väkilannoitteita on useita kymmeniä erilaisia, maan ravinnetarpeen mukaan

Lannoitustarpeen määrittäminen

 

Kylvölannoitin sijoittaa siemenet ja lannoiterakeet maahan samalla ajokerralla.

 

 

Kasvien lannoitustarpeen määrittäminen

  

VILJAVUUSTUTKIMUS

perustutkimus selvittää seuraavat asiat:

Näiden lisäksi voidaan tutkia maan hiven-eli mikroravinnetila

 

Viljavuustutkimuksen luotettavuus ja käyttökelpoisuus riippuu:

        

Tutkimustulosten tulkinta lannoitusta varten : mihin pyritään ?

Taulukko: eri viljelykasvien ravinteiden otto (Pekka Köppä: kasvinviljelyoppi 1)

    N P K Ca Mg Cu Mn
Ohra, jyviä 3000 kg/ha jyvissä 50 12 16 1 3 0.03 0.04
jyvissä ja oljissa 65 21 75 11 6 0.04 0.13
Apilaheinä, 5000 kg/ha   110 9 150 60 22 0.03 0.08
Timoteiheinä, 5000 kg/ha   85 12 140 18 8 0.03 0.04
Peruna, 20 t/ha mukuloissa 55 13 85 3 4 0.03 0.04
mukuloissa ja varsissa 85 18 120 45 8 0.04 0.09

 

 

Väkilannoitteiden osuus noin 70% Suomessa annettavista ravinteista

Sekä omavaraisista lannoitteista että väkilannoitteista saatavat ravinteet kasvit ottavat samoina ionimuotoina:

MAAN "OMAT" ravinnevarat ovat osittain sitoutuneina orgaaniseen ainekseen (humus,kasvinjätteet,karjanlanta)

 

KARJANLANTA  (TARKEMMIN TÄSTÄ)

LANTALAJI kuiva- aine % Kokonais-N
kg/tonni lantaa
Liukoinen N
kg/tonni lantaa
Fosfori P
kg/tonni lantaa
Kalium K
kg/tonni lantaa
 
naudan kuivalanta 18,4 4,6 1,2 1,6 4,2 (Viljavuuspalvelu ym lähteet)
naudan lietelanta 8,1 3,3 1,8 0,7 2,8  
naudan virtsa 2,6 3,1 2,8 0,2 5,0  
sian kuivalanta 23,0 7,2 2,8 3,0 4,0  
sian lietelanta 3,7 4,2 3,0 1,3 1,2  
             
komposti naudan kuivalannasta:     (luomu/Rajalan oppikirja)
"hyvä komposti"   4,0 1,0 1,6 4,2 (luomu/Rajalan oppikirja)
"huono komposti"   3,0 0,3 1,0 3,0 (luomu/Rajalan oppikirja)
Ilmastettu naudan lietelanta:      
  8 1,9 1,2 1,0 2,8 (mikrovisu)
lietukomposti = naudan lietelanta + turve      
  21 3,5 0,9 0,8 2,4 (mikrovisu)

 

Yllä olevassa taulukossa ravinneluvut ovat promilleja (kg ravinnetta tonnissa lantaa). Väkilannoitteiden ravinneluvut ilmoitetaan prosentteina (kg ravinnetta sadassa lannoitekilossa)

 

VÄKILANNOITTEET

Lannoituksen suunnitteluesimerkkejä:

-kaura

-ohra

 

VALMISTUS

(Leipä Leveämmäksi,helmikuu 1991): 

 

FOSFORI apatiittipitoisista esiintymistä:  rikastus (esim Siilinjärven kivessä vain 10% apatiittia) Apatiitin liukoisuus paranee rikkihappoliuotuksessa---> tuloksena fosforihappo

KALIUM tuodaan ulkomailta, jossa se saadaan KCl- muodossa syvistä kalliolouhoksista (yl.300-1700m syviä)

TYPPI nesteytetään ilmasta 5 bar paineessa -200 C lämpötilassa (ko. paineessa N kp= -195,8 Co ja O kp-183 Co)
nestetyppi sidottava ammoniakiksi (muuten haihtuu takaisin ilmaan)

SITOMISEEN tarvittava vety yleensä maakaasusta, Oulussa  raskaasta polttoöljystä, turvekin kävisi...
varsinainen ammoniakin valmistus 300 bar paineessa ja  430 asteen lämmössä!!! öljyä kuluu 1kg/1kg lannoitetyppeä.

AMMONIAKKI sellaisenaan olisi jo kasveille käyttökelpoinen, emäksinen lannoite, mutta sen käsittely on ongelmallista. Niinpä se käytetään seoslannoitteiden valmistusreaktioihin sellaisenaan tai muunnettuna TYPPIHAPOKSI (ammoniakki hapetetaan ilman avulla (900 C- ,platina-rodium-katalyytti)---typpioksidikaasuja, jotka imeytetään veteen--->60%:nen HNO3

UREAN valmistuksessa ammoniakki reagoi hiilidioksidin kanssa: NH3+ CO2---  NH2CONH2 (Suom. valmistus keskeytetty vähäisen menekin vuoksi)

SEOSLANNOITTEIDEN valmistuksessa typpiraaka-aineina ovat ammoniakki, typpihappo, raakafosfaatti, fosforihappo, rikkihappo, kalisuola ja kaliumsulfaatti

ensin raakafosfaatti liuotetaan typpihappoon  -saatuun fosfaattiliuokseen lisätään fosfori-ja rikkihappoa, liuos neutraloidaan ammoniakilla ja siihen lisätään kalisuola. --- rakeistetaan, kuivataan...