OHRALAJIKKEISTA
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts2.pdf (MTT)
( Ohralajikkeita myös Farmit.net:issä)
Seuraavat tiedot on kerätty Softsalon Peltotuki-ohjelmasta
ARTTURI-OHRA,
Alkuperä: Arra x Nord
Lajikeluetteloon 1994
Kasvuaika: Artturi on Arran ohella aikaisin ohralajike. Sen keskimääräinen kasvuaika on 87 vrk.
Korsi: Artun korsi on lyhyt ja tanakka. Korrenlujuudeltaan Artturi on selvästi Arraa parempi ja kilpailee tasaveroisesti myöhäistenkin monitahoisten ohrien kanssa.
Sato: Artturi on erittäin viljelyvarma kaikilla maalajeilla ja viljelyvyöhykkeillä ja pystyy edullisissa kasvuolosuhteissa myös huippusatoihin. Parhaimmillaan Artturi on kasvupaikoilla, joilla kevätkuivuus ei ole ongelma.
Laatu: Artturin jyvän valkuaispitoisuus on korkea. Sen tuhannenjyvänpaino ja hehtolitranpaino ovat monitahoisten lajikkeiden keskitasoa.
Taudinkestävyys: Artturin taudinkestävyys on muihin monitahoisiin lajikkeisiin verrattuna erityisesti verkkolaikun suhteen hyvä.
Viljelysuositus: Artturia suositellaan viljelyyn viljelyvyöhykkeillä I-IV.
ERKKI-ohra
Alkuperä: Monitahoinen Erkki-ohra polveutuu risteytyksestä Hja 78003 / Hankkijan Potra
Linjan kokeilu: Erkki on ollut jalostajan vertailevissa satokokeissa vuodesta 1990 alkaen. Virallisissa lajikekokeissa se oli vuosina 1993 - 1996 ja neuvonnallisissa koeissa vuonna 1998. Koevaiheessa sen linjanumero oli Hja 87061.
Kasvuaika: Erkin keskimääräinen kasvuaika virallisissa kokeissa on ollut sama kuin Pohto-ohran, 93 päivää. Erkki on 2 päivää aikaisempi kuin Pokko, ja 4 päivää myöhäisempi kuin Arve.
Korren ominaisuudet: Erkki on monitahoiseksi ohraksi melko lujakortinen. Lakoutumista on esiintynyt keskimäärin yhtä vähän kuin Artturi- ja Arve-ohrilla. Näiden lajikkeiden korsi yhtä pitkä kuin Erkin.
Satoisuus: Erkki on keskimäärin selvästi satoisampi kuin mikään Suomessa viljelty ohra. Se on monitahoisia Botniaa 3 %, Thulea 3 % ja Arvea 8 % satoisampi. Virallisissa kokeissa, vyöhykkeillä I - III keskimäärin, se on ollut myös kaikkia kaksitahoisia lajikkeita satoisampi.
Erkki on menestynyt erittäin hyvin eri vyöhykkeillä ja eri maalajeilla. Sen happamuudensietokyky on hyvä.
Taudinkestävyys: Erkin verkkolaikun kestävyys on vähintään yhtä hyvä kuin Artturin ja Rolfin. Rengaslaikkua on koevuosina esiintynyt kokeissa varsin vähän. Erityistä alttiutta viirutaudille tai lentonoelle ei ole esiintynyt.
Sadon laatu: Erkki on monitahoiseksi ohraksi isojyväinen lajike. Sen tuhannen jyvän paino on keskimäärin 40.7 g. Hehtolitranpaino on hieman monitahoisten lajikkeiden keskiarvoa parempi. Valkuaispitoisuus, 10.8 %, on sama kuin Pohton. Erkin erityisominaisuus on erittäin korkea tärkkelyspitoisuus, minkä vuoksi se soveltuu erinomaisesti Primalcon tärkkelys- ja etanoliprosessiin.
Viljelysuositus: Erkki-ohraa suositellaan viljeltäväksi vyöhykkeillä I - IVe. Viihtyvänä lajikkeena se soveltuu hyvin eri maalajeille. Erkille voidaan käyttää lujakortisille monitahoisille lajikkeille suositeltavia typpimääriä. Erittäin rehevissä kasvustoissa kasvunsäädekäsittely on kuitenkin suositeltava toimenpide. Myös kasvitautien torjunta on kannattava toimenpide runsaan tautisaastunnan oloissa.
LOVIISA-REHUOHRA
Satoisa ja melko aikainen rehuohra koko ohranviljelyalueelle
Jalostaja/edustaja: Hankkijan kasvinjalostuslaitos/Boreal Suomen Kasvinjalostus
Alkuperä: Loviisa (Hja 78042) on monitahoinen ohra, joka polveutuu risteytyksestä (Hankkijan Eero x Pomo) x Hankkijan Potra.
Kauppaantulo 1989
Kasvuaika: Loviisa on melko aikainen ohra tuleentuen 3 päivää myöhemmin kuin Arra ja Arttu, mutta 3-4 päivää aikaisemmin kuin Pohto ja Pokko.
Korren ominaisuudet: Korsi on pitempi kuin uusimpien aikaisten lajikkeiden. Korrenlujuus on vain kohtalainen, minkä vuoksi korrenvahvistajaa suositellaan käytettäväksi aina reheville ja tiheille kasvustoille, joissa lakoriski on tavallista suurempi.
Satoisuus: Loviisa on erittäin satoisa lajike. Virallisissa lajikekokeissa vain Arve on ollut satoisampi. Loviisa on menestynyt hyvin eri maalajeilla, eri vyöhykkeillä ja eri vuosina. Loviisa sietää melko hyvin myös happamuutta.
Kasvitautien kestävyys: Loviisa ei ole altis lentonokisaastunnalle. Härmää ja lehtilaikkutauteja vastaan Loviisassa ei ole erityistä kestävyyttä, minkä vuoksi kasvitautien torjunta on kannattava toimenpide, jos kasvitauteja esiintyy merkittävässä määrin.
Sadon laatu: Jyvä on erittäin suuri ja hehtolitranpaino hieman parempi kuin monitahoisilla lajikkeilla keskimäärin. Valkuaispitoisuus jää alle lajikkeiden keskiarvon. Sato soveltuu hyvin kotieläinten rehuksi.
Viljelysuositus Vyöhykkeet I-IV
METTE-REHUOHRA
Mette on satoisa ja vaihtelevissa oloissa viihtyvä kaksitahoinen rehuohralajike. Sen on kehittänyt W.Weibull AB, nyt Svalöf Weibull AB. Mette polveutuu risteytyksestä:Z37/Ingrid/2 /Ansgar/2 /Varunda/ 2/Ida.
Jyväsato: Mette on jyväsadoltaan varsin kilpailukykyinen erityisesti vaikeammissa viljelyoloissa, joissa kuitenkin halutaan viljellä kaksitahoista ohraa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Meten sato virallisissa
kokeissa aikajaksolta 1988-95.
|
Lajike |
Vyöhyke1 |
Vyöhyke 2 |
Vyöhyke 3 |
|||
|
|
verranne |
Mette |
verranne |
Mette |
verranne |
Mette |
|
Filippa |
5240 |
106 |
5090 |
102 |
4610 |
106 |
|
Inari |
5740 |
94 |
5330 |
97 |
5360 |
92 |
|
Kinnan |
5620 |
97 |
5470 |
95 |
5360 |
92 |
|
Prisma |
5240 |
108 |
4640 |
101 |
5630 |
97 |
|
Viivi |
5310 |
102 |
5200 |
100 |
4760 |
104 |
|
Artturi |
4940 |
109 |
5400 |
100 |
4900 |
100 |
|
Arve |
4900 |
101 |
5320 |
95 |
5190 |
93 |
|
Pohto |
4980 |
101 |
5200 |
98 |
5540 |
88 |
|
|
|
|
|
|
|
|
Mette menestyy varsin hyvin kaikilla maalajeilla. Parhaat tulokset verrattuna muihin lajikkeisiin on kuitenkin saatu savimailla sekä liejusavilla. Tosin Filippa on ollut liejusavilla selvästi Metteä satoisampi.
Hehtolitrapaino: Meten hehtolitrapaino on edellä esitetyssä lajikevertailussa ollut K-ryhmän koetilalla välillä 69,3-75,4 kg. Virallisissa kokeissa se on ollut keskimäärin 68,5 kg.
Jyvän koko: Meten jyvä on melko kookas. K-ryhmän koetilalla Meten tuhannen jyvän paino on ollut lajikevertailussa välillä 49,2-51,8 g. Virallisissa kokeissa paino on ollut keskimäärin 50,4 g.
Meten jyvän kokojakautuma on hieman epätasainen. Se johtuu kärkeä kohti suippenevasta tähkän muodosta. Seulontakokeessa 2,5 mm:n seulan päälle on K-ryhmän koetilalla jäänyt 78,6- 87,5 %.
Jyvän valkuaispitoisuus: Meten jyvässä on melko runsaasti valkuaista. K-ryhmän koetilalla on valkuaispitoisuus ollut välillä 12,3-13,3 %. Virallisissa kokeissa valkuaista on ollut keskimäärin 12,9 %.
Tähkäidännän kestävyys: Meten kestävyys tähkäidäntää vastaan on hyvä.
Korsi: Meten korsi on lyhyehkö. K-ryhmän koetilan lajikevertailussa korren pituus on vaihdellut välillä 75-81 cm. Virallisissa kokeissa se on ollut keskimäärin 69 cm.
Meten korsi on kohtalaisen luja. Seuraavassa taulukossa on yhdistelmä K-ryhmän koetilan ja virallisten kokeiden tuloksista.
Lakoutumis-%
Verranne K-koetila Viralliset kokeet*)
Verranne Mette Verranne Mette
Filippa 17 14 20 18
Inari 11 19 15 21
Kinnan 12 1 17 20
Kustaa 16 26 13 15
Kymppi 14 12 18 17
Prisma 0 0 15 16
Saana 0 0 14 16
Tyra 1 14 6 17
Viivi 0 19 7 20
Artturi 5 29 18 17
Arve 28 38 14 16
Pohto 34 21 30 15
Thule - - 12 14
*) Keskiarvoon ei ole laskettu täysin pystyjä kasvustoja, lako 0.
Kasvuaika
Mette on melko aikainen kaksitahoinen lajike. Sen kasvuaika on ollut K-ryhmän koetilan vertailussa välillä 87-96 pv. Virallisissa kokeissa kasvuaika on ollut keskimäärin 91 pv. Keskimäärin Mette on K-ryhmän koetilalla tuleentunut kuten Kustaa ja virallisissa kokeissa kuten Kinnan.
Kasvuaika pv
Verranne K-koetila Viralliset kokeet
Verranne Mette Verranne Mette
Filippa 92 93 96 96
Inari 92 90 96 94
Kinnan 91 92 95 95
Kustaa 93 93 92 91
Kymppi 93 92 94 92
Prisma 93 87 96 93
Saana 87 87 92 93
Tyra 91 90 95 95
Viivi 94 90 96 94
Artturi 85 93 86 94
Arve 89 95 84 92
Pohto 87 91 88 92
Thule - - 90 93
Taudinkestävyys: Taudinkestävyydestä ei ole käytettävissä havaintotuloksia virallisista kokeista. Käytännön kokemuksen perusteella Mette on edelleen melko hyvin tai hyvin kestävä yleisimpiä ohran tauteja vastaan.
Viljelyalue: Mette soveltuu hyvin viljelyyn kaikille maalajeille vyöhykkeille 1 ja 2 sekä vyöhykkeen 3 eteläosaan.
POHTO-REHUOHRA
Satoisa ja viljelyvarma rehuohra voimaperäiseen viljelyyn
Jalostaja/edustaja: Hankkijan kasvinjalostuslaitos/Boreal Suomen Kasvinjalostus
Alkuperä Pohto (Hja 78003) on monitahoinen ohra, joka polveutuu risteytyksestä Hankkija-673 x Hja 12251
Kauppaantulo 1987
Kasvuaika: Pohto on keskimyöhäinen ohra, joka tuleentuu 6 päivää myöhemmin kuin Arra ja Arttu, mutta 1-2 päivää aikaisemmin kuin Pokko ja 4-5 päivää aikaisemmin kuin Kustaa ja Kymppi.
Korren ominaisuudet: Korsi on melko lyhyt. Korrenlujuus on hyvä, ja korrenvahvistajakäsittely on tarpeen vain erittäin reheville ja tiheille kasvustoille, joissa lakoriski on tavallista suurempi. Pienen siemenkoon ja hyvän pensastumistaipumuksen vuoksi kylvösiemenmäärään tulee hyvissä kosteusoloissa olla alhaisempi kuin isojyväisemmillä lajikkeilla, mikä myös osaltaan vähentää lakoutumisriskiä.
Satoisuus: Pohto on erittäin satoisa lajike. Virallisissa lajikekokeissa vain Arve on ollut hieman satoisampi. Pohdon hyvää sopeutumista eri oloihin kuvastaa se, että se on menestynyt hyvin eri maalajeilla, eri vyöhykkeillä ja eri vuosina. Parhaiten se menestyy tehokkaan viljelyn oloissa, jolloin se pystyy hyödyntämään hyvän pensastumiskykynsä.
Kasvitautien kestävyys: Pohto on selvästi taudinkestävämpi kuin mikään muu monitahoinen lajike. Virallisista lajikekokeista tehdyt tautihavainnot osoittavat, että Pohto on saastunut rengaslaikkuun ja verkkolaikkuun merkittävästi vähemmän kuin muut yleisesti viljelyssä olevat monitahoiset lajikkeet. Myös lentonokea on esiintynyt erittäin harvoin.
Sadon laatu: Jyvä on melko pieni ja hehtolitranpaino keskimääräinen. Valkuaispitoisuus jää alle lajikkeiden keskiarvon. Sadon on rehuarvotutkimusten perusteella todettu soveltuvan hyvin kotieläinten rehuksi.
Viljelysuositus Vyöhykkeet I-III
ROLFI-ohra
Alkuperä
Rolfi-ohra polveutuu risteytyksestä Arra/Nord.
Lajikeluetteloon Vuonna 1997
Rolfi on yhtä aikainen kuin Arve ja Artturi. Virallisissa kokeissa Rolfin keskimääräinen kasvuaika on ollut 87 päivää.
Rolfi on melko lyhytkortinen lajike. Se on keskimäärin 3 cm Artturia 7 cm Arvea, 11 cm Loviisaa ja 14 cm Arraa lyhyempi. Korrenlujuus on erittäin hyvä. Lakoutuminen on yhtä vähäistä kuin Arvella.
Satoisuus
Rolfi on satoisin aikainen ohra. Se on 11 % Arraa, 3 % Artturia sekä 2 % Arvea satoisampi menestyen hyvin eri maalajeilla ja vyöhykkeillä. Sadontuottokyky on yhtä hyvä kuin satoisimpien myöhäisten monitahoisten lajikkeiden. Myös happamuudensietokyky on erittäin hyvä.
Verkko- ja rengaslaikun kestävyys on Artturin tasoa, selvästi parempi kuin alttiiden lajikkeiden. Lentonoen arkuutta ei ole esiintynyt.
Rolfi on rehuohra. Tuhannenjyvänpaino on monitahoisille ohrille tyypillinen, keskimäärin 37,3 g. Valkuaispitoisuus on keskinkertainen.
Viljelysuositus
Erittäin aikaisena ja lujakortisena lajikkeena Rolfi on viljelyvarma soveltuen hyvin voimaperäiseen rehuohran viljelyyn Etelä-Suomesta aina ohranviljelyn pohjoisimmille alueille saakka. Parhaimmillaan se on rehevän kasvun oloissa. Kasvitautien torjunta on kannattavaa vain lehtilaikkutaudeille edullisissa kasvuoloissa.
FILIPPA-REHUOHRA
Filippa on suurijyväinen ja runsaasti valkuaista sisältävä kaksitahoinen rehuohra. Filippan on kehittänyt Svalöf Weibull AB. Se polveutuu risteytyksestä: Sparta/Ida.
Filippa on valkuaispitoisuuteensa ja kasvuaikaansa nähden varsin
satoisa lajike. K-ryhmän koetilan kokeissa Filippa on ollut vuosina 1987-95 ja virallisissa lajikekokeissa vuosina 1990-95 sekä neuvonnallisena lajikkeena vuosina 1994-95. Näissä kokeissa se on menestynyt seuraavasti:
Verranne K-koetila Viralliset kokeet*
Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3
Verranne Filippa Verr. Filippa Verr. Filippa Verr. Filippa
Inari 6200 97 5820 88 5410 99 4610 93
Kinnan 6260 95 5700 90 5400 94 5440 85
Kustaa 5790 103 5250 98 5030 103 4140 103
Kymppi 6060 96 5480 97 5320 97 4050 105
Mette 5920 97 5580 93 5180 98 4910 94
Prisma 5850 100 5670 100 5160 96 - -
Saana 5900 100 6080 93 4330 106 6120 83
Tyra 5770 101 5490 93 5300 97 5380 89
Viivi 5990 100 5260 97 5240 98 4620 100
Artturi4840 121 5210 98 5250 102 4590 94
Arve 5780 101 5460 94 5330 97 4500 94
Pohto 5880 97 5640 92 5450 95 4540 95
Thule 4820 128**)5120 93 4760 10 6950 91
*) ei sisällä liejusavia **) 1 koe
Filippa menestyy parhaiten suhteessa muihin ohralajikkeisiin savilla ja karkeilla kivennäismailla. Erityisesti liejusavilla Filippa menestyy hyvin kaksitahoisiin verrattuna. Vain Viivi on näillämailla hiukan parempi. Toisin sanoen Filippa sietää kaksitahoiseksi ohraksi erittäin hyvin happamuutta.
Huolimatta kookkaasta jyvästä on Filippan hehtolitrapaino korkea. K-ryhmän koetilan lajikevertailussa se on ollut keskimäärin välillä 72,9-74,9 kg. Virallisten kokeiden keskiarvo on 69,9 kg. Edellä esitetystä vertailuryhmästä vain Kustaan ja Tyran hehtolitrapaino on hiukan suurempi (0,2 kg ja 0,3 kg). Muut ovat 0,5-5,0 kg matalampia (Inari - Arve).
Filippan jyvä on iso. K-ryhmän koetilalla tuhannen jyvän paino on ollut vertailuryhmässä keskiarvoina välillä 53,1-56,0 g. Virallisten kokeiden keskiarvo on ollut 53,3 g. Vertailun muiden lajikkeiden tuhannen jyvän paino on ollut huomattavasti pienempi lukuunottamatta Inaria, joka on ollut Filippan hyväksi 0,6 g.
Filippan jyvä on hyvin tasakokoinen.
Filippan jyvän valkuaispitoisuus on korkea. K-ryhmän koetilan lajikevertailussa se on ollut keskiarvoina välillä 12,9-13,5 %. Virallisten kokeiden keskiarvo on ollut 12,8 %. Tässä käytetyn vertailun lajikkeista vain Viivi on yltänyt lähes samalle tasolle.
Typpilannoituksen lisääminen vaikuttaa varsin selvästi Filippan
valkuaispitoisuuteen. Seuraavassa tulokset K-ryhmän koetilan isosta viljelyteknisestä kokeesta v. 1990-94.
Lannoitus Sato Prot.
kg/ha N kg/ha % ka.
50 5570 12,0
100 6330 13,0
150 6490 14,2
Filippa on kestävä tähkäidäntää vastaan. Itämislepo on hiukan pitempi kuin edellä käytetyn vertailuryhmän lajikkeiden lukuun-ottamatta Inaria ja Kinnania, jotka ovat samalla tasolla sekä Prismaa ja Viiviä, joiden itämislepo on selvästi pitempi.
Filippan korsi on lyhyehkö. Se on suunnilleen yhtä pitkä kuin Kustaan korsi. Keskimääräinen pituus on tässä käytetyssä vertailussa vaihdellut K-ryhmän koetilalla välillä 66-78 cm. Virallisissa kokeissa pituus on ollut keskimäärin 68 cm.
Filippa ei ole erityisen herkkä kasvunsääteille, niiden annostelulle tai käytön ajankohdalle. K-ryhmän koetilan kokeissa vuosina 1990-94 korsi lyheni kasvunsääteillä jonkin verran ja lakoutuminen väheni oleellisesti. Kasvunsääteinä käytettiin v.1990 Ceronea ja sen jälkeen uutta tuotetta Moddus, joka ei toistaiseksi ole markkinoilla. Seuraavassa yhdistelmä tuloksista (lannoitus 100 kg/ha N).
Käsittely Sato Prot. Pituus Lako Kasvuaika
kg/ha % ka. cm % pv
Käsittelemätön 6330 13.0 84 31 97
Kasvunsääde 6390 12.9 75 19 98
Kasvuaika
Filippa on melko aikainen kaksitahoinen ohra. K-ryhmän koetilan lajikevertailussa Filippa on tuleentunut 89-96 päivässä. Filippan kasvuaika on suunnillen sama kuin Kinnanin. Virallisissa kokeissa kasvuaika on ollut keskimäärin 96 päivää.
Kaksitahoisista Kinnan ja Mette ovat tuleentuneet samaan aikaan kuin Filippa. Muut 2-tahoiset ovat olleet 1-4 pv (Kustaa, Tyra, Viivi - Prisma) myöhäisempiä.
Taudinkestävyys
Virallisiin kokeisiin liittyvissä kasvihuonekokeissa Filippan alttius verkkolaikulle on ollut ohralajikkeiden joukossa keskimääräinen. Alttius rengaslaikulle on ollut hiukan keskimääräistä suurempi. Sama koskee myös lentonokea joskaan mitään erityistä alttiutta tälle taudille ei ole havaittu.
Kenttäkoehavainnoissa ei toistaiseksi ole todettu mitään erityistä. Joissakin yhteyksissä raportoitu huomattava alttius lentonokeen perustuu yhden koepaikan yhteen kokeeseen, jossa oli käytetty siementä, jota ei oltu hyväksytty käytettäväksi virallisissa kokeissa. K-ryhmän koetilan kasvitautien torjuntakokeessa vuosina 1991-95 ei Tilt-valmisteilla ole ollut satoon vaikutusta. Sportak-valmisteet ovat antaneet hiukan lisäsatoa, keskimäärin kuitenkin vain 220 kg/ha.
Kasvunsääteen tai kasvunsääteen ja kasvitautien torjunta-aineen yhteiskäytössä ei ole todettu erityisiä herkkyyksiä kokeissa käytetyillä aineilla. Yhteiskäyttö on K-ryhmän koetilalla antanut keskimäärin 220 kg/ha lisäsatoa.
Edellä esitetyt tulokset tukevat hyvin tuloksia silmämääräisistä
kasvustohavainnoista.
Viljelyalue
Filippaa voidaan menestyksellä viljellä erityisesti
karkeilla kivennäismailla ja jopa lievästi hapahkoillakin mailla viljelyvyöhykkeillä
1 ja 2 sekä vyöhykkeen 3 eteläosissa.
Erityistä
Suurijyväisenä lajikkeena Filippan jyvässä on vähän kuitua. Kun lisäksi valkuaispitoisuus on korkea, on Filippa erityisen sopiva yksimahaisten eläinten, kuten sikojen ruokintaan.
INARI-OHRA
Uusi huippusatoisa ja isojyväinen kaksitahoinen ohra
Alkuperä
Inari on kaksitahoinen ohra, joka polveutuu risteytyksestä Jo 1263/ Triumph.
Linjanumero Jo 1621
Lajikeluetteloon 1995
Inarin kasvuaika virallisissa lajikekokeissa on ollut keskimäärin 97 päivää. Kymppi ja Kustaa ovat olleet päivän aikaisempia.
Inarin korsi on hieman lyhyempi kuin Kympin. Korrenlujuus on vähintään yhtä hyvä kuin Kustaan ja Kympin.
Inari on erittäin satoisa, merkitsevästi satoisampi kuin nykyiset kaksitahoiset mallasohralajikkeet. Se on menestynyt nykylajikkeita paremmin kaikilla maalajeilla, kaikilla vyöhykkeillä ja lähes
kaikkina vuosina. Hyvä menestyminen erityisesti vähäsateisena
kasvukautena 1992 kuvastaa sen sato- ja laatuvarmuutta myös tavallista
kuivemmissa kasvuoloissa.
Kasvitautien kestävyys
Inarin taudinkestävyys on lajikkeiden keskitasoa.
Sadon laatu
Inari on erittäin suurijyväinen. Hehtolitranpaino ja valkuaispitoisuus ovat samaa tasoa kuin muiden kaksitahoisten lajikkeiden. Inari on otettu mukaan teollisuusmittakaavan mallastus- ja panimokokeisiin.
Inaria suositellaan viljeltäväksi hyväkuntoisilla kivennäismailla
vyöhykkeillä I-II.
Lisätietoja
Boreal Suomen Kasvinjalostus, Myllytie 10, 31600 Jokioinen, puh. (03) 418 71
Jalostaja Eero Nissilä, puh. (03) 418 7723
Myynti: Siemenosasto, puh. (03) 418 7710 tai 418 7711, fax (03) 418 7715
KINNAN-REHUOHRA
Kinnan on hyvin satoisa ja viljelyvarma kaksitahoinen
rehuohra. Sen on kehittänyt Svalöf Weibull AB. Kinnan polveutuu risteytyksestä:
Etu/Ida.
Jyväsato
Kinnan on hyvin satoisa. K-ryhmän koetilan kokeissa vuosina 1992-95 ja virallisissa kokeissa vuosina 1991-95 sekä neuvonnallisissa kokeissa vuosina 1994-95 sen sato on ollut keskeisimpiin lajikkeisiin verrattuna seuraavan taulukon mukainen. Virallisten kokeiden vertailu on laskettu koetulosyhdistelmästä v. 1988-95.
Sato: Verranne kg/ha, Kinnan suhdeluku
Verranne K-koetila Viralliset kokeet*
Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3
Verr.Kinnan Verr.Kinnan Verr.Kinnan Verr.Kinnan
Filippa5950 105 5120 111 5120 105 4610 118
Inari 6360 100 5720 99 5590 101 5040 103
Kustaa 5890 109 5210 109 5170 109 5030 105
Kymppi 6530 102 5450 102 5490 102 4960 108
Mette 6050 110 5440 103 5200 105 4950 109
Prisma 5930 99 5410 110 5470 103 - -
Saana 5970 110 5680 104 4950 110 5670 96
Tyra 6170 103 5590 101 5560 101 5550 103
Viivi 5940 107 5350 105 5370 105 4920 108
Artturi4090 154 5210 109 5210 111 5060 106
Arve 5560 111 5370 105 5250 108 5280 100
Pohto 5370 115 5550 102 5360 105 5400 98
Thule 5430 113 5260 102 5150 106 5600 91
*ei sisällä liejusavia (hapan)
Kinnan viihtyy varsin hyvin sekä karkeilla kivennäismailla että savilla. Myös liejusavilla Kinnan menestyy paremmin kuin kaksitahoiset yleensä. Filippa, Mette ja Viivi ovat kuitenkin liejusavilla satoisampia.
Hehtolitrapaino
Kinnanin hehtolitrapaino on keskimääräinen. K-ryhmän koetilalla se on edellä mainitussa vertailuryhmässä vaihdellut keskiarvoina välillä 70,3-72,3 kg. Näillä arvoilla se on jäänyt hiukan muiden kaksitahoisten lajikkeiden alapuolelle.
Virallisissa kokeissa keskimääräinen hehtolitrapaino on ollut 68,5 kg. Kaksitahoisten lajikkeiden hehtolitrapaino on ollut 0,2-2,2 kg (Viivi-Kustaa) korkeampi. Monitahoisten hehtolitrapaino on ollut 2,1-3,2 kg matalampi.
Jyvän koko
Kinnanin jyvä on melko kookas. K-ryhmän koetilalla se on lajikevertailussa vaihdellut keskiarvoina välillä 50,7-51,9 g. Virallisten kokeiden keskiarvo on ollut 50,8 g. Vain Filippan ja Inarin jyvä on ollut kookkaampi. Ero on ollut 3,1 g ja 2,8 g.
Jyvän valkuaispitoisuus
Kinnanin valkuaispitoisuus on hiukan korkeampi kuin tässä käytetyn vertailuryhmän lajikkeiden keskimäärin. K-ryhmän koetilalla keskiarvojen vaihtelu on ollut välillä 12,1-12,6 %.
Virallisten kokeiden keskiarvo on ollut 11,9 %.
K-ryhmän koetilan isossa viljelyteknisessä kokeessa v. 1994-95 Kinnanin valkuaispitoisuus oli matala, mutta reagoi herkästi typpilannoitukseen.
Lannoitus Sato Prot.
kg/haN kg/ha % ka.
50 4880 10.1
100 5800 11.3
150 6000 12.9
Tähkäidännän kestävyys
Kinnan on varsin kestävä tähkäidäntää vastaan. Itämislepo on suunnilleen sama kuin Filippan ja Inarin, mutta vahvempi kuin Kustaan ja Kympin.
Korsi
Kinnanin korsi on lyhyehkö. K-ryhmän koetilan lajikevertailussa pituus on vaihdellut välillä 67-74 cm. Keskimääräinen pituus virallisissa kokeissa on ollut 69 cm.
Kinnanin korsi on melko luja. Kaksitahoisista vain Inari, Saana, Tyra ja Viivi ovat ollet hiukan lujakortisempia. Yhdistelmä tuloksista seuraavassa taulukossa.
Kasvuaika
Kinnan on aikainen kaksitahoinen ohra. Kinnanin kasvuaika on K-ryhmän koetilan lajikevertailussa ollut välillä 89-97 päivää. Virallisissa kokeissa kasvuaika on ollut keskimäärin 96 päivää.
Taudinkestävyys
Kinnan on hyvin kestävä yleisimpiä kasvitauteja vastaan. Virallisten kokeiden kasvustohavaintojen perusteella Kinnan on hyvin kestävä verkkolaikkua ja härmää vastaan sekä melko hyvin kestävä rengaslaikkua vastaan. Kasvihuonekokeissa kestävyys verkkolaikkua vastaan on ollut ohrien keskiarvoa parempi. Rengaslaikun kestävyys on ollut keskimääräinen.
K-ryhmän koetilan kasvitautien torjuntakokeessa v.1994-95 torjuntakäsittelyillä saadut sadon lisäykset olivat vähäisiä kuten selviä seuraavasta yhdistelmästä.
K-ryhmän koetilan isossa viljelyteknisessä kokeessa v.1994-1995 kasvitautien torjunta antoi lievän sadon lisäyksen. Samoin yhdistetty kasvunsääteen ja torjunta-aineen käyttö. Kasvunsääde yksin laski Kinnanin satoa vuosien 1994 ja 1995 oloissa. Käytännössä tuolloin vallineissa ruiskutuskauden oloissa ei käsittelyä olisi tarvittu eikä tehty. Siis kuivissa ja kuumissa oloissa normaali annos johtaa helposti sadon vähenemiseen. Oikein käytettynä kasvunsääde yleensä lisää hieman Kinnanin satoa.
Käsittely Sato Prot. Pituus Lako Kasvuaika
kg/ha % ka. cm % pv
Käsittelemätön 5800 11.3 76 0 88
Kasvunsääde 5600 11.4 66 0 89
Tautien torjunta6030 11.7 73 0 88
Kasvunsääde ja 5950 11.7 69 0 89
torjunta
Kasvunsääteenä oli uusi valmiste Moddus. Kasvitautien torjunta-aineena oli tutkimusvaiheessa oleva valmiste Stereo. Kokeen lannoitus oli 100 kg/ha N.
Viljelyalue
Kinnania voidaan menestyksellä viljellä kaikilla maalajeilla viljelyvyöhykkeillä 1 ja 2 sekä vyöhykkeen 3 eteläosassa. Kinnan ei kaksitahoisten tapaan siedä happamuutta, mutta on kuitenkin tässä suhteessa keskiarvoa selvästi parempi ja näin ollen vaihtelevissa oloissa hyvin viihtyvä lajike.