Maan vesitalous

 

1. Veden kierto luonnossa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veden_kiertokulku

 

 

2. Veden sitoutuminen maahan

 

 

kenttäkapasiteetti: maassa on niin paljon vettä kuin se enimmillään pystyy varastoimaan, kun valumavesi on poistunut (1m syvyyteen)

lakastumisraja: maa niin kuivaa, ettei kasvi saa siitä vettä

 

http://gis.joensuu.fi/~mhoito/kasvu/maan_fysikaaliset.htm :

a. Pohjavesi

b. Vajovesi eli gravitaatiovesi
- painuu suuria huokosia (>0.05 mm) alas
- kasveille käyttökelpoista, mutta poistuu nopeasti pohjavettä kohti

c. Kapillaarinen vesi
- voi liikkua kaikkiin suuntiin kapillaarivoimien vaikutuksesta
- liikkuu kauimmaksi savessa mutta nopeimmin hiedassa
- tasoittaa kosteuseroja, esim. vettä juuria kohti
- routiminen johtuu kapillaarisesta liikkeestä
- karkea hieta ja sitä karkeammat maalajit eivät roudi

d. Hygroskooppinen vesi
- ohuena kerroksena hiukkasten pinnalla
- ei kasveille käyttökelpoista
 

 

Maalajierot kasveille käyttökelpoisen veden määrässä:

 

Maan rakenteella on suuri merkitys vesitaloudelle:

http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Kasvuohjelmat/Perunat/Maan_rakenne/ :

    

 

3. Kapillaarinen veden liike

-vesi pyrkii liikkumaan kuivemman maan suuntaan. Siis kosteuserot pyrkivät tasoittumaan. Kuivana kautena vettä nousee ylöspäin.

 

 

4. Kasvien vedentarve ja kasvu

 

Riittävä kosteus (ja toisaalta maan hapellisuus) vaikuttavat sadon määrään:

 

 

(peltomaa on usein monen lajitteen seos:) Salaojittajan käsikirja:

 

 5. Kosteus vaikuttaa maan kantavuuteen

-märkä maa kantaa huonommin koneita: yläkuvan pystyakselilla pohjaveden syvyys: 0-60 cm.

 

 

Kuitenkin: syvemmällä on yleensä kantavampi (tiiviimpi) maa:

 

 

 

6. Pellon kuivatus

Tavoitteet:

Salaojitus

 

 

Salaojakartta

 

 

 

 

Turvemaa painuu ojitettuna:

 

Salaojitus lisää pellon hyötyalaa ja vähentää viljelytyötä:

 

salaojituksen investointituki

Salaojituksen kustannukset ovat keskimäärin 2 800 e/ha. Salaojitukseen on mahdollista hakea investointitukea TE-keskuksesta. Investointitukea voidaan myöntää peltoviljelyssä oleville alueille uusiin salaojituksiin sekä täydennys- ja uusintaojituksiin. Vuonna 2006 voi saada 20 % avustusta salaojitushankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, uusien ja kokonaan uudistettavien salaojitusten perusteina käytettävä enimmäiskustannus on 2,80 euroa salaojametri kohti. Täydennysojitusten laskemisperusteina oleva enimmäiskustannus on 2,50 euroa salaojametriä kohden. Avustuksen saamiseksi täytyy hankkeen hyväksyttävien kustannusten olla vähintään 4 200 euroa. Korkotukilainaa voi saada 70 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. Säätösalaojituserityistukea ei voi hakea v. 2006 tukihaun yhteydessä. 

 

Salaojitustavat

1)     järjestelmäojitus

 

2)     yksittäisojitus

 

3)     hajaojitus eli tarpeenmukainen ojitus

 

Säätösalaojitus: http://www.salaojakeskus.fi/pdf/saatosalaojitus.pdf

 

 

 

Salaojien huolto: huuhtelu

 

 

 

 

 

 

 

 

7. kuivuuden haittojen estäminen