VILJAN LAATU JA HINTA - Matti Pekkarinen

(leipä-,rehu-,mallas-...)

KOSTEUS:VILJELIJÄN SÄÄDETTÄVISSÄ

         -vaikutus viljan säilyvyyteen(/lämpötila)

         -vaikutus viljan tilavuuspainoon (hlp)

         -vaikutus hintaan

         -vaikutus todelliseen määrään ,muunn.15%:ksi

TILAVUUSPAINO:jyvän täyteläisyys,koko,pinnanmuoto,muoto

         -ytimen,(tärkkelyksen )osuus täyteläisessä suuri----hlp korkea

         ja käyttöarvo korkea

                 ----vehnällä valkean jauhon saalis korkea

                 ----rehuviljalla ry-arvo korkea

                 -kasvutekijät:lämpösumma,halla,kuivuus,lakoisuus,lannoitus

                 ja lajike...vaikuttavat

SAKOLUKU ilmaisee piilevän tähkäidännän jasen seurauksena jyvään

         syntyneen amylaasientsyymin olemassaolon

         -v:sta 1965 (siihen asti itujen laskeminen)

         -amylaasi muuttaa leivän kohotus-ja paistovaiheessa tärkkelystä

         sokeriksi,joka on vesiliukoista----taikina vetelöityy

         -sakoluku kuvaa taikinan sakeutta leivän kohotus-ja paistovai

         heessa

         -viljelijän keinot vaikuttaa asiaan:lajike,korjuuaika,kuivaus

         varastointi...

YLEISESTI:

-viljalajeille määritellään:

         -vähimmäislaatuvaatimukset

         -perushintaan oikeuttava laatutaso

         -perushinta

-hinta on perushintaa alempi, mikäli viljan laatu

 on perustasoa heikompi

-mahd. lisähintaa: hyvin kuivattu... pitkä rahti ?

-kuitenkin: viljakauppa on myyjän ja ostajan välinen sopimus, jota

 nykyään ei ole aivan tarkasti säännöstelty

1.REHUVILJAT

Rehuviljan käyttöarvoon vaikuttavat viljan energiasisältö,sulavuus

eläimen elimistössä ,viljan sisältämät arvokkaat vitamiinit ja

kivennäisaineet sekä valkuaisaineiden määrä ja laatu.

Lisäksi on merkitystä viljan kosteudella,sillä liian kostea vil-

ja säilyy huonosti.Kostea vilja ei muutenkaan ole kuivemman veroista

sillä sen painosta suurempi osa koostuu vedestä!

Kaikkia edellälueteltuja viljan ominaisuuksia ei kuitenkaan selvitetä

kaupattavasta rehuviljasta.Tämä johtuu määritysmenetelmien monimutkaisuudesta ja kalleudesta ja epätarkkuudesta.

Rehuviljan hinnoittelussa tyydytään kosteuden ja hehtolitranpainon määrittämiseen.Lisäksi hintaan vaikuttaa viljan roskaisuus,mikäli roskia on yli 2.0 % viljan painosta.

Hehtolitranpaino,siis viljan tilavuuspaino taikka tiheys kuvaa riittävän tarkasti viljan energia-arvoa.Mitä kevyempää,sitä huonompaa vilja on. Ks. Raison taulukot alempana!

Ohran ja kauran hehtolitranpainoarvoa lisätään kosteudesta riippuen

0.1 kg jokaiselta alkavalta 0.3-prosenttiyksiköltä,jolla kosteus ylittää 15.0 % ,kuitenkin enintään 6,7 kg.

SIIS KUIVA VILJA ON RASKAAMPAA KUIN KOSTEA.

(erittäin huono katokaura saattaa joskus käyttäytyä päinvastoin)

Viljan kosteuden mukaan korotetaan hintaa taulukoiden mukaan, mikäli se on kuivempaa kuin 13,4 %. Jos taas vilja on märempää kuin 14,5%,alennetaan hintaa,eli peritään kuivausveloitusta. Nämä hintakorjaukset korvaavat sekä kuivauskorvaus/veloituksen että painonmuunnoksen.

(tilojenvälisissä kaupoissa on tarpeen edelleen tuntea vanhat käsitteet ?)

PAINONMUUNNOS:laskennallisesti korjataan viljan paino vastaamaan painoa 15 %:n kosteudessa.

Painonmuunnoksen suorittamiseksi on olemassa valmiit taulukot.

ESIM:

a) Kuormassa on 100 hl ohraa, hlp 60 kg ja kost 30%. Laske paljonko on kuivattu (15%) paino, ja paljonko tilavuus.

LEIPÄVILJAT

LEIPÄVILJOJEN laadunmäärityksessä pyritään selvittämään viljan arvo

jauhatuksen ja leivonnan kannalta.viljan ravitsemuksellinen arvo,kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden (ja valkuaisen)määrä jäävät huomiotta.

lyhyesti :

1.   RUKIIN JA VEHNÄN  HLP TUTKITAAN. Siitä voidaan päätellä ,vars. vehnällä,jauhatuksessa saatavan leivontajauhon määrä.Pienessä,kurttuisessa jyvässä on tummien kuoriosien määrä suuri.

2.       KOSTEUS tutkitaan,ja tehdää korjaukset kuten ohralla ja

kauralla.

Hehtolitranpainonmäärityksessä todettua (jos tutkittu kosteana)

arvoa lisätään kosteudesta riippuen 0.2 kg jokaiselta alkavalta 0,3

prosenttiyksiköltä,jolla kosteus ylittää 15.0 % ,kuitenkin enintään

13.4 kg.Siis kuiva ruis ja vehnä on selvästi raskaampaa.

3.SAKOLUKU tutkitaan. se selvittää,onko viljasta mahdollista saada

riittävän sakea taikina kohtuullisella jauhomäärällä.

4.VALKUAIS-% tutkitaan vehnältä.Se kuvaa sitkoaineen määrää. Sitko on tärkeä vehnäleivän huokosrakenteelle.

Interventiovehnän ja -rukiin vähimmäislaatuvaatimukset :

          kost.  hlp     sakoluku         valk-%   roskat

vehnä     14,5   72.0     220              12-12.9   0.5-1

ruis      14,5   68.0                 --------   0.5-1

Hintaa korotetaan, mikäli laatu on parempi

HINNANMUUTOKSET LÖYTYVÄT HINNOITTELUTAULUKOISTA

joita mm Maaseudun Tulevaisuus julkaisee syksyisin.

RAISIO-YHTYMÄ: (huom: vaatimukset muuttuvat hieman vuosittain!)

YLEISTÄ LAATUHINNOITTELUSTA JA VASTAANOTOSTA

Vastaanotettavan viljan tulee olla tuleentunutta ja väriltään ja muulta ulkonäöltään sekä hajultaan normaalia joko leipä- tai rehukäyttöön. Se ei saa olla aistinvaraisesti arvosteltuna tunkkaista eikä nokista, eikä siinä saa olla tuholaisia, ulosteita eikä peitattua viljaa. Vastaanotossa noudatetaan Raisio Yhtymän vähimmäislaatuvaatimuksia ja vastaanottokelpoisuus määritetään kuorma-analyysien perusteella.

Laadusta johtuvat hintamuutokset lasketaan EU:n intervention  perushinnasta.

Jos viljaerä ei täytä vähimmäislaadun vaatimuksia, noudatetaan kaupassa osapuolten keskenään sopimaa markkinahintaa.

Raisio Yhtymä punnitsee viljan ja tekee laatumääritykset yleisesti hyväksytyillä menetelmillä. Viljan myyjällä tai hänen edustajallaan on oikeus olla läsnä vastaanotettaessa toimittamaansa viljaerää.

PERUSHINTAISEN VILJAN LAATUVAATIMUKSET

RAISIO YHTYMÄN VÄHIMMÄISLAATU- ELI VASTAANOTTOVAATIMUKSET VILJOILLA

SV=syysvehnä, KV=kevätvehnä, SK=suurimokaura, M2=2-tahoinen mallasohra, M6=6-tahoinen mallasohra, RO=rehuohra, RK=rehukaura

(lajitteet liittyvät ohran siemenkokoon: 1 isoin, 4 pienet)

MITKÄ SEIKAT sitten vaikuttavat viljan

laatuun? (kosteus, hlp, sakoluku, valk-%...)

a) laji- ja lajike-erot

b) viljelytekniikka (kylvö,siemen,lann.,

         korjuuaika ja -tapa)

c) kasvuolot

d) kuivaus, lajittelu, varastointiaika,

         sekoitukset...