Maailman tärkeimmät öljykasvit: soija, maapähkinä, puuvilla,
auringonkukka, oliivipuu, rypsi...
Suomessa: rypsi, rapsi |
 |
Yleistä:
- 4 kg:sta rypsistä tulee 1 kg öljyä 3 kg rouhetta
- kasvuaika noin 105 vrk (kevätvehnien luokkaa)--> vyöhykkeet
I-III
- Noin 70000 ha (=EU-kiintiö), siis noin 3% peltoalasta
- Soveltuu viljelykiertoon katkaisemaan yksipuolista
viljanviljelyä! Sadonlisäys 10-20 prosenttia. (monokulttuurin riesana tulevat
kasvitaudit pysyvät vuorottelevassa viljelyssä kurissa)
- Rypsin 1000 siemen paino noin 2,5 g
- Valkuaista 22-24% kuiva-aineesta, öljyä 39-44%
Viljelylohkon vaatimukset
- kevyet hietamaat (eivät kuoretu, antavat tasaisen kosteuden
matalaan kylvettävälle siemenellekin)
- pH 6
- ei mielellään rypsimonokulttuuria, vuorottelu hyväksi
Muokkaus ja kylvö
tasausäestys, etenkin savimailla (tasoittaa kosteusoloja.
Ensiksi kuivuvat lohkon osat äestetään ensin --> kapillaarinen kuivuminen
katkaistaan --> lopputuloksena koko lohkolle tasaisempi kosteus kylvön
hetkellä) ... sateisena keväänä sateet tasoittavat kosteuden, joten
tasausäestys menee "hukkaan"
kylvömuokkaus 2-4 cm syvyyteen
ei kylmään maahan (rikat pääsevät voitolle)
kylvömäärä 6-12 kg/ha, siemen kuorrutettu peittausaineella
satotasot noin 2000 kg/ha
Lajikkeet
- Kulta satoisa ja aikainen 103 vrk
- Kova aikaisemmin valtalajikkeena, satoisuus heikompi, varsi
parempi kuin Kulta- rypsillä, kasvuaika 105 vrk
- Valo uusi, aikainen, satoisa, lujavartinen
Lannoitus
- suunnilleen sama kuin kevätviljoilla: 2000 kg:n satoa
varten 140 kg N, 20 kg P, 75 kg K
- starttifosfori (siemenriviin laitettu P) parantaa
P-hyötysuhdetta. Samalla typentarve alenee ! Selitys: parantunut P-saanti
antaa tehokkaan juuriston, joka ottaa lannoitetypen tarkempaan. SIIS
STARTTIFOSFORIN KÄYTTÖ ON EKOTEKO. Samalla lako jää vähemmäksi ja
tuleentuminen on tasaisempaa.
Kasvinsuojelu |
 |
1. Rikkakasvit
- SUURI ongelma rypsillä (tilakohtaisia eroja on...)
- viivästetty kylvö auttaa (maa lämpenee samalla, ja muokkaus
tappaa jo itäneitä rikkoja)
- juolavehnää voidaan torjua rypsin SEASTA: Fusilade, Nabu,
Agil, Targa Super
- valvatti ja ohdake: Matrigon (klopyralidi-valmiste)
- siemenrikkakasvit (siis yksivuotiset): maavaikutteiset
trifuraliini- valmisteet (Super-Treflan, Trifulon), ennen kylvöä, mullataan
äestäen
- kasvustoon ruiskutettavia: metatsaklori-valmisteet: Butisan
S
- MAAN HUMUSPITOISUUS vaikuttaa aineiden tehoa alentavasti
(käyttömäärää nostettava runsasmultaisilla mailla)
2. Tuhoeläimet
- Rapsikuoriainen: sinisenmusta parin millin mittainen. Mitä
aikaisemmin ilmaantuu, sitä enemmän vahinkoa "luvassa". Nuppuvaiheessa
tapahtuva syönti vähentää selvästi satoa. Nuppuihin munituista munista
kuoriutuvat toukat syövät kasvien latvoja. Kynnysarvo 1-2 kuoriaista/kasvi.
Pyretroidi- valmisteet (Decis, Fastac, Karate, Ripcord...)
- Kirpat. Taimivaiheen tuholaisia. Määrä vaihtelee vuosittain
ja alueellisesti. Kylvösiemen on peitattu, kuorrutettu torjunta-aineella, joka
imeytyy sirkkataimiin. Kuorruttamatonta siementä käytettäessä kirpat on
torjuttava pyretroidiruiskutuksella.
- rapsikärsäkäs ja litusääski. Kärsäkäs munii lituihin.
Samoin sääski, kärsäkkään tekemien reikien kautta. Kärsäkäs tulee riittävästi
torjutuksi rapsikuoriaisruiskutuksilla.
3. Kasvitaudit
- viljelyn yleistyessä tautien merkitys yleensä kasvaa...
- Pahkahome: pahin kevätrypsin tauti. Kasvin varsi on vaalea,
joskus pumpulimaisen rihmaston peitossa. Varren yläosa kuihtuu, siementen
kehitys pysähtyy. Varren SISÄÄN muodostuu mustia pahkoja. Tauti säilyy maahan
kynnetyissä varsissa vuosikausia. Alkukesällä näistä pahkoista kasvaa maan
pinnalle noin 5 mm korkeita kotelomaljoja, joissa syntyvät itiöt kulkeutuvat
uuteen kasvustoon. Kosteus edistää tartuntaa. TORJUNTA: Iprodioni-valmiste
Rovral kukinnan alkuvaiheessa.
- Möhöjuuri: Juurien epänormaalia paisumista. Maalevintäinen,
torjutaan viljelykierrolla. Ilmoitusvelvollisuus.
- Harmaahome ja mustalaikkutauti. Rovral tehoaa.
Sadonkorjuu ja -käsittely
- Rypsin kasvuaika noin 105 pv, lämpösummavaatimus 950-1000
astetta
- Kun siemenen kosteus laskee 40 prosenttiin, liduista häviää
vihreä väri, on siemenen öljy, ja valkuaispitoisuus saavuttanut lopullisen
arvonsa. Tällöin on vielä siemenen lehtivihreäpitoisuus liian korkea. Kuivan
sään vallitessa kosteus putoaa 4-5 päivässä 20%:iin. Kasvuston yleisväri on
harmaa. Puimaan voi ryhtyä. Kannattaa tarkkailla säiliöön tulevaa satoa.
Vihertäviä siemeniä ei saisi olla yli 10%.
- Puimuria säädettäessä muistettava: Siemenet varisevat
herkästi... Siementen irtoaminen liduista helppoa... siemen rikkoontuu
helposti... varsisto on kuivana haurasta...
- Sadon kuivaus: Loppukosteudeksi 7-9 %. Varottava liian
korkeita lämpötiloja (vrt leipäviljan ohjeet
Sadon jalostus, käyttökohteet
- Suomessa rypsiöljy ylivoimaisesti eniten käytetty kasviöljy.
Käyttö: sellaisenaan ruuan valmistuksessa (paisto, salaateissa)...
margariiniteollisuudessa... meijeriteollisuus (voi-kasviöljyseoksissa)...
Terveellisyyden sanotaan olevan kasviöljyillä eläinrasvoja paremman (enemmän
tyydyttymättömiä rasvahappoja)
Nykyiset 000-lajikkeet:
- erukahappoa vähän
- rouheen glukosinolaatit "nollassa"
- tanniinit, vähän (ohutkuoriset lajikkeet (keltakuorisuus))