| MESIMARJAN VILJELY | |
"Mesimarja,
Rubus arcticus, vatukoiden suvun n. 20 cm korkea varpumainen ruoho, jolla on
kolmisormiset lehdet ja vaaleanpunateriöiset kukat. Mesimarjan hedelmä on kypsänä
tummanpunainen aromikas kerrannaisluumarja, jota käytetään mm. likööriteollisuuden
raaka-aineena. Mesimarja kasvaa koko Suomessa mutta marjoo niukasti, lähinnä
vain maan keskiosissa. Mesimarjan viljelyä on kokeiltu vars. Pohjanmaalla.
Kotimaisten lajikkeiden lisäksi käytetään mesimarjan ja Alaskasta kotoisin
olevan mesimarjan (Rubus stellatus) risteymistä kehitettyjä ns. jalomaaraimia.
"
Suomen
luonnossa harvinaistunut (metsälaidunnus vähentynyt, kaskenpoltto loppunut)
viljely
ongelmallista
lisääntyminen
tehokasta... juurten silmuista (vrt. leppä, haapa)... perimä säilyy...
lajikkeiksi
otettu tuottoisia luonnonkantoja.... tuottavuus usein kuitenkin laskenut... syynä
virustaudit…
sato
10-30 kg / aari viljelykokeissa
viljelysopimuksia:
Lignell&Piispanen
nykyisten myyntitaimien lähtömateriaali yl. Laukaan tervetaimiasemalta...
virusvapaata...
luonnossa "puhdistuminen" tapahtuu suvullisessa lisääntymisessä
(siemenet virusvapaita)
Viljelmälle
on istutettava vähintään kahta lajiketta, eli yhteensopivuusgeeneiltään
erilaista yksilöä, jotta hedelmöitys... marjoja...
miel. samaan
riviin vuorotellen
Marja
on kerrannaisluumarja, jokaisessa sen lohkossa on yksi siemen
jokainen siemen on vaatinut oman siitepölyhiukkasen
lohkojen lukumäärä (...marjan koko riippuu pölytyksen onnistumisesta...)
lohkojen koko riippuu ravinne- ja kosteustilasta maassa....
pölytykseen tarvittavia hyönteisiä ei aina riittävästi...
mehiläiset
voisivat olla luonnonpölyttäjien (kimalaisten) avuksi !
Pölytykselle
saattaa olla haittaa lähistöllä kasvavista luonnonkukista (valkoapila ym..),
Mesimarja
on heikko kilpailija rikkakasveja vastaan... torjunta on tarpeen
Maaperän
suhteen ei kovin vaatelias
Mesimarjamaan
perustaminen
muovikate ?.... rivivälien hoito?
taudeista
ei paljon haittaa…
TYRNI
(Hippophae rhamnoides)
Ks.: Tyrnin viljely ja käyttö Suomessa, Minna Heikkilä
"tyrnit,
Hippophae, hopeapensaskasvisuku, jonka kolmella kaksikotisella lajilla on
orapiikkiset oksat, alta hopeanhohtoiset, kapeat lehdet ja pienehköt,
kellanvihreäkehäiset kukat. Suvun ainoa eur. laji, tyrni (Hippophaë
rhamnoides), kasvaa Suomessa luonnonvaraisena Selkämeren ja lounaissaariston
kivikkoisilla rannoilla ja soraisissa jokiuomissa. Sen marjamaisissa,
tummankeltaisissa hedelmissä on runsaasti C-vitamiinia. Tyrniä on istutettu myös
koriste- ja marjapensaaksi puutarhoihin. "
valoa vaativa, matala (2m), piikkinen pensas
matalajuurinen,
lisääntyy juurivesoista
symbioottista
N-sidontaa (vrt. leppä)
Viljelytekniikka
Kasvupaikka
vaatii
runsaasti valoa, "tottunut" myös tuuleen
paras on
vettä läpäisevä, kevyt kivennäismaa
pH lähellä
neutraalia
Istutus
harvaan
(suuri valontarve): taimiväli 2m, riviväli 4m
sekä hede-
että emipensaita : hedep. osuus 10-20 %
Lannoitus
P ja K sekä
molybdeeni ovat tutkimuksissa kasvattaneet satoa
Kastelu
tarpeen
varsinkin istutuksen jälkeen
Leikkaus
lähinnä
kuolleiden oksien poistoa
nuorennusleikkaus
ehkä 10 v iässä
vähentää
tilapäisesti marjomista
Sadonkorjuu
marjat
kypsyvät elo-syyskuussa
käsinkorjuu
hankalaa: oksat piikkisiä, marjat särkyviä
marjat
voidaan leikata saksilla…
myös
riipiminen pakkasella…
mehun
puristaminen pensaasta suoraan astiaan…
Lajikkeita
kotimaisia:
Raisa, Rudolf
Lisäys
pistokaslisäys
siemenlisäys
Tyrnin
koostumus
C-vitamiinia
erikoisen paljon, samoin muitakin vitamiineja
Tyrniöljyä
Käyttö
alkoholijuomat
(likööri), mehut, hillot, luontaislääkkeet
Viljelyn tuki
vrt mansikan ja herukan tuki