Peruna (Solanum tuberosum)   tehtävät

• peräisin Etelä-Amerikan Andeilta
• maissin ohella eräs harvoista Eurooppaan Amerikasta tuoduista viljelykasveista
• tuottaa enemmän hiilihydraatteja hehtaaria kohden kuin viljat (tehokkaampaa pellonkäyttöä?) ... valkuaissato hieman pienempi kuin viljalla
• ruoka- ja teollisuusperunaa (tärkkelys-, perunalastu- ...)
• viljelyn pääalueet: Venäjä, Keski- ja Itä-Eurooppa
• Suomessa viljely alkoi 1700-luvulla
• viileän-lauhkean vyöhykkeen kasvi
• Suomessa vajaa 50000 ha vuosittain

Perunan kemiallinen koostumus:

• vettä 78%
• tärkkelys 16%
• muita hiilihydraatteja 2,1%
• valkuaisaineita 2,0%
• rasvaa 0,1%
• kuitua 0,7%
• tuhkaa 1,1% (=kivennäisaineita)

Ruokaperunan viljely

Parhaiten soveltuvia maalajeja ovat karkeat kivennäismaat (hieta). Lämmin kasvupaikka takaa paremman tuleentumisen ja samalla paremman laadun. Tuleentumattomassa sadossa (liian myöhäinen lajike) jää tärkkelyspitoisuus alhaiseksi, ja perunat ovat keitettyinä vetisiä ja tummuvia.

Lannoituksessa perunalle annetaan runsaasti kaliumia ja fosforia. Typpi lisää sadon määrää laadun kustannuksella. Sopiva seoslannoite voisi olla: N 7%     P 10,5%    K 12%

Peruna on kloorinarka. Kloori lisää mukulan tummumista (sekä raakana (kuorittuna) että keitettynä). Laitostaloudessa tämä ongelma tulee selvimmin esille. Kloorivapaissa väkilannoitteissa on kaliumkloridin sijalla kaliumsulfaatti (KCl--->K2SO4)

Siemenperunan idätys on kannattava, sadon laatua (ja määrääkin) parantava toimenpide. Idätysmenetelmiä on useita:

a) Normaali idätys: noin 4 viikkoa, valossa, 12...15 asteen lämmössä. Puutteellisessa valossa idut kehittyvät pitkiksi ja hennoiksi. (UV-lampun alla saadaan aivan vihreät mukulat ja tanakat idut. Erään uskomuksen mukaan tällainen mukula olisi tavallista terveempi)

b) Viritysidätys (koneellista istutusta varten): Noin yksi viikko, lämpötila 12-15 astetta, valaistuksella ei merkitystä.

c) Varhaisperunan yksi-ituidätys: Viritysidätys talvikaudella kesken varastoinnin---> varastointi jatkuu viileässä (3-5 astetta). Tuloksena siemenmukula, jossa vain kärkisilmu kehittyy. Maassa se tuottaa lukumääräisesti vähän mukuloita, jotka emomukulan vararavinnon (ja runsaan kasvutilan) turvin kehittyvät nopeasti.

PERUNAN ISTUTUS

1. Tiheys

• tavoite 250000 itua/ha, siis noin 25 itua/m2. Siementarve noin 2500 - 3500 kg/ha.

2. Syvyys ja penkin koko

• istutussyvyys 2-10 cm (mukulan alta maan pintaan mitaten). Viileään maahan istutetaan matalaan, lämpimään syvempään.
• riviväli 75-80 cm, istutusväli noin 30 cm, riippuen mukulan koosta.
• varsinkin matalaan istutettu tulee myöhemmin kesällä mullata vakoauralla.

HOITO KASVUKAUDELLA

1. Lataaminen: penkin päällyksen tasoittaminen, samalla tuhoutuvat rikkataimet penkin päältä

2. Multaaminen: pari viikkoa lataamisesta: vakoauralla multaa nostetaan rivivälistä. Penkki saa kokoa ja estetään syntyvien mukuloiden valonsaanti (vihertyminen). Lisäksi torjutaan samalla rikkoja.

3. Haraaminen torjuu myös rikkoja. Haroja monenlaisia.

4. Kemiallinen rikkatorjunta on nopea ja tehokas keino, jolloin edellä mainittuja mekaanisia ei ehkä tarvita. Tosin vihertyneiden mukuloiden määrä tällöin muodostunee suuremmaksi. Yksivuotisten torjuntaan on polttovaikutteisia (ennen perunan taimettumista käytettäviä) Reglone, Gesagard (jolla myös maavaikutusta) ... Juolavehnää ja muitakin heinämäisiä rikkoja torjutaan samoilla aineilla kuin rypsistä (Fusilade, Nabu, Agil)