Maan vesitalous

1. Veden kierto luonnossa:

•  sadanta

•   valunta

•    haihdunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veden_kiertokulku

2. Veden sitoutuminen maahan

kenttäkapasiteetti: maassa on niin paljon vettä kuin se enimmillään pystyy varastoimaan, kun valumavesi on poistunut (1m syvyyteen)

lakastumisraja: maa niin kuivaa, ettei kasvi saa siitä vettä

http://gis.joensuu.fi/~mhoito/kasvu/maan_fysikaaliset.htm :

a. Pohjavesi

b. Vajovesi eli gravitaatiovesi
- painuu suuria huokosia (>0.05 mm) alas
- kasveille käyttökelpoista, mutta poistuu nopeasti pohjavettä kohti

c. Kapillaarinen vesi
- voi liikkua kaikkiin suuntiin kapillaarivoimien vaikutuksesta
- liikkuu kauimmaksi savessa mutta nopeimmin hiedassa
- tasoittaa kosteuseroja, esim. vettä juuria kohti
- routiminen johtuu kapillaarisesta liikkeestä
- karkea hieta ja sitä karkeammat maalajit eivät roudi

d. Hygroskooppinen vesi
- ohuena kerroksena hiukkasten pinnalla
- ei kasveille käyttökelpoista 

Maalajierot kasveille käyttökelpoisen veden määrässä:

Maan rakenteella on suuri merkitys vesitaloudelle:

http://www.agrimarket.fi/Maatalous_ja_Elaimet/Kasvuohjelmat/Perunat/Maan_rakenne/ :

• ”Hyvärakenteinen maa muokkautuu helposti, eikä ole niin tarkka muokkauskosteuden suhteen. Hyvärakenteinen maa ei liety sateella, eikä kuivuessaan kovetu. Vedenläpäisy on tehokasta ja maan kantavuus on hyvä. Hyvärakenteisessa maassa on kestävä mururakenne. Murut ovat muodoltaan pyöreitä ja yhtenäinen huokossysteemi ulottuu syvälle.

• Tavallisimpia ongelmia peltoviljelyssä ovat maan tiivistyminen ja vesitalouden ongelmat

• Toimiva vesitalous on hyvärakenteisen maan merkki.

• Maan vesitalouden ongelmat ilmenevät usein epätasaisena ja hitaana kuivumisena keväällä, veden seisomisena pellolla pitkään sateen jälkeen sekä epätasaisena kasvuston kasvuna

• Pellolla seisova vesi liettää pintamaan, ja kuivuessaan maa kuorettuu herkästi

• Ojituksen huono toimivuus lisää eroosiota pintamaassa. Vesi valuu maanpintaa pitkin vieden ravinteita sisältävän maan mukanaan.”

3. Kapillaarinen veden liike

-vesi pyrkii liikkumaan kuivemman maan suuntaan. Siis kosteuserot pyrkivät tasoittumaan. Kuivana kautena vettä nousee ylöspäin.

4. Kasvien vedentarve ja kasvu

• kevätviljoilla kriittinen aika on tähkänmuodostusaika (kesä-heinäk. vaihde), jolloin määräytyy tähkän jyväluku

• nurmilla vedentarve on suuri heti niiton jälkeen ??? Tämä oppikirjojen väite hieman epäilyttää: milläpä sänki suuria vesimääriä haihduttaisi ?
  Kyse on ehkä vain siitä, että sängen kasvamattomuus näkyy selvemmin kuin ennen niittoa olleen, kuivuuden vaivaaman nurmen kasvamattomuus.

• perunalla alkukesän kuivuus pienentää mukulalukua, loppukesän kuivuus mukulakokoa

• sokerijuurikkaan voimakkain kasvu tapahtuu loppukesällä- myös vedentarve on silloin suuri

Riittävä kosteus (ja toisaalta maan hapellisuus) vaikuttavat sadon määrään:

(peltomaa on usein monen lajitteen seos:) Salaojittajan käsikirja:

 5. Kosteus vaikuttaa maan kantavuuteen

-märkä maa kantaa huonommin koneita: yläkuvan pystyakselilla pohjaveden syvyys: 0-60 cm.

Kuitenkin: syvemmällä on yleensä kantavampi (tiiviimpi) maa:

6. Pellon kuivatus

Tavoitteet:

• Kuivattaa pelto nopeasti keväällä muokkaus- ja kylvökuntoon

• säästää kuitenkin mahdollisimman paljon kevään sulamisvesiä maahan

• johtaa liiat vedet syyskesällä pois, jotta sadonkorjuu ja mahdollinen kyntö sujuu

Salaojitus

Salaojakartta

Turvemaa painuu ojitettuna:

Salaojitus lisää pellon hyötyalaa ja vähentää viljelytyötä:

salaojituksen investointituki