SÄHKÖÄ PUUSTA, TUULESTA JA YDINVOIMASTA

    Energiankulutuksen jatkuva kasvu on johtanut ympäristö- ja terveyshaittoihin, jotka pakottavat muuttamaan nykyisiä energian tuotantomenetelmiä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä niiden hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Energian tuottamista polttamalla on vähennettävä polttamisesta johtuvan ilman saastumisen vuoksi.

    Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa nykyistä vauhtia, maailman hiilidioksidipäästöt ovat vuonna 2010 puolitoistakertaiset verrattuna vuoteen 1990. Kioton ilmastosopimuksen mukaan teollisuusmaiden pitäisi vähentää päästöjä 5 %.  Se on vaatimaton alku, sillä ilmastontutkijoiden mukaan päästöjä on mahdollisimman pian alennettava 50- 70 % ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kohtuulliseksi. Päästöjen alentamiskeinoiksi on esitetty uudistuvien energialähteiden ja ydinvoiman lisäämistä.

    Uusiutuvista energialähteistä tärkein on vesivoima, mutta siitä on pääosa jo käytössä teollisuusmaissa. Toiseksi tärkein on bioenergia. Puun ja muun biomassan polttaminen ei tuota hiilidioksidipäästöjä, jos saman verran uutta kasvaa tilalle. Biomassan haittana on sen vaatima suuri maa-ala.  Euroopan unionin arvion mukaan tarvitaan 6 miljoonaa hehtaaria (lähes 5 % peltoalasta) energiakasviviljelmiä tuottamaan bioenergiaa niin paljon, että hiilidioksidipäästöt alenevat 2 % vuonna 2010. Suunnitelma ei toteudu, koska suurta koeviljelmää ei vielä ole. Suomessa KTM on arvioinut, että korjuumenetelmien kehittämällä voidaan vuonna 2010 tuottaa avohakkuiden hakkuutähteistä 5 miljoonaa kiintokuutiometriä lisää haketta (130 000 rekkakuormaa) kaukolämmön ja sähkön tuotantoon. Sähköä saataisiin lähes kolmasosa viidennen ydinvoimalan sähköstä. Kaiken Suomen metsien tuottaman puun polttaminen sähköksi riittäisi juuri ja juuri nykyisen kulutuksen tyydyttämiseen.

    Tuulisähköön asetetaan paljon toiveita, mutta sen haittana on suuri vaihtelevuus ja tarvittavat suuret rakenteet.  Jotta tuulisähköä voitaisiin tuottaa viidennen ydinvoimalan sähkön verran tarvitaan 8 tuulifarmia, joissa kussakin on 250 sadan metrin korkeuteen ulottuvaa 2 megawatin (MW) tuulimyllyä kolmessa 25 kilometriä pitkässä rivissä. Tuulifarmit ovat merellä matalalla rannalla, jolloin keskiteho nousee lähes kolmasosaan huipputehosta. Ydinvoimalan sähkön tuottamiseen tarvittavan 8 tuulifarmin hinta olisi 30 miljardia mk, josta Suomessa valtion tuen olisi oltava 12 mrd mk.  Säätövoimaksi tarvittaisiin lähes koko Suomen nykyinen vesivoima. Tuulisähkön merkittäväksi lisäämiseksi nykyisestä on rakennettava Vuotoksen ja Kollajan altaat. 

     Hiilidioksidipäästöjen lisäksi nykyisen energiantuotannon haittana ovat ilman saasteet, joiden terveyshaitat ovat selvinneet vasta 1990-luvulla. Fossiilisia polttoaineita ja biomassaa poltettaessa pääsee polttovoimalan ja polttomoottorin suodattimien ja katalysaattorin ohi nokihiukkasia sekä typpi-ja rikkipäästöjä, jotka muuntuvat ilmassa nitraatti- ja sulfaattihiukkasiksi. Nämä noin tuhannesosamillimetrin hiukkaset tunkeutuvat hengitettäessä keuhkoihin ja verenkiertoon. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan toimiston elokuussa 1999 julkaistun raportin mukaan pienhiukkaset aiheuttavat joka vuosi paljon sairaalakäyntejä ja 200 000 eurooppalaisen enenaikaisen kuoleman (7 % kuolleisuudesta). Kioton konferenssissa Haagissa WHO esitti tutkimustuloksia, joiden mukaan Sveitsissä, Ranskassa ja Itävallassa pienhiukkaset aiheuttavat vuosittain 40 000 ennenaikaista kuolemaa (6 % kuolleisuudesta), 48 000 sairaalakäyntiä ja 500 000 lasten äkillistä keuhkoputken tulehdusta. 

     Polttovoimaloiden sähkö on ollut halpaa, koska ilmastonmuutoksen ja ilmansaasteiden kustannuksia ei ole mukana. Jätteet sijoitetaan ilmaiseksi ilmakehään ja ihmisten keuhkoihin. Pienhiukkasia on vähennettävä samalla kun vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Hakkeen ja muun biomassan polttaminen tuottaa pienhiukkasia noin puolet hiilivoimalan hiukkasista.

    Ydinvoiman lisäämistä pelätään onnettomuuksien säteilyvaaran vuoksi. Vaaraa liioitellaan, koska ei tiedetä, että luonnonsäteily yleensä ylittää huomattavasti muun säteilyn. YK on juuri julkaissut raportin Tshernobylin onnettomuuden terveydellisistä vaikutuksista. Tshernobylissä grafiittireaktori syttyi soihtuna palamaan ja levitti radioaktiivista materiaalia kauas.  Raportin mukaan 5,2 miljoonaa ihmistä laskeuma-alueilla Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä saa siitä keskimäärin 12 millisievertin (mSv) säteilyannoksen. Luonnonsäteilystä he saavat samaan aikaan yli kymmenkertaisen annoksen. Suomessa luonnonsäteily on vielä suurempi, 220 mSv maaperän runsaasta uraani ja toriummäärästä johtuen.

     YK:n raportin mukaan ainoa laskeuma-alueilla todettu säteilyn terveysvaikutus on lasten kilpirauhassyövän lisääntyminen. Siihen on sairastunut 1036 lasta. Se voidaan hoitaa leikkauksella, ja olisi vältetty joditableteilla. Leukemian ja muiden syöpien tai epämuodostumien lisääntymistä ei ole havaittu. Sairauksia on laskeuma-alueilla paljon, mutta WHO:n mukaan ne johtuvat säteilynpelon ja ristiriitaisten tietojen aiheuttamsta stressistä. Laskeuman aiheuttamat kuolemat voidaan arvioida laskennallisesti olettamalla syöpien määrän olevan verrannollinen säteilyannokseen. Laskeuman 8 mSv:n annos aiheuttaisi siten 60 syöpäkuolemaa vuodessa 50 vuoden ajan.  Luonnonsäteily aiheuttaisi 400 kuolemaa.

    Länsimaiset ydinvoimalat eivät ole tuottaneet säteilyä väestölle. Harrisburgin onnettomuudessa reaktori suli osittain, mutta suojakupu esti säteilyvuodot jokseenkin kokonaan. Länsimaisten ydinvoimaloiden reaktoreissa vesi korvaa grafiitin, joten ne eivät voi palaa. Suuronnettomuuden vaikutus ulottuu siten vain reaktorin välittömään läheisyyteen. Kauempana voi saada säteilypilvestä annoksen, joka harvoissa tapauksissa ylittää luonnonsäteilyannoksen. Myöskään ydinjätteet eivät merkittävästi lisää säteilyä. Suomessa ne haudataan 500 m syvyyteen kallioon. Suomen kallioperässä olevan luonnon uraanin ja toriumin säteily vastaa 400 ydinvoimalan jätteiden säteilyä. Ydinsähkön hinnassa ovat mukana mahdollisten onnettomuuksien, ydinjätteiden loppusijoituksen ja voimalan purkamisen kustannukset.

    Eri energialähteiden väestölle aiheuttamien kuolemantapausten määrä on, kun ei oteta huomioon ilmastonmuutoksen osuutta:

-energian tuottaminen polttamalla

      200 000 kuolemaa vuodessa Euroopassa

        40 000 kuolemaa vuodessa Sveitsissä, Ranskassa ja Itävallassa,

-Tshernobylin onnettomuuden seuraukset:

               60 kuolemaa vuodessa Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä,

-energian tuottaminen länsimaisilla ydinvoimaloilla

                 0 kuolemaa usean kymmenen vuoden aikana maailmassa.

    Ydinvoimalla on suuri kasvupotentiaali, mutta sen toteutuminen edellyttää, että ihmiset saavat oikeata tietoa eri energialähteiden eduista ja haitoista sekä säteilystä. Ydinvoima on terveyden ja ympäristön kannalta paras tapa tuottaa sähköä. Suomessa viides ydinvoimala  tukee teollisuuden kilpailukykyä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä puolella Kioton tavoitteesta veronmaksajia rasittamatta. Vähennyksen toisen puolen toteuttaminen on vaikeata. Se tuskin onnistuu edes energiaveron korotuksilla ja uusiutuvan energian tukemisella.

Martti Tiuri,  eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja