-
Taulukko3: satokiloa kohden huuhtouma
vähenee sekä nurmella että ohralla, kun lannoitusta lisätään.
-
Taulukko4: Korkeiden satojen
varmistaminen oikealla kasvinsuojelulla parantaa lannoiteravinteiden
hyötysuhdetta
-
Kuva2: Satokiloa kohden laskettu typen
huuhtouma pienenee lisättäessä viljan lannoitusta noin 150 typpikiloon
saakka !
-
Kuva3: Karjanlannan syys- ja
talvilevitys aiheuttavat suuria typpi- ja fosforipäästöjä.
Väkilannoitteella typpipäästö pieneni, kun lannoitetypen määrää nostettiin
!!! Selitys lienee voimakkaamman juuriston parempi ravinteen- ja varsinkin
vedenottokyky. Ehkä myös kasvuajan pidentyminen.
-
Taulukko 5: Väkilannoitteella ei
lannoitustason nostaminen lisää ravinnepäästöjä hehtaarilta, varsinkaan
viljalla! JA SATOKILOA KOHDEN päästöt pienenevät selvästi.
-
Kuva 4: Ohralla, lannoitustason
nostaminen ei lisää päästöjä. Seurattu 3 vuotta. Sato lienee lähes tuplaantunut (arvio)
-
Kuva 5 SELITTÄÄ KAIKEN (melkeinpä
elämän tarkoituksenkin): Väkilannoitteen typpi on ympäristöystävällistä,
koska se tulee otetuksi loppuun hyvissä ajoin ennen syksyä. Tosin osa
häviää haihtumatappiona, mutta hyväksikäyttöprosentti on kaksin-
kolminkertainen verrattuna orgaanisiin lannoitusaineisiin.... Kuva 6 samoin
-
Kuvat 7 ja 8: Kolmivuotisessa
seurannassa väkilannoitteen osuus typen huuhtoumasta oli YHDEN PROSENTIN
LUOKKAA. Sadon määrästä sen osuus on tuolla lannoitustasolla noin 50%.