virallisissa kokeissa keskiarvo on ollut 99 pv.
Kasvuaika pv
Verranne K-koetila Viralliset kokeet
Verranne Salo Verranne Salo
Freja 102 99 99 98
Katri 100 102 103 104
Karhu 100 102
Puhti 100 104 98 99
Roope 98 99 101 104
Virma 110 106 96 97
Yty 98 106 100 103
Aarre 89 98 94 102
Kolbu 90 98 95 101
Leila 93 104 92 99
Sisko 97 107 92 99
Veli 94 103 92 99
Salon korsi tuleentuu hitaasti, erityisesti silloin kun kasvukauden loppuosa on viileä. Tälläisissa oloissa jyvä on selkeästi tuleentunut ja kova, kun puolestaan korsi on edelleen vihreä.
Taudinkestävyys
Salo näyttää kestävän hyvin kauralla oloissamme esiintyviä yleisimpiä kasvitauteja.
Viljelyalue
Salo soveltuu hyvin viljelyyn kaikille maalajeille viljelyvyöhykkeille 1 ja 2 sekä vyöhykkeelle 3.
Linjanumero/alkuperä
Bor 1323. Periytyy risteytyksestä Tiger / Puhti.
Lajikeluetteloon 1999
Kasvuaika
Suomi on melko aikainen. Se on suunnilleen yhtä aikainen kuin Roope ja Yty ja samalla 2 päivää Frejaa, Katria ja Saloa aikaisempi.
Sato Suomi-kaura on hyvin satoisa kasvuaikaan nähden: yhtä satoisa kuin 2 päivää myöhäisempi Freja. Roope on ollut hiukan satoisampi. Suomi on menestynyt hyvin kaikilla vyöhykkeillä ja kaikilla maalajeilla ja kaikkina koevuosina.
Korsi
Suomi-kauran korsi on keskimittainen ja melko luja. Korren lujuus on sama kuin Velin, Frejan ja Virman ja samalla parempi kuin Leilan ja Ytyn.
Jyvä
Suomi-kauran jyvä on kookas ja valkokuorinen. Keskimääräinen tuhannen jyvän paino on ollut 38.7 g. Jyväkoko on ollut suunnilleen sama kuin Aarteella, Leilalla, Frejalla ja Ytyllä. Ainoastaan Salon jyvä on ollut keskimäärin jonkin verran isompi. Jyvän kuoripitoisuus on ollut hiukan alhaisempi kuin Leilan.
Sadon laatu
Suomi-kauran sadon laatu on hyvä. Erityisesti hehtolitrapaino kasvuaikaan verrattuna on ollut korkea, merkitsevästi korkeampi kuin Salon ja Roopen. Ainoastaan aikaisemmilla kauralajikkeilla ja Frejalla on ollut jonkin verran korkeampi hehtolitrapaino. Valkuaispitoisuus on matalahko, kuitenkin Frejalla on ollut merkitsevästi alhaisempi valkuaispitoisuus.
Sadon käyttö
Sato soveltuu hyvin sekä elintarvike- että rehukäyttöön sekä vientikauraksi.
Viljelysuositus
Suomi-kaura soveltuu hyvin I-III viljelyvyöhykkeille kaikille maalajeille.
Lisätietoja Boreal Kasvinjalostus Oy, Myllytie 10,
31600 Jokioinen, puh. (03) 41 871
Kasvinjalostaja Marketta Saastamoinen
VELI-KAURA
Viljelyvarma kauralajike
Jalostaja/edustaja
Kasvinjalostuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen/Boreal Suomen Kasvinjalostus
Linjanumero/alkuperä Jo 1043 (Tiitus x Sisu L.)
Kauppaantulo 1981
Kasvuaika Aikainen.
Jyväsato
Satoisa. Ainoastaan myöhäisemmät lajikkeet Puhti, Salo , Virma ja Yty ovat Veli-kauraa satoisampia. Veli-kaura on ollut hyvin viljelyvarma lajike. Se on menestynyt hyvin myös sateisina huonoina vuosina. Veli-kauran satotaso muihin lajikkeisiin verrattuna kasvaa mitä pohjoisemmasta alueesta on kyse. Veli-kaura menestyy hyvin kaikilla maalajeilla.
Korsi
Veli-kauran korsi on melko pitkä ja luja. Aikaisista lajikkeista ainoastaan Siskolla on lujempi korsi.
Jyvä
Veli-kauran jyvä on valkokuorinen ja melko kookas. Jyvä on melko ohutkuorinen. Veli-kaura on aikaisista kauroista ohutkuorisin.
Sadon laatu
Veli on laadultaan paras aikainen kauralajike. Veli-kauran hehtolitrapaino on keskimäärin korkeampi kuin muiden kauralajikkeiden, lukuunottamatta Leilaa.
Kuoren osuus sadosta on suhteellisen alhainen ja valkuaispitoisuus on korkeampi kuin muiden lajikkeiden. Veli antaa korkeita valkuaissatoja.
Viljelysuositus
Veli-kaura on otettu suositeltavien lajikkeiden luetteloon vuonna 1982. Veli-kauraa suositellaan viljeltäväksi I-IVe viljelyvyöhykkeillä. Se sopii kaikille maalajeille.
YTY-KAURA
Satoisin kauralajike
Jalostaja/edustaja
Kasvinjalostuslaitos, Maatalouden tutkimuskeskus, Jokioinen/ Boreal Suomen Kasvinjalostus, Jokioinen
Linjanumero/alkuperä Jo 1057 (Ryhti x Tiitus)
Kauppaantulo 1989
Kasvuaika
Yty on melko aikainen kaura. Se tuleentuu keskimäärin 1-3 päivää aikaisemmin kuin Salo, Puhti ja Virma.
Sato
Yty on satoisin kauralajike. Se on 4 % Puhtia ja 2 % Saloa ja Virmaa satoisampi.
Korsi
Korsi on keskimittainen ja melko luja.
Jyvä
Jyvä on valkokuorinen ja kookas. Ainoastaan Salolla on kookkaampi jyvä.
Sadon laatu
Yty-kauran sato on korkealaatuista. Sen hehtolitrapaino on korkeampi kuin Puhdin. Yty-kauran valkuaispitoisuus on samanlainen kuin Salon valkuaispitoisuus. Yty antaa korkeita valkuaissatoja. Kuoripitoisuus on melko alhainen.
Kasvitautienkestävyys
Yty-kauralla on hyvä kestävyys kasvitauteja vastaan. Sillä on paljon parempi kestävyys lehtilaikkutautia vastaan kuin Salolla. Siinä ei ole havaittu myöskään alttiutta kauran avonoelle.
Viljelysuositus
Yty on hyväksytty suositeltavien lajikkeiden luetteloon vuonna 1991. Suositellaan viljeltäväksi I - III viljelyvyöhykkeille hietamaille sekä savimaille. Multa- ja turvemailla korrenvahvistajan käyttö parantaa tulosta sateisina vuosina.