http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/3_2004/0037.html : Afrikan visiot

Jouni kirjoitti:" Kun vielä muistetaan, että taustalla on äärimmäinen köyhyys, niin eipä tule ensimmäisenä mieleen, että tehotalous ja gm olisivat
keskeisin ratkaisu nälänhätään. Kaikki lähtee liikkeelle köyhyyden vähentämisestä ja koulutuksen parantamisesta, jossa nimenomaan Katen
mainitsema naisten koulutus on keskeisin asia."
-
-
Jos kansa elää kädestä suuhun, jos kaikki työvoima ja *aika menee ruuan tuottamiseen tai sen etsimiseen luonnosta* miten siinä ennättää kouluun?
Niin lapset, miehet kuin naisetkaan.
Ruuan tuottaminen jos saataisiin helpommaksi (kitkennän ja kuokkimisen tarvetta vähemmäksi), niin ehkä sitten aikaa jäisi? Nykyisellä
viljelytavalla joudutaan ojasta allikkoon, ja pian: http://www.ifpri.org/2020/briefs/number62.htm
-
-
Matti
 

LISÄKSI FOSFORISTA :

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/3_2004/0042.html :

Hannu Hyvönen kirjoitti liiallisesta fosforilannoituksesta. Tosi on, että maahan on kertynyt väkilannoitteesta peräisin olevaa fosforia. Sitä voidaan saada hyödyksi huolehtimalla pellon pH:sta (kalkitus) ja välttämällä eroosiota, joka hukkaisi tuota rahanarvoista ravinnetta saasteeksi luontoon. Ihan ilman P-lannoitusta ei kuitenkaan kovin kauan kunnolla pärjätä, vaikka Hannu taidat siihen uskoa.
Maan köyhdyttäminen ei auta myöskään ympäristönsuojelua. Se on kaikin puolin lyhytnäköistä, jo kaskikaudella kokeiltua. Se lisää eroosiota (siis niukasti lannoitettu, heikkosatoinen viljely, jolloin juuriston ja maata sitovan humuksen määrä on pieni). Ja se lisää hehtaarien tarvetta. Ja sitä kautta energian tarvettakin, tukieuroista puhumattakaan.

Toisaalta: ylenpalttinen ravinteiden rikastaminenkaan ei ole hyväksi, mutta sen estävät asetukset ja korkea lannoite/satokilo-hintasuhde. Ylilannoittaminen on historiaa (jos sitäkään)
-
Matti

GMO:STA: http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/3_2004/0153.html

On myös muistettava, että kaikki siemen on vahvasti geenimuunneltua. Kun perinteinen jalostus risteyttää kaksi ohrayksilöä, sotketaan kaksi
kymmenien tuhansien geenien pakkaa uuden yksilön perimäksi. Ja toivotaan hyvää tuuria. Ja joudutaan vuosien valintarumbaan. Tätä on tehty
vuosikymmenien ajan..
Geenitekniikka vie vain yhden tai muutamia tarkkaan tunnettuja geenejä. Ei synny epätoivottua ja yllättävää, hallitsematonta perimän arpoutumista.
 

Matti
 

Hannu Hyvönen kirjoitti: " Yhdellä pienellä geenisiirrolla mikä tahansa kasvi voidaan muuttaa
myrkkykasviksi, tuottamaan myrkyllisiä yhdisteitä"
Ihmiselle myrkyllisiä? Ei, vaan tuhohyönteisille. Niitähän kasvit
pyrkivät "luonnostaankin" tuottamaan. Kasvi ei halua tulla syödyksi.
Kirveskin on oikein käytettynä turvallinen ja hyödyllinen. Samoin
geenitekniikka. http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
 

Matti