http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/4_2004/0020.html :
Pekka Raukko kirjoitti: " Onhan käydyssä keskustelussa ollut hienojakin
hetkiä. Itse nautin suunnattomasti siitä, kun Pekkarinen rakensi teorian
biodiversiteetissä säännöllisesti vuositasolla tapahtuvasta aaltoliikkeestä.
Teoriahan oli hyvin poikkeuksellinen, omaperäinen, vaikka todellisuuden tai
luonnontieten kanssa sillä ei luonnollisestikaan ollut mitään yhtymäkohtia.
Esteettinen yhteensopivuus antiluomun muiden "teorioiden" kanssa oli kuitenkin
niin täydellinen, että kokonaisus oli kieltämätä nautinnollinen ;-) "
-
-
Minä:
Kiva, että luomukeskustelu taas viriää.
EDELLEENKIN olen sitä mieltä, että kyntö tappaa ison osan lieroista ja maan
pinnalla elelevistä hyönteisistä. Eli tasoittaa siltä osin mahdollisia
biodiversiteetin eroja eri viljelytapojen välillä. Palauttaa maanpinnan elämän
nollaruutuun. Luomussa kyntö on välttämätön paha. Rikkaongelma on nelinkertainen
jo nyt luomussa, verrattuna normaaliin viljelyyn.
Kyntämisestä luopuminen estää eroosiota ja CO2-päästöjä. Ja armahtaa lierot ja
säästää muutakin eliöstöä.
-
-
Matti
JATKOA: http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/4_2004/0021.html :
Ainoaksi luomua puoltavaksi seikaksi taitaa jäädä se, että siinä saattaa
kesällä olla monipuolisempi kasvillisuus, ja sen myötä monipuolisempi
eläinkanta. Ero tasoittuu syksyllä kynnössä. Ja kääntyy tavanomaisen eduksi, jos
vain luomutila kyntää. Itse maan eliöstö voi tavanomaisessa ainakin yhtä hyvin.
Toisessa vaakakupissa on tuhat miljoonaa euroa vuosittain säästyviä
veromarkkoja.
http://kotisivu.dnainternet.net/mattitap/etusivu.htm#mitamaksaa Ja ainakin
1,3 miljoonaa hehtaaria (ympäristöllisesti haitallisimmat pellot), jotka voidaan
käyttää muuhun. Ainakin eroosio (fosforipäästöt!) pienenevät. Typpipäästöt
pienenevät myös
http://verkkopemo.ysao.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm . Ruuan laatuun ei liene
näillä suurta vaikutusta, ainakaan luomun eduksi.
Vaan
uskoa saa.
- Eikö vihreiden tulisi perustella virallisissakin yhteyksissä luomukantansa
juuri Pekka Raukon tavoin? Siis sillä, että pitää kasvattaa pillikettä ja
kirvoja silläkin 8 prosentilla Suomen maasta,
jota pelloksi sanotaan. Ja raivata vielä lisääkin.
JA VIELÄ: Millaista on se
luomupellon monimuotoisuus, johon ei kyntö vaikuta tuhoavasti? Maahisia ja
menninkäisiä? Pekka osaat kaikesta päätellen kertoa sen.
-
Taikka: Onko luomukyntö luomuauralla kovasti erilaista kuin oikea kyntö? Siis
oikeaoppinen luomukyntö. Minä olen nähnyt vain tavanomaista luomupellon kyntöä,
joka multaa kasvit, myyrät, sammakot ja hyönteiset ja katkoo lieroja. Kerrothan
Pekka oikeasta luomukynnöstä.
-
Minä olen jo ennättänyt aiemmin kuvailla kestävän kehityksen ojankaivua:
../../sivu2.htm#s18luomuojankaivu
Matti