Tulin juuri reissusta Tampereelta, joten vastaaminen siksi viipyi…

Luomun pääasiat

1. Satotaso luomussa jää selvästi vain murto-osaan todella tehokkaasta viljelystä. Niinpä maata sekä muokkaus- ym konetyötä (ja sen myötä tosiasiassa myös polttoaineita) menee luomussa tuotettua satokiloa kohden enemmän kuin tehoviljelyssä, huolimatta päinvastaisista haihatteluista. Tämänhän voi todeta jo tuotteiden hinnoista: sen vuoksihan luomutuotteista pitäisi parempi hinta saada.
2. Johtuen kohdasta 1 jää luomumeiningissä vähemmän mahdollisuuksia säilyttää koskematonta luontoa.
3. Varsinkaan aliravitsemuksesta kärsiviin maihin ei luomuoppeja pidä tyrkyttää, ellei nimenomaan haluta karsia väestöä! Kokemus sanoo, että väkilannoitteiden tullessa lähtee nälkä.
4. EU:n talouden kannalta on hyvä tietää, että tukea, laskettuna satokiloa kohden, tarvitaan luomussa moninkertaisesti (ainakin tuplasti) verrattuna tavanomaiseen, puhumattakaan tehoviljelystä.
5. Ympäristölle aiheutuu luomusta enemmän haittaa kuin muusta viljelystä (johtuen mm. kohdasta 1.
6. Luomutuotteiden myyntimäärät (sinänsä pienet) selittyvät salamyynnillä (pakkausmerkintä niin pieni), pakkomyynnillä (sekoitetaan tavanomaisen raaka-aineen sekaan), kaupan hyllylle pilaantumisella  sekä valheellisilla merkinnöillä (kilohinnan sijaan ilmoitetaan isosti pakkauksen hinta (esim 400 g tomaattirasiat). Ne, jotka tieten tahtoen ostavat luomua, eivät tunne kohtia 1-5, vaan ovat valheellisen tiedon varassa.

Tämä tuli alle 5 minuutissa mieleen… ei saata olla kovin hiottua…

Matti

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2_2004/0155.html :

Sinileväilmiöllekin täytyisi olla selitys--- ja ehkäpä siinä on oma roolinsa väkilannoitteillakin. Lähinnä siten, että väkilannoitteiden saanti mahdollisti tuhlailevan lannan varastoinnin ja käytön: talvilevityksen (jopa ääritapauksessa, tarinoiden mukaan, järven jäälle ajon).

Oikein käytettynä väkilannoitus nostaa pelkästään satoa: ei huuhtoumaa. http://verkkopemo.ysao.fi/kasvituotanto/koli.htm Ja varsinkaan: ei satokiloa kohden laskettua huuhtoumaa. Ja nostaessaan satoa se vähentää pellon tarvetta ja siten eroosiota ja tarvetta raivata koskematonta (tai tavallista metsä-) luontoa pelloksi.

Vielä ravinnepäästöistä: Selvästi paras tapa minimoida päästöt on nostaa satoa ilman ravinteiden lisäystä. Toisin sanoen: ottaa tietyllä lannoituksella mahdollisimman suuri sato. Tällöin ravinteita ei jäisi tähteeksi, valumavesien vietäväksi. Tässä auttaa maan kalkitus, tautien ja rikkojen torjunta, sadetus, oikea lajike. Juuri näitä kannattaisi yhteiskunnan tukea ympäristönsuojelun nimissä!

Voisitko Jouni osoittaa edes yhden tutkimuksen tai käytännön havainnon, joka osoittaa, että väkilannoitteessa ravinteet tulevat huonommin hyödynnetyiksi kuin esim. luomun suosimassa apila-vihantalannoituksessa. Tai voitko osoittaa edes yhden tutkimuksen, jossa on todettu isot päästöt väkilannoitteesta peräisin olevalla typellä? Päinvastaisia tuloksia on runsaasti: http://verkkopemo.ysao.fi/kasvituotanto/koli.htm .

Matti