Avainkohdat tuosta turvemaan hiilipäästöasiasta
”Tulokset ja tulosten tarkastelu
Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöt CO2-ekvivalenteiksi muutettuna olivat 7.45 Tg vuonna
2001 (1 teragramma=miljoona tonnia). Metaanipäästöt olivat yhteensä 1.76 Tg, josta kotieläinten
ruoansulatuksen osuus oli 1.56 Tg ja lannankäsittelyn 0.20 Tg. Dityppioksidipäästöt olivat yhteensä
3.74 Tg, josta maatalousmaiden osuus oli 3.34 Tg ja lannankäsittelyn osuus 0.40 Tg.
Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä 1.95 Tg. Hiilidioksidipäästöiksi lasketaan maatalousmaasta tulevat
hiilidioksidipäästöt, joista orgaanisten maiden hiilidioksidipäästöjen osuus oli 1.25 Tg,
kivennäismaiden hiilidioksidipäästöjen osuus 0.31 Tg ja kalkituksen aiheuttamien
hiilidioksidipäästöjen osuus 0.39 Tg. Maatalouden energian käytön seurauksena syntyvät päästöt
lasketaan osana energiasektorin päästöjä, joten niitä ei huomioida laskelmissa. Suomen
kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä vuonna 2001 oli 80.9 Tg (ilman maankäytön muutosten ja
metsien aiheuttamaa hiilinielua). Maatalouden osuus kokonaispäästöistä oli 9.2 % vuonna 2001.
Hiilidioksidipäästöistä maatalouden osuus oli 2.9 %, dityppioksidipäästöistä 52.6 % ja
metaanipäästöistä 33.0 % vuonna 2001. (YM 2003b). Maataloussektorilla avainpäästölähteiksi
tunnistettiin maatalousmaiden ja lannankäsittelyn N2O-päästöt sekä kotieläinten ruoansulatuksen CH4-päästöt
(Monni & Syri 2003). Epävarmuustarkastelun tuloksena saatiin maataloussektorin
epävarmuudeksi –37...+47 % (Monni & Syri 2003).”
SIIS kun noin 20% maalajeista on eloperäisiä maita, on niiden päästö 1,25 Tg, ja loppujen 80%:n päästö on 0,31 Tg.
Tuo 20% vastaa noin 500 000 ha, joten hehtaaria kohden tulee 1,25 teragrammaa/500000 ha eli noin 2500 kg hiilidioksidia. SE VASTAA KAI NOIN 3000 ÖLJYKILON POLTTAMISTA päästövaikutukseltaan.
Ja koko Suomen maatalouden hiilipäästöistä tämän laskelman mukaan tuo peltomaan ”paha” viidennes vastaa 1,25/1,95 – osaa, eli 64 prosenttia!
Suuri ekoteko olisi vältellä turvemaiden kyntöä ja muuta muokkaamista!
-