ELOKUU 2004 , aika värikkäitä kirjoitelmia :
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0019.html : Tästäpä pääsemme mukavasti oikeisiin asioihin: Pekka kirjoitti: " Oma arvioni on, että olet ehdottomasti häirikkö. Jos olisit aidosti noin yksinkertainen, et ilmeisesti olisi koskaan oppinut lukemaan ja kirjoittamaan. -Pekka "
-
Herkkä vaistoni sanoo, että olet hieman ärtynyt, Pekka. Olenkohan käyttänyt sopimattomia ilmaisuja, jotenkin herjannut tms? Täst'edes pyrin pysymään asiassa, lupaan sen. Sinäkin, Pekka, varmaan haluat ottaa kantaa joihinkin auki jääneisiin kysymyksiin: Metsän kasvukyvyn säilyttäminen hyvällä hoidolla ja lannoituksella: Jos Suomen metsät kasvavat yli teollisuuden tarpeen, on paljon mielekkäämpää käyttää liikenevä puu energiaksi kuin lahottaa metsässä. Eikö vaan?
-
Tuleeko ne rikkakasvit pellolla torjua vai ei? Luomussakin nähdään paljon vaivaa niiden torjumiseksi, mutta kun siinä ei onnistuta, todetaan, että onpa hieno asia, että on monipuolinen kasvillisuus! Eikö myös tavanomaisessa viljelyssä pitäisi maksaa extraa, jos antaa kukkien kukkia?
-
Jos maailman peltojen satotaso saataisiin nousemaan kaksinkertaiseksi, niin pellon tarve puolittuisi, eikö vaan? Edellyttäen, että ruuan tarve ja ruokavalio pysyy ennallaan.
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0048.html : Koskapa tupajumikin onneksi jotakuta kiinnostaa (onhan sekin osa luonnon järjestelmää), kerron hieman tapauksesta. Ihan siksikin, jos joku muukin törmää samanlaiseen ilmiöön.
-
Olin kyllä huomannut, että hirsissä on pieniä, reilun millin läpimittaisia pyöreitä reikiä (aikuisen jumin ulostuloreikiä, toukka pysyy puun sisässä aina). En uskonut hirsissä olevan elämää enää, kun elukoita ei näkynyt. Sauna oli ollut käyttämättömänä lähes 10 v, ollessaan perikuntamme yhteisomistuksessa.
-
Kun sain saunan omistukseeni, käsittelin sen tummalla Valtilla ulkoapäin (ja laitoin peltikaton), ja aloin säännöllisesti lämmittää ja kylpeä. Pian alkoi valtattuun seinään ilmestyä vaaleita sormenpään kokoisia laikkuja. Ne osoittautuivat hienonhienoksi haapapuujauhoksi, uusien reikien kohdilla. Sain myös yhden syyllisistä kouraani, ja kirjallisuutta varmuuden vuoksi apuna käyttäen tunnistin sen. Kirjallisuuden mukaan ainut torjunta on ennaltaehkäisy: läpikyllästetty puutavara, joka ei jumille maistu. Vaan ilmeisesti huono saunojakin se on, kun ei poraudu hirren lämpimämmälle puolelle, vaan aina ulospäin. (teoreettinen toinen torjuntakeino onkin puun lämmittäminen 8 tunniksi 70 asteeseen, mikä ei paksussa hirsiseinässä ole oikein mahdollista.
-
Ilmeisesti saunan lämmitys hiottaa jumiakin, ja siksi se ei pysty pitämään enää matalaa profiilia, vaan kannustaa ainakin osan niistä vilvoittelemaan ulkoseinälle. ja taitaapa tupajumin elämänkiertoon kuuluakin lähteä aikuisena katselemaan naapurienkin saunoja.
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0055.html :
Kyse lienee toisten mielipiteiden kunnioittamisesta, kun Mikko Hovila kirjoittaa: " Olikin jo aika että listan ylläpitäjä puuttuu antiluomuparivaljakon
elämöintiin. Rajansa kaikella! Alkeellinenkin keskustelu edellyttää jonkinlaista suhteellisuudentajua. "
-
Minä kunnioitan niitä niin paljon, että haluan jopa tietää, mitä ne mielipiteet ovat. Ja kun ei yhdellä kysymisellä ole selvinnyt, olen kysynyt uudestaan. ------ (satotason merkitys peltoalan tarpeelle maailmassa, "ylimääräpuun" lahottamisen mielekkyys verrattuna sen hyötykäyttöön hiilitaseen kannalta ajatellen, rikkakasvien tehokas kasvattaminen ja sen edut ja tukeminen tavanomaisillakin viljelmillä*).
En ainakaan tarkoituksella ole ollut epäkunnioittava (häirikkö, trolli tms), jota sitäkin joskus keskustelupalstoilla esiintyy. Nyt ymmärrän jo, että jostain syystä nuo yllä mainitut kysymykset eivät ole sopivia. Minulta pääsi suhteellisuudentaju välillä kai hukkumaan.
-
Puhutaan ilmoista? Kasvihuoneilmiön selviä merkkejä ovat poikkeuksellisen lämpimät säät? Vaan jo on kylmää, on sekin varmuuden vuoksi siellä kh-opeissa mainittu varmana merkkinä kh-ilmiöstä. Ja vaihtelevat tuulet ja sateet kanssa. Vaan jos on tasaista normaalia säätä, niin eletään muutoksen toivossa kuitenkin!
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0080.html : Raukko: " > Toinen puoli asiaa on sitten on, mikä merkitys jättämisellä on vaikkapa
> hiilitaseeseen. "Se on hyvin yksiselitteistä. Lahopuiden jättäminen
mesään parantaa hiilitasetta. Se on yhtä yksiselitteistä kuin se, että tätä asiaa ei kukaan kykene teille selittämän niin, että joutuisitte myöntämään sen ymmärtäneenne."
-
Toisena huomion arvoisena vaihtoehtona minä pidän polttokelpoisen puun talteen ottoa ja käyttöä energiantuotannossa (lämpö, sähkö). Luulisin siten "säästyvän" öljyä vaikkapa koneiden voiteluaineiksi. Polkupyörän ketjuja ei lahopuulla saa kunnolla liukkaiksi. -
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0236.html :Matti Pekkarinen wrote: > Käytetäänpä puu rakentamiseen tai muuhun, niin aina pätee: Jos Suomen > metsät kasvavat yli tarpeen, on paljon mielekkäämpää käyttää liikenevä > puu energiaksi kuin lahottaa metsässä.
-
Anssi Välimäki : " Kyllä minun mielestäni monimuotoinen metsä on paljon mielekkäämpi, kuin turhuuksiin törsätty energia"
-
Missä tilanteissa puun poltto on turhuutta? Retkeilijän nuotio lienee hyötysuhteeltaan huonoin, varsinkin jos vain yhden Vilhelmin lämmittää, ja siitäkin kuukkelille osan jättää?
-
Anssi kirjoitti: " Matti kulta, kun minä kirjoitan, että: "Kyllä minun mielestäni monimuotoinen metsä on paljon mielekkäämpi, kuin turhuuksiin törsätty energia." Niin minä en tarkoita sillä, että puun energiakäyttö on turhuutta. Tämä oli siis vastine sinun mielipiteellesi, jossa oli _aina_ mielekkäämpää polttaa "ylimääräinen" puu mielummin, kuin jättää osa siitä lahoamaan. "
-
Kuitenkin puulla voidaan korvata öljyä (ei tosin polkupyörän ketjujen voitelussa). Näin öljy riittäisi paremmin, ja sen hiilisisältö pysyisi maan uumenissa kauemmin. Siis jos puuta ei jätettäisi metsään lahoamaan, ainakaan kovin paljoa, vaan kuollut puu otettaisiin energiakäyttöön. Vai olenko taas väärässä mielestäsi, Anssi? Tämä tietenkin vaan lisäisi energian kokonaiskulutusta, arvaan.
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0253.html : Miksi hiilikeskustelua kannattaa jatkaa? Koska luulen, että osa lukijoista haluaa nähdä asiat mustavalkoisina: Metsän suojelussa pelkkää hyvää ja torjunta-aineiden ja lannoitteiden välttelyssä pellolla samoin, pelkkää hyvää. Asioilla on toinenkin puoli:
-
Jos "metsän työn" eli yhteyttämisen, annetaan mennä hiili- ja energiatalouden kannalta hukkaan (lahotus), seuraa siitä lisääntyvä fossiilienergian (no joo, tuulienergiankin) tarve, ja hiilen joutuminen maan uumenista ylös.
-
Jos peltoja viljellään laajaperäisesti, pitää peltoa olla enemmän. Seuraa hiilipäästöjä mullasta muokkauksessa, metsien raivaamista pelloksi ja energiankulutusta tarpeettoman isojen alojen viljelyn muodossa.
-
Niin, että jos yllämainituista on epäselvyyttä, niin mielestäni asian käsittely on kesken. Jonkinlainen lähtökohta jatkolle on täällä: http://www.matti.tuottavamaa.org/repussa/metsa/mets19.htm
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0281.html : Pekka kirjoitti: " No semmoinen asia tuli vielä mieleen, että sitten kun meillä on rakennettu
niitä peltikatollisia asuinneliöitä se reilu 3000m2/suomalainen, niin millä ne pidetään talvella lämpiminä, vai pidetäänkö?"
-
En ole tarkoittanut, että koko hakattava puumäärä käytetään rakentamiseen. Puun käyttötavoilla ei olekaan paljoa merkitystä silloin, kun keskustelemme metsien suojelun hyödyistä ja haitoista. Puuta käytetään siihen, mihin sitä tarvitaan. Rakennusten lyhyt- tai pitkäikäisyydellä ei ole osaa eikä arpaa. Tästä on jo puhuttu aiemmin: Kaikki puutalot aikanaan lahoavat, samoin sanomalehdet sekä LUOMUOPPIKIRJAT JA TUOHIVIRSUTKIN. JA TÄHÄN EI AUTA SE, JOS ON SUOJELUMETSIÄ LAHOAMASSA PYSTYYN JA PITKÄLLEEN !!! Mutta se, onko noita suojelumetsiä lahoamassa pystyyn ja pitkälleen, vaikutta siihen, MINKÄ VERRAN TAPAHTUU YLIMÄÄRÄISTÄ, TURHAA LAHOAMISTA, JOKA aiheuttaa YLIMÄÄRÄISIÄ HIILIPÄÄSTÖJÄ TAIVAALLE. Hiiliasian kannalta ajatellen Kannattaa ottaa kasvunsa lopettanut puu, joka muuten kohta lahoaa metsään.
-
http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/8_2004/0396.html : Hieman metsään liittyviä käytännön havaintoja. Lähinnä siitä, onko jatkuva kasvatus joka tilanteeseen sopiva menetelmä, antamaan suuremman puusadon kuin tasaikäinen kasvatus.
Ilmavalokuvista voidaan päätellä metsän (ja muunkin kasvuston) valonsidontakyky, joka kuvastaa yhteyttämistehoa ja siten kasvunopeuttakin. Omien havaintojeni mukaan jo 15-vuotias kuusen taimikko on aika synkkä valokuvassa, ja sitä kuusikko on sitten aina päätehakkuuseen saakka. Missään vaiheessahan sitä ei harvenneta niin harvaksi, että juurelle kehittyisi taimikkoa. Jatkuvan kasvatuksen malleissa joudutaan ymmärtääkseni "päästämään" koko ajan valoa kenttäkerrokseen niin paljon, että taimilla on mahdollisuus kasvaa. Näin ollen syntyy johtopäätös, että jatkuvan kasvatuksen menetelmässä menee valoa hukkaa. Siis metsä kasvaa huonommin.
-
Täällä on 60-luvun istutuskuusikoista otettu jo kaksi harvennussatoa ja metsien hyvästä kunnosta päätellen ei mene toista neljääkymmentä vuotta, kun päätehakkuussa saadaan lähelle 400 kuutiota hehtaarilta (josta ainakin 2/3 tukkia). Paljonko erirakenteisessa metsässä voi olla runkopuuta, jotta taimet eivät kärsi liikaa varjostuksesta? Tuskin paljon yli 200 kuution? Siis noin puolet täystiheän tasarakenteisen puumäärästä?
-
Professori Matti Kärkkäinen omistaa itse kai yli tuhat hehtaaria metsää. Ei liene ainakaan todistus opillisesta salaliitosta Erkki Lähdettä vastaan se, että Kärkkäinen käyttää omissa metsissään tasarakenteisuuteen perustuvaa kasvatusta?
Maaseudun Tulevaisuuteen 8.9.2004 lähetetty teksti:
MT 8.9. Pääkirjoitus ”Luomu kiinnostaa” keskittyy luomun imagoon ja markkinoinnin tehostamiseen. Loppukaneettikin kuuluu: ” Luonnonmukaisuus on kuluttajien suosiossa, myönteiset mielikuvat pitää käyttää hyväksi.”
Mielestäni on aihetta syventyä miettimään, onko kuluttajien mahdollisesti myönteisellä luomu-käsityksellä todellisuuspohjaa. Ja käsittääkseni ei, vaan luomun suosio perustuu asioiden mielivaltaiseen vääristelyyn. Tarkoitus pyhittää keinot? Entä, kun tarkoituskaan ei ole pyhä?
Satotaso luomussa jää selvästi vain murto-osaan todella tehokkaasta viljelystä. Pelloista 7% on luomussa, mutta myydyistä elintarvikkeista vain vajaa prosentti. MKL:n katetuottolaskelman mukaan jo 30%:n satotasolla luomuvilja kannattaa tavanomaista paremmin, vaikka myytäisiin tavanomaisen hinnalla. Sato jää enimmäkseen tämänkin alle, joka selittää viljelijöiden haluttomuuden luomuun. Alhaisesta sadosta johtuen maata sekä muokkaus- ym konetyötä (ja sen myötä tosiasiassa myös polttoaineita) menee luomussa tuotettua satokiloa kohden enemmän kuin tehoviljelyssä, huolimatta päinvastaisista haihatteluista.
Luomussa jää vähemmän mahdollisuuksia säilyttää koskematonta luontoa. Meillä maan riittävyys tosin ei ole paha ongelma. Peltojen köyhtyminen ravinteista ja ”rikastuminen” rikkakasveilla on meilläkin havaittu.
Varsinkaan aliravitsemuksesta kärsiviin maihin ei luomuoppeja pidä tyrkyttää, ellei nimenomaan haluta karsia väestöä! Kokemus sanoo, että väkilannoitteiden tullessa lähtee nälkä. Maailmassa kuolee 24000 ihmistä nälkään joka päivä. Voimmeko auttaa?
Suomen ja EU:n talouden kannalta on hyvä tietää, että tukea, laskettuna satokiloa kohden, tarvitaan luomussa moninkertaisesti verrattuna tavanomaiseen. Mitä suurempia satoja saadaan, sitä pienempi on kiloa kohden tarvittava tuki.
Ympäristölle aiheutuu luomusta enemmän haittaa kuin muusta viljelystä. Varsinkin eroosion minimointia on satoisa viljely ja suorakylvö, jotka kumpikaan eivät ole luomun vahvoja puolia.
Luomutuotteiden myyntimäärät (sinänsä pienet) selittyvät salamyynnillä (pakkausmerkintä niin pieni), pakkomyynnillä (sekoitetaan tavanomaisen raaka-aineen sekaan), kaupan hyllylle pilaantumisella sekä valheellisilla merkinnöillä (kilohinnan sijaan ilmoitetaan isosti pakkauksen hinta (esim 400 g tomaattirasiat). Ne, jotka tieten tahtoen ostavat luomua, ovat valheellisen tiedon varassa. Valitettavasti.
Kaikkien osapuolien kannalta, pitkällä tähtäimellä, on syytä panostaa tasapuoliseen tiedotukseen. Valheella on lyhyet jäljet.
Matti Pekkarinen
agr, Alapitkä
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry