kasvi-etusivulle

Virukset

• -aiheuttavat laikkuisuutta, epämuotoisuutta, viherkatoa...
• -muist. usein ravinnepuutoksia
• -virukset lisääntyvät vain solujen sisällä

Leviävät

• -kasvimehussa mekaanisesti
• -siirtäjien välityksellä (hyönteiset, ankeroiset, sienet)
• -kasvinosien mukana (mukulat, taimet)
• -varsinkin suvuttomasti lisättävillä lajeilla riesana

Torjunta: terve lisäysmateriaali, siirtäjien torjunta, kestävät lajikkeet...

Bakteerit

• - Suomessa vähän merkitystä
• -perunalla ja koristekasveilla jonkin verran
• -aiheuttavat kasveissa äkämiä, lakastumia ja erilaisia pehmeitä ja usein pahanhajuisia mätävioituksia
• -lisääntyvät kasvin sisällä, säilyvät kasvukaudesta toiseen maassa, rakenteissa, kasvijätteissä ja lisäysmateriaalissa
• -voivat levitä kosketuksen, hyönteisten ja veden mukana kasvista toiseen
• -ei juurikaan torjunta-aineita... torjunta viljelyteknistä (kierto yms)...

Sienet

-taloudellisesti merkittävin kasvitautiryhmä

1. Maa- ja vesilevintäiset : taimipolte-, juuristo- ja tyvitautien aiheuttajat

• -talvehtivat maassa ja kasvinjätteissä
• -merkittäviä tuhoja viljoilla, ristikukkaisilla, juurikkailla, kurkulla, mansikalla
• -torjunta: siemenen peittaus, viljelykierto, terveet taimet

2. Lehtihomeet ja perunarutto

• -aiheuttavat lehtiin ja mukuloihin yhtenäisiä laajoja kuolioalueita, jotka kuivettuvat tai mätänevät
• -tautien eteneminen nopeaa, tunkeutuvat ilmarakojen kautta lehtiin (ns. parveiluitiöt)
• -elävät vain elävissä kasvinosissa
• -taudinaiheuttajat tulevat tuulien mukana hyvinkin kaukaa (myös lisäysmateriaalissa)

3. Härmätaudit

• -vain elävien kasvien lehtien pinnoilla ("ehdottomia loisia")
• -eri lajeihin erikoistuneita sienilajeja
• -leviävät tuulessa kuromaitiöiden välityksellä
• -kosteassa, ei kuitenkaan jatkuvassa sateessa

4. Ruoste- ja nokitaudit

• -vain elävien kasvien lehtien pinnoilla ("ehdottomia loisia")
• -ruosteilla useita eri isäntäkasveja, eri vuodenaikoihin
• -nokitaudit lähinnä viljoilla (siemenet muuttuvat mustaksi itiömassaksi) (lentonoet talvehtivat rihmastona jyvän sisällä alkiossa)

5. Lehtilaikkutaudit

• -yleisiä kaikilla viljeltävillä kasveilla, vars. viljoilla, herukoilla ja omenalla (viljojen laikkutaudit, herukan varistetauti ja omenarupi)
• -talvehtivat kasvinjätteissä ja siemenissäkin, joista ne keväällä leviävät uudestaan kasveille
• -vars. sateisissa oloissa
• -perustorjunta: viljelykierto ja siemenen peittaus

6. Harmaahomeet yms

• -yleinen harmaahome, pahkahome, apilamätä ym
• tuhoja kasvavissa kasveissa, talvehtivissa sekä varastossa

Ohran- ja vehnän lentonoet

• -mustan noki-itiömassan täyttämät tähkät tulevat esiin lehtitupesta muutamia päiviä aikaisemmin kuin terveet tähkät
• -itiöt kulkeutuvat tuulessa terveisiin tähkiin...itävät ja kasvattavat sienirihmaston muodostuvan jyvän alkioon
• -alkioon kasvanut rihmasto jää lepotilaan... jatkaa kehitystään seuraavan vuoden keväällä (jos jyvä on otettu kylvösiemeneksi)
• -lajikeominaisuus....
• -karboksiinipeittaus (Vitavax ym) (...saastuntaa ei voi silmin nähdä !)

• -muistuttaa oireiltaan edellisiä
• -ei saastuta alkiota, vaan sieni säilyy talven yli kuoren alla
• -karboksiini- tai benomyylipeittaus

• -kellertävät, myöh. ruskeat lehtisuonten suuntaiset viirut
• -lopuksi lehti repeytyy liuskoiksi
• -sairas kasvi jää lyhyeksi, tähkään ei muodostu jyviä
• -sienen itiöt kehittyvät lehtien viiruissa, tartuttavat terveiden yksilöiden kukkia ja jyviä
• -eivät saastuta lehtiä (sairaat yksilöt kehittyvät sairaista siemenistä
• -peittaus (karboksiini+imatsaliini ="Täyssato S" /Kemira)
• -tai (guatsatiini+imatsaliini = "Panoctine plus" / Finnewos agri )
• ... imatsaliini tehoaa viirutautiin...halpoja elohopea-aineita ei enää saa käyttää

Ohranverkkolaikku Drechslera teres

• -etenkin sateisina kesinä
• -erityyppisiä, ruskeita laikkuja (usein lehtisuonten suunt.,verkkokuvioiset)...ympäröivä solukko kellastuu...
• -talvehtii kasvinjätteissä (vuoroviljely , syvä kyntö !) ja kylvösiemenessä (em.peittausaineet)
• -leviää nopeasti kasvustossa
• -torjunnassa myös propikonatsoli-ruiskutus (TILT /Kemira) ja prokloratsi (TERPAL / Finnewos agri)

"Siemenlevintäinen saastunta näkyy ruskehtavana viiruna koleoptiilissa ja joskus myös ensimmäisessä lehdessä. Myöhemmin tauti näkyy ruskeinä laikkuina joita ympäröi kellertävä vyöhyke. Laikkutyypin lehtilaikku on ruskea ovaalinmuotoinen laikku jota kellertävä reunus ympäröi. Verkkotyypin lehtilaikku on pitkittäisiä ruskeita viiruja jotka muodostavat epämääräisesti H-kirjainta muistuttavan kuvion. "

Ohran rengaslaikku Rhynchosporium secalis

• -esiintyy myös rukiilla ja nurmiheinillä
• -usein metsän varjostamilla lohkonosilla
• -pitkänsoikeita, tummanruskeareunaisia laikkuja, jotka keskeltä vaaleanharmaita
• -elinkierto ja torjunta suunnilleen kuten verkkolaikulla

"Oireet rukiissa ja ohrassa poikkeavat toisistaan. Rukiilla lehtilaikkua ympäröivä tumma reunus puuttuu, joka on ohralla tunnusomaista. Tauti talvehtii sienirihmastona puintijätteissä. Tuuli levittää tautia lyhyitä matkoja. Tauti leviää kasvista toiseen sadepisaroiden välityksellä. Taudille otolliset olosuhteet ovat yli 90 %:n suhteellinen kosteus ja +18 - 21°C:n lämpötila "

• Ohranviirutaudille alttita lajikkeita ovat Arra, Artturi, Arve, Botnia, Inari, Kustaa, Kymppi, Loviisa ja Thule.
• Ohranlentonoelle alttiita lajikkeita ovat Arra, Artturi, Filippa, Inari, Kymppi, Loviisa, Thule ja Thyra.
• Härmäntorjunta on tarpeen, jos härmää esiintyy rehevässä kasvustossa, etenkin, jos kylvö on viivästynyt. Ruiskutus orasasteelta tähkimiseen asti.
• Ohranverkkolaikku kannattaa torjua, jos laikkuja esiintyy runsaasti ensimmäisellä lehdellä korrenkasvun alkuvaiheessa ja sää on sateinen. Ruiskutus uusitaan tarvittaessa tähkälletulon alkuvaiheessa. Alttiita lajikkeita ovat mm. Arra, Arve, Kalle, Kymppi ja Prisma.
• Ohranrengaslaikku leviää nopeimmin viileällä ja sateisella säällä, varsinkin viljeltäessä ohraa ohran jälkeen. Torjunta saattaa olla tarpeen, jos korrenkasvun alussa on runsaasti laikkuja ja sää näyttää jatkuvan sateisena. Ruiskutus on mahdollista korrenkasvun alusta kukinnan alkuun saakka. Alttiita lajikkeita ovat mm. Kalle ja Potra.

Viljahärmä

• -kaikilla viljalajeilla (kullakin oma sienen alalaji)... pahiten meillä kevätvehnällä
• -pienet valkeat jauhomaiset täplät lehtien pinnalla, kehittävät itiöitä, jotka leviävät tuulessa tehokkaasti
• -varsinkin rehevät, lakoiset kasvustot, (+lämmin päivä + kasteiset yöt)
• -torjunnassa myös propikonatsoli-ruiskutus (TILT /Kemira) ja prokloratsi (TERPAL / Finnewos agri)

Ruostesienet

• -meillä ruostetaudit eivät kovin merkittäviä...
• -useita sienisukuja ja -lajeja
• -siirtyvät eri vuodenaikoina eri isäntäkasveihin
• -isäntäkasvien poisto ei paljoa auta, sillä leviävät tuulessa pitkiä matkoja

Torajyvä

• -monet maa- ja siemenlevintäiset sienet
• -vioittavat kasvien tyviosio sekä juuria heikentäen veden ja ravinteiden saantia
• -sairaat kasvit kituliaita, pensastuminen heikkoa.... kasvusto harva... jyvät pieniä...lakoa
• -leviävät kylvösiemenen, maan ja satojätteiden välitykselle
• -TORJUNTA: vuorottelu (taukoa varsinkin ohran ja vehnän viljelyyn !), syväkyntö (peittaus torjuu siemenlevintää)... maan hyvä kasvukunto (vilkas pieneliötoiminta ...antagonismi)

Mustatyvi Gaeumannomyces graminis

Saastuttaa viljoja ja heiniä. Syysvehnä on erityisen herkkä. Juolavehnä on hyvä väli-isäntäkasvi. Sieni elää 1 -2 vuotta maan olki- ja sänkijätteissä. Kostet, leudot talvet ja kuivat kesät lisäävät taudin tuhovaikutusta. Tavallisesti tauti havaitaan vasta tähkälletulon jälkeen.

Sienen aikaiset vaiheet havaitaan juurten tummumisena ja maan tarttumisena juuriin kiinni. Seuraavaksi korren alaosa muuttuu mustanruskeaksi. Saastuneet kasvit hätätuleentuvat, tähkä vaalenee ja jyvien täyttyminen keskeytyy. Tauti esiintyy usein laikkuina pellolla.

Saastuttaa useita heinäkasveja, merkitystä lähinnä syysviljoilla.Kevätviljat saastuvat harvemmin. Itiöiden tuottamiseen ja taudin tarttumiseen vaaditaan pitkänä ajanjaksona korkeaa ilman suhteellista kosteutta ja vaihtelevaa lämpötilaa +4 - +13 oC. Saderoiskeet ja jossain määrin tuuli kuljettavat itiöitä uusiin kasveihin. Rehevä kasvusto ja rikkaruohot edistävät taudin leviämistä. Tauti näkyy keväällä 1- 2 cm pitkinä suklaanruskeina laikkuina alimpien lehtien lehtitupissa. Laikku heikentää kortta ja saattaa lisätä lakoisuutta.

Talvituhosienet

-rukiilla ja syysvehnällä: lumihome ja pahkulahomeet sekä pohjolan pahkahome

Viljan kääpiökasvuviroosi

• -haitallisin kaurassa
• -kaura muuttuu punertavaksi, kasvu pysähtyy
• -ohra kellastuu
• -KIRVAT tuovat viruksen peltoon luonnonheinikoista
• -torjunta: aikainen kylvö, luonnonheinät vähiin (salaojitus ym), kirvantorjunta...

Kauran tyviversoviroosi

• -oireena kauran lyhyt kasvu, runsas sivuversonmuodostus, lehdet tummanvihreitä,
• jäykkiä
• -kaskaslevintäinen
• -harvinaistunut (kaura ei enää yleensä suojaviljana... kaura/nurmi-elinkierto viruksella poikki...)

• -typen puute
• -fosforin puute
• -kaliumin puute

• -halla
• -mukulan paleltumisvioitus
• -sääolojen vaihtelu : suuret vaihtelut vedensaannissa
• -vihertymät

• -tyvimätä ja mukuloiden märkämätä (Erwinia-suvun bakteerit)
• -rengasmätä
• -perunarupi

• -perunaseitti
• -perunasyöpä
• -kuorirokko
• -perunarutto... yleisin ja tärkein perunan taudeista !

Perunarutto

• -säilyy talven yli siemenperunassa, aiheuttaa kasvustossa tartuntalähteen, joka saastuttaa tehokkaasti naapureitaan
• -käsitys ruton lentämisestä tuulissa kaukaisista maista on nykyään lähes kumottu (tapahtunee harvoin)
• -ruttoitiöt huuhtoutuvat sateella lehdiltä maahan ja saastuttavat uusia mukuloita
• -varastossa voi aiheuttaa sadon nopean pilaantumisen (kuivaus auttaa...)
• -torjunnassa tehokkain Ridomil (metalaksyyli + mankotsebi)... pelko sen jatkuvan käytön haitoista (kestävät sienikannat ?) lienee aiheeton (sentään kaksi tehoainetta !)... kuitenkin miel. vain terveeseen kasvustoon (ennaltaehkäisevä torjunta... ei jalosta taudinaiheuttajia...) varoaika 28 vrk
• -ruttoinen varsisto tuhottava kemiallisesti (dikvatti) (...tai poistettava )
• -lajike-eroja kestävyydessä: Matilda ja Hertha kestävimpiä
• -pohjoisessa tuhot pienemmät

• -kirva- ja kosketuslevintäiset: A-, M-, S-, ja Y- virukset
• -Mop-top- virus leviää kuorirokkosienen (Spongosphora subterranea) välityksellä

Perunan tuhoeläimet