MANSIKKA  

FRAGARIA-SUKU    Rosaceae-heimoa : ahomansikka Fracaria vesca , puutarhamansikka Fragaria x ananassa  

PUUTARHAMANSIKKA

   

mansikan luontainen lähileviäminen tpahtuu rönsytaimien avulla. Rönsy kasvaa vuodessa noin metrin Juurakko kasvaa vuosien mittaan isoksi haaraiseksi paakuksi, halkaisijaltaan 10-20 cm.

MANSIKKAAN LIITTYVÄÄ KÄSITTEISTÖÄ: ks. kuvat

 

MANSIKAN VUODEN PÄÄVAIHEET:  

   

YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN VAIKUTUS kukka-aiheiden muodostumiseen (muodostuvat  syyskuulla ) 

Päivänpituus ja lämpötila

 

Kosteusolot

 

KUKKA-AIHEEN JATKOKEHITYS JA RÖNSYNMUODOSTUS

Kehitys syksyllä

 

Kehitys keväällä ja kesällä

   

JOHTOPÄÄTÖKSET KÄYTÄNNÖN VILJELYTOIMIA VARTEN:

Mansikan kukan pölyttyminen

   

MARJAN KOON KASVU JA KYPSYMINEN

 

Olosuhteet vaikuttavat marjan makuun:

   

MANSIKAN KOOSTUMUS

vähäkalorisuus  

kuidut  

vitamiinit

-paljon C ja B- ryhmien vitamiineja (vesiliuk)

kivennäisaineet

-taulukko : tulossa 

sokerit

 

MANSIKAN VILJELY

1 Kasvupaikan valinta : tehtävä huolella (monivuotisuus + suuret perustamiskustannukset)

 

Maalajit ja maan kasvukunto

 

Peltojen sijainti

 

2. Mansikan viljelytavat

 

2.1. Muovikateviljely

Edut

   

Haitat

 

 

 

2.2. Avoviljely

2.2.1. Yksittäiset taimet riveissä

                     

2.2.2. Mattorivi

 

2.2.3. Kaistaviljely

 

2.2.4. Peittoviljely

 

2.2.5. Riippusäkkiviljely

 

 

 

3. Maan peruskunnostus

3.1 Viljelykierto ja maan kasvukunto

   

3.2. Rikkakasvien hävittäminen

3.3. Maan valmistaminen istutukseen

3.4. Peruslannoitus

Lannoitusaineet : yleensä parhaiten soveltuvat typpiköyhät lannoitteet (ja varsinkin satovuosina). Perustamisvaiheesse voidaan antaa pitkävaikutteinen lannoite: vaikkapa karjanlantaa

   

 

4. Taimimateriaali

4.1. Tarkastetut käyttötaimet

 

4.2. Mansikan lisäysmenetelmät

Rönsytaimien lisäystavat

 

 

d)      Frigo-taimet

saakka kylmävarastossa ,alle nollan lämpötilassa (lehdet poistettu)  

5. Lajikkeet

MTTK –95 (istutetut v 1993)

   

Lajike  kok. sato g/rm myyntikelp% marjakoko
alussa g
marjakoko
keskiv g
marjakoko
lopussa g
pienet % homeiset % härmäiset %  
AVANTA 286 90 14 7.8 6.3 2 1 7  
DANIA 569 94 17.8 10.5 7.3 3 2 1  
KORONA 851 95 17.8 10.5 7.3 2 1 2  
POLKA 745 90 20.6 13.4 7.4 9 1 0  
SENGA 540 83 12.8 6.8 3.0 15 2 0  

 

6. Viljelytekniset keinot sadon ajoittamiseksi

   

7. Istutus

   

8. Maanpinnan hoitotavat viljelyn aikana

 

 

9. Rönsyjen ja vanhojen lehtien poisto viljelyn aikana

 

10. Marjojen suojaaminen likaantumiselta

   

 

11. Lannoitus ja kastelu kasvukauden aikana

 

12. Hallantorjunta

 

 

13. Sadonkorjuu

 

MANSIKAN SADON ALENTUMISEN SYIDEN SELVITTÄMINEN Kesällä 1995 tutkijoiden 13 Suonenjoen seudun mansikkatilalla tekemän esiselvityksen mukaan maaperän hyvä rakenne ja nykyisten suositusten mukainen viljelmien hoito eivät enää takaa hyvää satoa. Erityisesti esille nousi huonoon satotasoon ilmeisesti yhteydessä oleva juuriston huonokuntoisuus. Maaperä on viljelmillä usein kovettunut mansikkapenkkien kohdalla ja lieroja ei juurikaan peltolohkoilla ole. Oireina ovat heikkenevien satojen lisäksi talven jälkeiset raskaat taimitappiot, jotka näkyvät erityisesti Senga Sengana -lajikkeella. Lisäksi tauti- ja tuholaisongelmat yleistyvät viljelmillä.  

Juuriston huonokuntoisuuteen johtavia syitä kartoitettiin syksyllä 1996. Taudinaiheuttajien yleisyys juuristossa ei ollut suoraan yhteydessä juuriston kuntoon. Tärkeimpiä kasvitautien aiheuttajia oli kaikilla tiloilla, mutta selvästi kasvitauteihin sairastuneita taimia ei tiloilta löytynyt. Ankeroisia oli seitsemällä tilalla, joista kahdella niistä aiheutui selvästi haittaa taimille. Mansikka-ankeroista löytyi neljältä tilalta. Lisäksi lähes kaikilla tiloilla oli ongelmana mansikkapunkki.

 

Kaikilla tutkituilla tiloilla havaittiin maaperässä jäämiä endosulfaaneista (kauppavalmiste Thiodan). Thiodanin käyttö mansikkapunkin torjuntaan marjaviljelmillä on kielletty vuoden 1996 alusta lukien, joten saadut tulokset osoittavat aineen hitaan poistumisen maaperästä.  

RAVINNETASOT VILJELMILLÄ Seurattavien peltolohkojen ravinnetaso selvitettiin syksyllä 1996 kasvukauden päätyttyä. Kuudella tilalla maaperän ravinnearvot ylittivät mansikalle annetut suositukset. Erityisesti kaliumin, fosforin ja boorin pitoisuuden olivat korkeita. Kahdella tilalla tärkeimmistä ravinteista oli pulaa ja kolmella tilalla ravinteet olivat suositusten rajoissa. Vuotuislannoitetuilla peltolohkoilla kalium ja fosfori olivat lisäksi usein keskittyneet aivan maan pintakerrokseen (0-5 cm). Joillakin tiloilla ravinteiden pääsy myös muovin alle oli estynyt. Tulokset osoittavat, että mansikan lannoitukseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti vuotuislannoitus tulisi tehdä vain kun se on tarpeen.  

Kasvien ravinteiden käyttöön liittyen selvitettiin myös peltojen mykorritsayhteisöjen tehokkuus ravinteiden välittäjinä kahdella peltolohkolla, joilla ravinnesuositukset olivat suositusten rajoissa. Suositeltua korkeammilla ja alhaisemmilla ravinnetasoilla myrkorritsayhteisö ei parantanut kasvua, korkeilla pitoisuuksilla se jopa heikensi kasvua.  

TUTKIMUSSUUNNITELMA VUODELLE 1997 HAVAINTOVILJELMÄN PERUSTAMINEN SISÄ-SAVON MARJAOSAAMISKESKUKSEEN: Viljelmällä vertaillaan tavanomaisten mansikalla käytettävien lannoitteiden, hitaasti liukenevien lannoitteiden ja orgaanisen lannoituksen vaikutusta mansikan satoon. Viljelmä perustetaan kesäkuussa 1997 ja se toteutetaan Kemira Agro Oy:n kanssa  

SADON MALLITTAMINEN MARJATILOILLE SIJOITETTAVIEN MIKROSÄÄASEMIEN AVULLA:

Kesällä 1996 pystytettiin kolmelle marjatilalle mikrosäähavaintoasema. Verkkoa laajennetaan kesällä 1997 kahdella uudella asemalla. Tarkoituksena on liittää mikrosäähavaintoasemien tallentamat paikalliset säätiedot mansikan sadonmuodostuksen aikana tapahtuviin muutoksiin. Sadon kehittymistä seurataan kukkavana-analyysin avulla. Kukinta-aikaan seurataan myös mahdollisia hallavaurioita ja niiden vaikutusta satotasoon. Saatujen tulosten avulla lasketaan toteutuneen sadon osuus potentiaalisesta sadosta.  

VILJEMIEN SEURANTA: Mansikkaviljelmien ravinnetasoa, torjunta-ainejäämiä sekä tauti- ja tuholaistilannetta seurataan kevään ja kesän aikana otettavin näyttein.  

Julkaisut: KUKKONEN, S., AURA, E. Mansikan ylilannoitusta on vältettävä. Puutarha & kauppa 1

(1997):35, 8-9

 

Mansikan kasvinsuojelu  

Kasvitaudit

a)kukkia ja marjoja vioittavat

 

Harmaahome

 

torjunta:

  -----------------------------------------------------------

Kemiallinen torjunta kukinnan aikana:

  ------------------------------------------------------------------LD50 ---------varoaika------------hinta/ha  

 

Mansikan härmä

-tartuttaa kukkia, raakileita ja marjoja... härmäiset terälehdet karisevat varhain, marjat pieniä, kovapintaisia ja sitkeitä, kitkeränmakuisia

   

Hedelmämätä

 

b) lehtiä vioittavat

 

Mansikan härmä

Rengaslaikku

 

Kaliumin puute

   

Magnesiumin puute

Kalsiumin puute

 

muita oireita mansikalla:...............

 

c) tyveä ja juuristoa vioittavat

Juurilaho

   

Tyvimätä

  

d) virustaudit

 

Tuhoeläimet

Mansikkapunkki ja -ankeroinen  

(kuvassa tarkkaan katsottaessa näkyy läpikuultavia mansikkapunkkeja)

läpikuultavia punkkeja mansikan lehtiruodissa karvojen seassa mönkimässä

   

 

Korvakärsäkkäät

 

Vattukärsäkäs

 

Marjalude

Rikkakasvit  

  • -hyväksyttyjä valikoivia hävitteitä: lenasiili (Venzar), metamitroni (Goltix), simatsiini (Simatsiini-neste), fenmedifaami (Kemifam ym), fluatsifoppi-P-butyyli (Fusilade) , Basta

  • -valikoimattomia perustamisvaiheessa...