SAKARI HANKONEN KIRJOITTI:
>Parin sukupolven aikana olisi mahdollista siirtää vaikka koko Suomen
pellot luomutuotantoon.
MP: Tuhota siis vuosikymmenten vakaa kehitys, antaa peltojen köyhtyä ravinteista ja rikastua rikkakasveista
>Märehtijät pystyisivät käyttämään hyväkseen apilanurmen rehusadon
>ja tuottaisivat lihaa, maitoa, villaa, nahkoja.
MP: Aivan kuten 1800-luvulla. Kertokaa jo ihan oikeasti, mitä niin hienoa
1800-luvussa ja sitä ennen oli että siihen pitää päästä ehdottomasti takaisin
kaikin keinoin? Ettekö tajua että nykyään hommat (mm. maatalous) toimii
PAREMMIN. Se toimii TEHOKKAAMMIN, EDULLISEMMIN ja LUONTOA SÄÄSTÄVÄMMIN. Miksi
haluatte romuttaa tuon kaiken? -
>Lisäksi karjanlannasta olisi mahdollista tuottaa biokaasua
MP: Miksi pitäisi tuottaa kun on muita paljon parempia
energiantuotantomenetelmiä? Sama kun ehdottaisit että pitäisi asentaa kaikkiin
polkupyöriin dynamot jotka olisivat jatkuvasti päällä jotta saataisiin sähköä.
-
>Suomessa olisi myös luomutuotannossa mahdollista päästä samoihin
>tuotantomääriin kuin nykyään, ilman uusien peltojen raivaamista.
MP: Ei ole. Väitteen epäloogisuutta kuvaa se, että jos väite pitäisi
paikkaansa niin luomun pitäisi olla halvempaa kuin tehotuotetun, joten luomu ei
tarvitsisi ylimääräisiä tukia. Nykyään luomu saa paljon enemmän tukea kuin
tehotuotettu ja on silti kaupassa pahuksesti kalliimpaa. Eikä tuottajalta mene
rahaa edes lannoitteisiin eikä torjunta-aineisiin.
-
>Oletetaan että herrojen heittelemät luvut olisivat oikeita ja
>kolmannes Suomen pelloista voitaisiin jättää pois viljelystä
>teknokemiallisten keinojen täysimääräisellä käyttöönotolla niin mitä
>niillä sitten tehtäisiin?
MP: Vaikka annettaisiin niiden kasvaa niittyä täyteen tai olla kesannolla,
jolloin maaperä saisi levätä rauhassa. Energiapuutakin voisi vaikka laittaa
kasvamaan, eikös se ole sellaista mitä vihreät kovasti haluaisivat? Varsinkin
kun samat henkilöt yleensä vastustavat kaikenlaisia metsien hakkuita niin eikö
nimenomaan "viljelty" puu olisi sitten kelpoa? Vai pitäisikö energiapuu olla
"luomumetsää" jotta sitä voisi polttaa? Pitäisikö "luomumetsään" pesiytyneet
liito-oravat ja linnutkin "uudelleensijoittaa" sitten jonnekin kun energiametsä
pistetään nurin?
-
>Sillä ei teknokemiallinen viljely ainakaan maanviljelijöiden pääosaa
>tai maaseutua rikastuttaisi, päinvastoin.
MP: Tietysti rikastuttaa koska se on TEHOKKAAMPAA. Viljelijä saa ENEMMÄN satoa per alue. Vai viittaatko tässä nyt siihen, että kun veronmaksajat maksavat luomusta enemmän tukia niin maanviljelijät pärjäävät paremmin? Eikö samaa aatetta voisi muutenkin edistää, eli alettaisiin maksaa kaikenlaisia tukia kaikille ihmisille jotta kaikilla menisi paremmin eikä kenenkään tarvitsisi tehdä mitään oikeasti kannattavaa työtä? Huoli työllisyydestä ei ole minullekaan uusi, ks vaikka: LUOMUOJANKAIVU
Matti Pekkarinen
Raukko kirjoitti
Oli ainakin puhdas Itämeri sillä paikalla, jossa nykyisin on valtava
leväpuuroallas.
-
EI JOHDU torjunta-aineista eikä väkilannoitteista. Lantaa on käsitelty
huolimattomasti ja muokattu liikaa.
-
Se (tehomaatalous) toimii tehokkaasti, koska siihen tuodaan ulkoa valtavia
määriä uusiutumattoman energian panoksia. Pitkällä aikavälillä tämä on
kestämätön ratkaisu.
-
Juuri keskusteltiin tästä: Kysymys energiantarpeesta eri viljelymuodoissa on
ihan oikeasti mielenkiintoinen. Siinä jopa saattaisi olla (ainoa) laji, jossa
luomuväki pärjää ihan valehtelematta, ainakaan ihan ilmiselvästi. Asiasta ei
löydy (ainakaan hevillä) selviä lukuja. Opiskeluni aikoihin mainittiin Viikissä
peltohehtaarin viljelyyn kuluvan 600 kg öljyä (sisältäen koneiden
valmistukseenkin kuluvan öljyn). Ehkä nykytekniikalla päästään 350 kg:aan? Josta
typpilannoitteen osuus olisi vaikkapa 150 kg? Ja suorakylvöllä vielä poistuu 3
traktoritunnin tarve, noin 50 kg?. Tällöin päästään tilanteeseen, jossa
apulannan osuus olisi peräti 50% kokonaisenergiasta. Jos vielä luomusato olisi
yli 50% normaalista, niin siitähän elämä nousisi. Tosin suorakylvö ei luomussa
kyllä kauan toimi.
Asiaa luomun kannalta mutkistaa mekaaninen rikkatorjunta, joka lisää traktorityötä. Samoin liekitys rikkatorjunnassa, joka vie tilanteesta riippuen 30-100 kg fossiilista p-ainetta. Jos liekitetään. (jos ei, niin sitten tuota mekaanista on enemmän) Ja välivuoden olisi rehellisyyden nimissä otettava huomioon joko satoa alentavana tai energiankulutusta nollasadon vuonnakin aiheuttavana.
Entäpä, jos peltotyöt tehdään käsin? Olisi tosiluomua!
Lisäksi karjanlannasta olisi mahdollista tuottaa biokaasua
Miksi pitäisi tuottaa kun on muita paljon parempia energiantuotantomenetelmiä?
Kerrotko mitkä menetelmät ovat parempia ja millä perusteilla?
KAIKKI NE, JOITA KÄYTETÄÄN ovat osoittautuneet toimiviksi. Biokaasu vaatii polttomoottorin, jotta siitä saadaan sähköä. Menee venttiilinsäädöksi ne muutamat kymmenet kilovatit, ja kannentiivisteen vaihdoksi, Vaan siinähän sitä työllisyyttä tulisi!
Hannes kysyi:
Tervehdys!
Täytyy nyt kysyä tätäkin pitkään vaivannutta asiaa. Kun nyt on ollut puhetta
paljon energiaa - lähinnä kai valmistusvaiheessa - vievistä keinolannoitteista,
niin kysyisin, että ovatko luomun käyttämät heikkoliukoiset keinolannoitteet
tässä suhteessa millaisia eli kuluuko niiden tekemiseen energiaa vähemmän per
tuotettu lannoitekilo kuin "tavanomaisten" lannoitteiden valmistamiseen. Entä
olenko oikeassa kun oletan, että näitä heikkoliukoisia lannoitteita käytetään
luomussa kuitenkin suhteessa (missähän suhteessa, suhteessa pinta-alaan vai
tuotantoon) vähemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä. Hannes Mäntyranta "
JOO: kyllähän teollinen typensidonta on se suurin energiankuluttaja
lannoituspuolella. Arviot vaihtelevat 1-2 kg/lannoitetyppikilo. Tässä aiemmin
opetuksessa käytettyä tekstiä* liekö enää ihan ajan tasalla?:
-TYPPI nesteytetään ilmasta 5 bar paineessa -200 C0
lämpötilassa(ko.paineessa N kp=-195,8 Cja O kp-183 )
-nestetyppi sidottava ammoniakiksi (muuten haihtuu takaisin ilmaan
-SITOMISEEN tarvittava vety yl.maakaasusta,Oulussa raskaasta polttoöljystä,turvekin kävisi,
-vars ammoniakin valmistus 300 bar paineessa ja 430 asteen lämmössä!!! öljyä 1kg/1kg lannoitetyppeä
AMMONIAKKI sellaisenaan olisi jo kasveille käyttökelpoinen,emäksinen lannoite, mutta sen käsittely
on ongelmallista. NIINPÄ se käytetään seoslannoitteiden valmistusreaktioihin sellaisenaan tai muunnettuna TYPPIHAPOKSI (ammoniakki hapetetaan ilman
avulla (900 C-,platina-rodium-katalyytti)---typpioksidikaasuja,jotka imeytetään veteen---60%:nen HNO3
-UREAN valmistuksessa ammoniakki reagoi hiilidioksidin kanssa: NH3+ CO2--- NH2CONH2 (Suom.valm.keskeytetty vähäisen menekin vuoksi)
SORI, jos ei tule ihan siististi
`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°
Matti Pekkarinen
Olin Mustialassa maatalousopetuspalaverissa. Siksi tämä palautteeni Rainer
Lahdelle on viipynyt. Lahti on oikeassa siinä, ettei Itämereen
kulkeutuneesta typestä ja fosforista voida sanoa varmaksi sen olevan
karjanlannasta ja humuksesta peräisin. On kuitenkin viitteitä, että asia lienee
näin:
-
FOSFORI
1) Karjanlannan fosforin katsotaan virallisissa laskelmissa olevan vain
75%:sesti väkilannoitefosforin veroista kasvien lannoituksessa. Voisi siten
kuvitella, että loppu karkaa. Orgaanisesti sitoutunut fosfori vapautuu osittain
vääräänkin aikaa liukoiseen muotoon. Tosin fosforipäästöt syntyvät pääasiassa
eroosiossa. Eroosiota ei liene tavanomaisessa luomua enemmän. Suorakylvö
poikkeaa tässä edukseen muista.
-
TYPPI
Matti Pekkarinen
Rainer Lahti kirjoitti:
"Kai se Pekkarisen neljäs kohta tuntuu vakuuttavalta, mutta ymmärtääkseni sen
takana ei ole kukaan varsinainen tutkija ei edes Mustialasta. "
4) Kahdessa suomalaisessa tutkimuksessa on merkitty (tunnistamisen
mahdollistamiseksi) väkilannoitteen typpi radioaktiivisella
isotoopilla.Tutkimuksissa todettiin, että nimenomaan luomun karttelemat
väkilannoitteet ovatkin kaikkein Ympäristöystävällisimpiä, varsinkin
typpipäästöjen osalta. Tulokset löytyvät em. linkin kautta: Väkilannoitteen
typestä huuhtoutuu vain noin YKSI PROSENTTI, käytettäessä typpeä viljelyssä
tavanomainen 100 kg/ha viljalle. Niinpä hehtaarin pellosta huuhtoutuvasta noin
10 kg:n typpimäärästä 90 % onkin peräisin orgaanisista lähteistä (kasvinjätteet,
maan humus,lanta...).
NÄMÄ:
1.Jaakkola A ja Yläranta T: Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö
lysimetrikokeessa. MTTK, maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto SITRA 22/1985
2.Yläranta T ja Uusikämppä J ja Jaakkola A Typen huuhtoutuminen ja
hyväksikäyttö. Helsingin Yliopisto ja Maatalouden Tutkimuskeskus 1987
Matti Pekkarinen
Siis: mihin perustuu väite luomun suuremmasta biodiversiteetistä? Entä väite apulannan suuresta huuhtoutumisalttiudesta? MOLEMMAT OVAT aivan avainasemassa vihreiden suhtautumisessa viljelyyn. Eikö tosiaan löydy ketään, joka vastaa? Vaikkamiljoonin veromarkoin tuetaan luomutiedotusta. Nytkin sata palkattua kuumeisesti etsii tutkimustuloksia Bulvaniasta asti, jotta tähän voisi vastata. Kysymykset ovat olleet keskustelupalstoilla ollut auki jo vuosia.
Minun on helppoa, ilman korvausta, työni ohessa heittää pitkä liuta
vastakkaisia tutkimushavaintoja.
http://verkkopemo.pspt.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm
Hannes kirjoitti: "--eikä siellä puhuta biodiversiteetistä
sanaakaan. "
-
Eipä. Muistisi on yllättävän lyhyt. Ainakin minun näyttöruudullani on ilman
vieritystä vielä nähtävissä siihenkin liittyvä viesti, jossa on linkit:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=koet&Date=010604&Depa=koetoim&Story=441677.txt&Model=osjuttu.html
ja
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=011121&Depa=maatal&Model=ajuttusivu.html&Story=595542.txt
-
-"Lähinnähän tällaisten linkkien esittäminen todisteina
biodiversiteettiasioissa kertoo siitä, että Pekkarinen ei tiedä mitä käsite
biodiversiteetti tarkoittaa. "
Tästä on ollut aiemminkin puhetta.
1) eikö ole hyvä, jos saadaan vaikkapa miljoona ha pelkästään luonnonvaraisille
kasveille lisää. Vaikkapa juolavehnälle. Se tuottaisi ehkä 5000 kg
juolavehnää/ha. Eli kymmenen luomuhehtaarin verran!!!! Ihanaa! Tulisi kymmenen
miljoonan luomuhehtaarin luomujuolavehnät !!! Tehokas PELLON viljely
mahdollistaa sen. Luomuvaihtoehdossa joudutaan raivaamaan metsää pelloksi.
(jotta saadaan tuo 500 kg juolavehnää)
2) Luomuviljelijäkin torjuu juolavehnää kaikin sallituin keinoin. Miksi?
Matti Pekkarinen
Hannes ja kumppanit kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa. Vaikea on myöntää,
että:
- ei löydy tutkimustulosta, joka osoittaa tavanomaisen pellon
olevan muuten "huonompi bd-mielessä kuin kasvilajiston suhteen.
- noita luonnonvaraisia kasveja saadaan (ja niiden ohessa muutakin
monimuotoisuutta) enemmän ainakin kpl tai kg koko Suomea ajatellen siinä
vaihtoehdossa, jossa peltoa on 1,5 milj ha kuin siinä, jossa peltoa on 2,8 milj
ha (luomu). Vapautuva 1,3 milj ha kun niittynä tai metsänä tuottaa paljon
enemmän bd:tä kuin luomupelto, jossa viljelijä tappelee kynsin hampain sitä
vastaan. (BD on se biodiversiteetti, jonka Hannes hienosti aiemmin on
määritellyt). Eihän pellon bd voi kovin kaksinen ollakaan, kun varsinkin
luomussa kynnnetään ja harataan sen bd:n torjumiseksi niin pirusti.
- huuhtouma-asioissakin olisi vastattavaa: missä ne apulannan
haitallisuuden todisteet viipyvät? Väkeä on verorahoin palkattu luomuasiaa
ajamaan, kai jokin tutkimuskin on saatu aikaan?
Matti
Raukko kirjoitti:
" Typpilannoituksen lisääminen puolella ei siis lisännyt ohrapellolla
huuhtoitumista, eikä satoon sitoutuneita ravinteita. Mihin se siis joutui? Osa
siis ilmeisesti haihtui ja osa sitoutui korjaamatta jääneeseen orgaaniseen
ainekseen ja Pekkarinen laskee sen seuraavana vuonna orgaanisen alkuperän vuoksi
luomun "syntitilille"."
Lannoitus lisää satoa, lannoitettiinpa millä tahansa. Pitäisi lukea
http://verkkopemo.pspt.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm#yleviin . Siellä on noin
kymmenen tutkimuksen tulokset. Kaikkien niiden mukaan väkilannoite on siisti
lannoitustapa. Vaikka on seurattu useita vuosia typen vaiheita.
Missä viipyvät ne "lukemattomat" luomua puoltavat??? Yrittäkää edes.
-
-
Eikö ole hyvä, jos viljelyä tehostamalla saadaan vaikkapa miljoona ha pelkästään
luonnonvaraisille kasveille lisää? Vaikkapa juolavehnälle. Se tuottaisi ehkä
5000 kg juolavehnää/ha. Eli monen kymmenen luomuhehtaarin verran!!!!
Ihanaa! Tulisi monen kymmenen miljoonan luomuhehtaarin luomujuolavehnät !!! Ja
todella luonnonmukaisesti. ---
Tehokas PELLON viljely mahdollistaa sen. Luomuvaihtoehdossa joudutaan raivaamaan
lisääkin metsää pelloksi. (jotta "saadaan" vain pari sataa kg bd-kasveja
hehtaarilla)
Ideani on se, että jos haluamme juolavehnää ja muuta bd:tä, niin mielekkäimmin
tuotamme sitä
KUN EMME YRITÄ TAPPAA NIITÄ. Kuten mm. luomuviljelijä tekee. Parhaansa mukaan.
Ehdotan että uhraamme 5% Suomen maa-alasta (noin 1,5 milj ha) tehokkaaseen
viljelyyn (ei juolavehnää eikä muuta bd-kasveja). Säästyvä reilu miljoona ha
taas kasvakoon bd:tä. Rahaa säästyy reilu miljardi euroa vuodessa. Sen
käyttämistä en ole ehtinyt kyllä pohtia.
Matti Pekkarinen
Raukko muisti väärin linkin
http://verkkopemo.pspt.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm tekstin. Sehän on:
"Koska satojen typpisisältö ei kasvanut lannoitemäärää vastaavasti, korjaamatta
jääneisiin kasvinosiin ja juuristoon sitoutuneen typen määrä kuten ilmeisesti
myös muut kuin huuhtoutumistappiot lisääntyivät.
(haihtuminen). "
ELI kyseisessä kokeessa kaikki lisätty typpi ei tullut jyviin (tai nurmen
satoon). Tämä on aika yleinen raaka totuus. Osa jää olkiin ja juuristoon tai
haihtuu tai huuhtoutuu. Ja lannalla ja kompostilla hyötysuhde on selvästi
huonompi kuin väkilannoitteilla. Tämä näkyy linkin koetuloksista.
Tässä ongelman ydin onkin. Lannan käsittelyssä menetetään ravinteita. Ja paljon
menetetään, kun sato viedään kuluttajille. Jätevesiliete pitäisi palauttaa
pellolle. Siten väkilannoituksen tarve pienenisi. Tosin jätelietteen ravinteiden
hallittavuus pellolla ei liene väkilannoitteen luokkaa, vaan lähempänä
karjanlannan lukuja. Luomun puoltajat siivilöivät hyttysen (ötökät), nielevät
kamelin
(miljardi euroa/v, ja ravinnepäästöt). Mutta pienenä myönnytyksenä sanon, että
tietenkin kukkivassa pillike- ja valvatti pellossa on enemmän bd: tä kuin
viljapellossa. Mutta kuitenkin sevästi vähemmän kuin monivuotisessa
kukkaniityssä jota ei kynnöllä, harauksella ja liekityksellä kiusata.
Matti
Ihan säikähdin, kun Pekka aikoo lopettaa: "Luonnon monimuotoisuudesta lopetan keskustelun Pekkarisen kanssa siihen asti, että hän osoittaa edes ala-asteella edellytettävään tietomäärää biodiversiteetin luonteesta, tai vastaa kysymykseeni, jonka edellisessä viestissäni esitin. Siis: Luettelisitko maamme noin 1600:sta putkilokasvista ne lajit, jotka eivät ole rikkaruohoja kasvaessaan Pekkarisen pellolla?
VASTAUKSENI: Ne, joita viljelijä ei halua, ovat rikkakasveja. Luomuviljelyssä
niitä yritetään myös hävittää, mutta henkiin jäävät ovat arvokasta
biodiversiteettiä. Tavanomaisessa nekin ovat rikkakasveja. Mutta muistatteko
vanhan kompakysymyksen: Mitä kanan kakassa on se valkea? No sekin on kanan
kakkaa!
-
-
Pekka: "Samaan syssyyn voisit pistää jonoon kaikki ne herbivorit, jotka eivät ole tuhohyönteisiä, tai riippuvaisia rikkaruohoista? " VASTAUKSENI: Jompia kumpiahan kaikki kasvinsyöjät ovat. Ja luomupellossa kaikki henkiin jäävät ovat arvokasta bd:tä! Mäntysuovalla tai pyretriinillä tapetut olivat niitä pahoja, tuhohyönteisiä. Jotakin olen minäkin täällä Ylevissä oppinut.
`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°
Pekka kirjoitti: " Tämä on täysin totta. Luomu ei ole
luonnonsuojelua, eikä sen ensisijainen tavoite ole lisätä luonnon
monimuotoisuutta. Luomun säännöissä luontoa vastaan suunnatut tehokkaat
"joukkotuhoaseet" on kuitenkin kielletty ja se toisaalta luo sopivan
elinympäristön suurelle joukolle kulttuurilajeja. "
--- PALJONKO on ihanteellinen määrä tälläista monimuotoista luomupeltoa.
Suomessa on mahdollisuus jopa 30 miljoonaan hehtaariin, ja enempäänkin, jos joet
perataan ja järvet kuivatetaan. -
-
PEKKA:" Luomun säännöissä luontoa vastaan suunnatut tehokkaat "joukkotuhoaseet" on kuitenkin kielletty" --- EIKÖ tulella tapahtuva torjunta ole todellista joukkotuhoa? Se tappaa sekä kasvit että eläimet. Normaali viljely ei sitä käytä, vaan hellävaraisempia ja valikoivampia keinoja.
Matti
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,9,0,0,126079,2003-06-11
Matti
Luomuleppäkertut eivät siis kuole puimurissa eivätkä kynnössä. Eikä aura
pysty luomulieroon, äkeestä puhumattakaan. Ja linnuille tulee nälkä ilman
luomupeltoja. Olkoon niin.
-
Matti Pekkarinen
Mainittakoon vielä, ettei suorakylvöön kuulu olkien poltto. Oljilla on
arvokas tehtävä: suojata maan pintaa liialta haihtumiselta ja sateiden
aiheuttamalta liettymiseltä.
(Satuttiin juuri katsomaan filmikin ko. aiheesta. Eero Eela Säkylässä, Jussi
Niemistö Laihialla ja muutama muu näyttivät, miten jopa 14 vuoden "pahnat" ovat
silppuna maan pinnalla. Ja maan rakenne erinomainen) Ja sama havainto niiltä
(toistaiseksi harvoilta) tiloilta täällä Savossa: Oljet ovat arvokkaampia
polttamatta. Mutta jos kylvökone ei sovellu suorakylvöön, sen toimintaa
helpotta, jos oljet on poltettu. Tämä selittänee Pekan naapurin menettelyn.
-
Suorakylvöä on arvioni mukaan pari % vilja-alasta.
-
Liekityksen merkitys luomusatojen alhaisuuteen lienee pienempi kuin muutamien
muiden syiden:
1) myöhäistetty kylvö (jotta alkukesällä äestäen
saadaan rikkoja torjuttua)
2) rikkakasviharaukset rikkovat myös hyötykasveja
3) ravinteiden puute, kun ei käytetä väkilannoitteita
4) se biodiversiteetti
5) 20% korkeampi tuki, joka sinällään jo riittää toimeentuloon. Eihän rahaa
kulu kemikaaleihin eikä lannoitteisiin.
6) Maataloustuotteiden alhainen hintataso ei kannusta satoisuuteen.
Matti
Pekka olet oikeassa fosforin suhteen: sen määrä pelloissa on noussut
väkilannoitteiden käytön myötä. Siihen on pyrittykin: satotasot ovat yli
kaksinkertaistuneet 50 v aikana.
Maat saadaan kyllä köyhtymään ilman luomuohjeitakin, jos lopetetaan
fosforilannoitus.
-
Joka tapauksessa on tärkeää, että eroosio saadaan pidettyä kurissa. Siten
fosfori pysyy siellä missä pitääkin. Eroosiota vähentävät kasvipeitteisyys
(suorakylvö, siis muokkaamattomuus) sekä kunnon typpilannoitus, joka antaa
vahvat kasvustot ja vahvat juuristot. Ja isot sadot. Muun muassa.
Matti
Viikonloppu meni Kolia kolutessa, ja Seinävuoren luonnonsuojelualueellakin
tuli käytyä. Niinpä Ylevin seuraaminen on jäänyt hunningolle.
Pekka mainitsi maaperän typestä. Kyllä siinäkin näkyy lannoittaminen:
kunnollinen lannoitus antaa isommat sadot, joten myös maahan jäävää massaa on
enemmän. Se sisältää jonkin verran aminohappojen typpeäkin. Kaskiviljely tai muu
lannoittamaton viljely kuluttaa kivennäismaan typpivarat 5-20 vuodessa.
Turvemaa on oma lukunsa. Siitä piisaa typpeä niin kauan kuin kaikki turve on
kivennäismaata myöten kulunut viljelyn ja varsinkin muokkauksen tuloksena. Jopa
satoja vuosia.
-
Etelä-Suomessa turvemaan pellot lämpenevät riittävästi, jotta pieneliöstö alkaa
turvetta lahottamaan, jolloin typpeä vapautuu. Pohjois-Suomessa joudutaan
turvemailla antamaan etelää isommat typpiannokset lannoituksessa. Muilla
maalajeillahan pohjoisessa lannoitetaan niukemmin, koska kesäkin on lyhempi!
-
-
Matti
Pekka kysyi: " Mitä esim. tapahtuu, jos kehitetään herbivoreille
hyvin vastustuskykyinen lajike jostain ristikukkaisten sukuun kuuluvasta
viljelyskasvista. Kun tiedetään että tämän heimon kasvien risteytyvän helposti
keskenään, voi . Mitä tästä seuraa sille ravintoverkon osalle, jonka keskeisenä
osana ovat ristikukkaiset kasvit?"
-
Lajiristeymät taitavat kuitenkin olla yleensä steriilejä, lisääntymiskyvyttömiä?
Muutenhan luonnossa vilisisi kanankaalilutukkaa ja rypsiukonnaurista. Ainakaan
sellainen ei valtaisi kovin kummasti elintilaa. Tärkeimmät tasapainon säätelijät
eivät yleensä ole hyönteiset, vaan kilpailukyky kasvutilan, valon ja veden sekä
ravinteiden otossa. Ja eri maa- ja kasvupaikkatyypeille soveltuvat eri kasvit.
---- Risteymien synty voidaan estää terminaattorigeenillä. Se tietenkin
hankaloittaa viljelyä: siemen on aina ostettava, mikä taas lienee jalostajan
etu. Viljelijä ratkaisee, kannattaako homma hänelle taloudellisesti.
-
Hyönteiset todennäköisesti kiertävät myrkyllisen kasvin, koska luonnossa on
myrkyttömiäkin. Ainakin Bt-kasvin myrkyllisyyden hyönteiset tunnistavat.
Mainittakoon vielä, että Bt-myrkkyä saadaan luomuviljelyssä käyttää pullosta,
jolloin sitä tulee "viattomienkin" hyönteisten niskaan.
Matti
Siitä geenimuuntelusta:
Osoitteessa
http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/kesa2001/lehto.html on eräs vihreä
mielipide monarkkiperhosesta/gmo: " Esimerkiksi kokeellinen osoitus siitä, että
Bt-siirtogeenisen maissin (siirtogeeninen kasvi, joka itse tuottaa tietyille
hyönteisille haitallista myrkkyä) siitepöly oli haitallista monarkkiperhosille
ei ole kovinkaan relevantti tulos siksi, että luonnossa monarkkiperhoset eivät
ollenkaan syö maissin siitepölyä, ja toisaalta, maissin tuholaisten torjuminen
siirtogeenien avulla voi olla monarkkiperhosille huomattavasti edullisempaa kuin
nykyinen pestisidien voimakas käyttö."
Pekan mainitsemat risteymät: Jos kahdella eliöllä on samat vastingeenit
kromosomipareissaan, ne ovat samaa lajia. Risteymä ei voi olla fertiili, jos
geenikartta on erilainen. Miten asia on mainitsemillasi pajuilla? -
Vesihyasintti, piisami, minkki tekevät tuhoaan, tietty se. Mutta 58 milj ha
viljellään vuosittain gmo-kasveja, eikä "kunnon" haittoja ole vieläkään
löytynyt. Geenimuunneltua soijaa viljellään maailmalla 36,5 milj ha, eli yli
Suomen kokoisella alalla, "yli peltojen, vetten ja tunturien" mitattuna. Miksi
vihreätkään eivät kerro kunnon haitoista? Salaliitossako ovat monikansallisen
suurpääoman kanssa?
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030122&Depa=mtonline&Model=osjuttu.html&Story=806424.txt
KS: MYÖS:
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
Matti
Hannu Hyvösen huoli geeniruuan testaamisesta ainakin tämänhetkisten
jalosteiden osalta on aiheeton: ne on jo sadoilla miljoonilla ihmisillä
testattu. Vuosittain viljellään gmo-kasveja (soija, maissi, puuvilla) kymmeniä
miljoonia hehtaareja.---
http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm --- (Mainittakoon, että
Suomen peltoala on 2 milj ha).---
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030122&Depa=maatal&Model=ajuttusivu.html&Story=806424.txt
Tietenkin oljenkorreksi jää vielä nämä: entä pitkäaikaisvaikutukset. Entä
skandinaavisen rodun erityisominaisuudet? Entä luomu-uskon aikaansaama
herkistävä vaikutus: mikään mittari ei ole niin herkkä kuin luomuihminen. Ja
tietenkin voidaan aloittaa taas uusi kierros: Entä, jos ne geenit kuitenkin
joskus karkaavat jonnekin?
-
Matti
KUN KASVI TUOTTAA ITSE Bt-insektisidiä, sen määräksi riittää jokunen prosentti ruiskutteena (luomussa) käytettävästä määrästä. Mitään kun ei mene ohi. Ruiskutuksissa (sekä luomu Bt ja pyretriini että tavanomaiset insektisidit) yleensä yli 90% aineesta menee viljelykasvin ohi. Torjunta on myös "reilua": Muuten vain pellolla liikkuvat eliöt (rikkakasveja syövät, ohi lentävät jne) ovat turvassa, ja vain viljelykasvia syövä tuholainen saa annoksen.
KUN KASVI jalostetaan kestämään glyfosaattia, vältetään muiden aineiden tarve. Suomalaisessakin viljanviljelyssä tästä koituisi suuria säästöjä. Nythän glyfosaattia ei voida käyttää silloin kun sen teho olisi paras. Ja lisäksi joudutaan erikseen torjumaan yksivuotiset rikat. http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
Matti Pekkarinen
-
MONENLAISIA PERUSTEETTOMIA HEITTOJA, MILLOIN RUUAN LAADUSTA,
RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ* kuulopuheita vain.
ETTÄ MISSÄ VIIPYVÄT TUTKIMUSTULOKSET luomun ympäristöeduista? Missä kriteerit
siihen oljenkorteenne, elinkaaritutkimukseen? SYKE:n edustajat
ovat kuin kusi sukassa. Tekivät tulokset luomun kannalta "oikealla asenteella"
???????
VERORAHOILLA PALKATTUNA ON, ainakin välillisesti, satoja luomuihmisiä, joiden
pitäisi löytää perustelut luomulle ja vastaukset kysymyksiin.
Vaikka Bulvaniasta, paremman puutteessa. Ettei keskustelu ihan tyrehdy.
Matti Pekkarinen