Nurmen perustaminen

kasvi-etusivulle

Ennen nurmen perustamista kannattaa suorittaa pellolla tarvittavat perusparannustoimet. Näitä ovat salaojitus, kalkitus, pellon pinnan tasaus, lohkojen muotoilu ja vaikeiden kestorikkakasvien torjunta.

Nurmen perustamiseen kuuluu yleensä huolellinen kyntö ja äestys. Tosin viime aikoina suuresti kehittyneessä suorakylvötekniikassa lienee mahdollisuus myös nurmen perustamiseen maata muokkaamatta. Siis: Vanha nurmi tuhotaan oikealla kemikaalilla, ja suorakylvökoneella suoritetaan uuden nurmen kylvö (joko suojaviljan kera tai ilman). Suorakylvömenetelmän kiistattomia etuja ovat valtava työnsäästö (samalla energiansäästö) sekä ympäristöhaittojen minimointi. Muokkaushan on omiaan lisäämään eroosiota sekä typen ja fosforin huuhtoutumista.

Suojakasvien merkitys perustamisessa.

Nurmen perustamisessa kylvetään usein nurmisiemenen lisäksi muita kasvilajeja ns. suojakasviksi. Keväällä tapahtuvassa perustamisessa suojakasvina on usein ohra. Tärkein suojakasvista saatava hyöty on siinä, että näin saadaan nurmen perustamiskesältäkin pellosta satoa. Useimpien nurmikasvilajien alkukehitys on hidas, joten niistä ei ennätä kylvökesänä tulla paljon satoa. Suojakasvi myös suojaa maanpintaa rankkasateilta ja estää jonkin verran rikkakasvien vallallepääsyä.

Suojakasvi tulee kuitenkin kylvää kohtalaisen harvaan, jotta se ei varjostuksellaan tukahduta hentoa nurmikasvin tainta.

  ajankohta siemen perustamisvuoden sato varmuus  
Suojaviljamenetelmä kevät aikainen ohra+ nurmisiemen normaali viljasato kohtalainen, hyvä, jos vilja korjataan vihantana säilörehuksi (jolloin muistuttaakin pikanurmimenetelmää)  
pikanurmimenetelmä kevät-alkukesä Yksiv. raiheinä (tai kaura tms.) + nurmisiemen normaali 2 niiton nurmisato (laidun tai säilörehu) hyvä   
nurmirikkoon kylvö

 

heinäkuu nurmisiemen rikottavan vanhan nurmen sato alkukesän ajalta aika hyvä  
syksyllä: rukiin kera (ruis suojaviljana) elokuu ruis + nurmisiemen   talvituhoriski! Pitkä ruis varjostaa liikaa?  

 

Talvehtimisen varmistaminen

Oikein perustettu ja hoidettu nurmi antaa suurimmat satonsa 2. ja 3. satovuonnaan, ja tyydyttävän sadon vielä 4. ja 5. vuonnakin. Sadon putoamisen tärkein syy ovat rikkakasvit, jotka yleensä ovat kasvutavaltaan tilaavieviä ja matalia, ja siten heikkosatoisia. Myös niiden vaikutus sadon latuun on yleensä epäedullinen.

Jotta rikkaongelma pysyisi kurissa, on tärkeää, että kylvetyt kasvilajit säilyvät elossa vuodesta toiseen. Talvehtimisongelmat voivat johtaa nurmen rikkaruohottumiseen.

Pellon pinnanmuotoilulla tasaisilla mailla on pyrittävä siihen, ettei vesi seiso lammikkoina pellolla. Rinnemailla ei tätä ongelmaa ole. Rinteillä taas (vars. vähälumisilla alueilla ja etelänpuolirinteillä) saattaa lumen puute aiheuttaa pakkasvaurioita ja rousteen esiintymistä. Rouste on tiiviillä maalajeilla esiintyvä ilmiö, jossa pintamaa jäätyessään rikkoontuu ja kohoilee nostaen samalla taimia. Roustetta esiintyy myös turvemailla. Tärkeitä talvituhon tekijöitä ovat myös erilaiset talvituhosienet (lumihome, pahkulahomeet ym), varsinkin runsaslumisina talvina, ja jos maa ei ole roudassa. Tällöin lämpötila lehvästökerroksessa on noin nollassa, mikä suosii sienitautien leviämistä. Talvituhosieniä voidaan torjua kemiallisestikin.

 

kasvi-etusivulle