Kasvinviljelyn perusteita

 

 

 

 

kasvi-etusivulle

"Niin kaunis on maa, niin korkea taivas, soi lintujen laulua kukkiva kunnas, ja varjoisat veet. Niin varjoisat veet."

Kasvutekijät =KASVIN KASVUUN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT:

valo, lämpö, vesi, ravinteet, Ph, maan rakenne...

- nämä tekijät voivat määrän ja laadun mukaan vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti yhteyttämiseen ja sadonmuodostukseen 

YHTEYTTÄMINEN: CO2+H2O ravinteineen + auringon säteilyenergia---> sokeria ja muita hiiliyhdisteitä + happea eli 6CO2+6H2O ----> H12C6O12+ 6O2

HENGITYS: YHTEYTTÄMISELLE VASTAKKAINEN REAKTIO: hiiliyhdisteet palavat takaisin vedeksi ja hiilidioksidiksi  - vähenee lämpötilan laskiessa

NETTOYHTEYTTÄMINEN: = yhteyttäminen miinus hengitys

 

KASVUTEKIJÖIDEN VAIKUTUKSEN LAINALAISUUDET

1. Minimilaki: sadon suuruuden määrää se tekijä,jota on kasvien tarpeeseen nähden vähiten 

2: Vähenevän lisätuoton laki: tiettyä kasvutekijää lisättäessä jatkuvasti pienenee lisäyksellä saatava sadonlisäys---taloudellinen optimi saavutetaan ennen biologista optimia

YHTEYTTÄMISKYVYN MAKSIMOINTI on vain osatavoite, sillä useimmiten vain tietyt kasvinosat ovat taloudellisesti arvokkaita. Hyötysadon määrän ja laadun parantamiseen pyritään kasvinjalostuksen ja viljelytekniikan keinoin

 

1. Ilmastolliset kasvutekijät   Unto-myskyn jälkiä 6.7.2002

a. LÄMPÖTILA

 

b.VALO  

Pimeään varastoon kesäksi unohtunut perunalaatikko: idut pitkiä ja honteloita varjossa kauan olleet voikukat ovat värittömiä!

ALLA vasen kuva on negatiivi. Siinä hyvin valoa sitovat (tehokkaasti yhteyttävät) kasvustot näkyvät vaaleina! Oikeanpuoleinen näkymä (positiivikuva) on niin tuttu, ettei sitä katsoessa asiaa tule ajatelleeksi. Kuitenkin: melko kypsä ohrakasvusto (oikeassa reunassa) ei sido valoa eikä yhteytä. Paremmin yhteyttää myöhäinen kaura kuvien vasemmassa reunassa. Erikoisen hyvin valon käyttää hyväksi tiheä metsä ja aivan etualalla oleva vihreä nurmi..
Pihapeltoja... talouskeskus taustalla mäen päällä Pohjoiseen viettävässä (siksi varjoisassa) rinteessä ohra on kasvanut pitkäksi ja honteloksi, ja mennyt lakoon...

 

c. VESI

 

VEDENSAANNIN VAIKUTUS SADON LAATUUN 

 

LIIKA VESIKIN ON HAITAKSI  SEKÄ KASVIEN ELINTOIMINNOILLE, ETTÄ VILJELYTOIMENPITEIDEN SUORITTAMISELLE.

 

 

 

2. 
Ravinteet

 

Väkilannoitteita on kymmeniä erilaisia, joten kuhunkin tilanteeseen löytyy sopiva lannoite. Ei tule tarpeettomasti annettua mitään ravinnetta. Kauran sakeus ja kasvu on tässä "just percis" (ruots.)

 

Taulukko: eri viljelykasvien ravinteiden otto (Pekka Köppä: kasvinviljelyoppi 1)

    N P K Ca Mg Cu Mn  
Ohra, jyviä 3000 kg/ha jyvissä 50 12 16 1 3 0.03 0.04  
jyvissä ja oljissa 65 21 75 11 6 0.04 0.13  
Apilaheinä, 5000 kg/ha   110 9 150 60 22 0.03 0.08  
Timoteiheinä, 5000 kg/ha   85 12 140 18 8 0.03 0.04  
Peruna, 20 t/ha mukuloissa 55 13 85 3 4 0.03 0.04  
mukuloissa ja varsissa 85 18 120 45 8 0.04 0.09  

TYPPI N  

   

KUVA: typen vaiheita maassa

 

Kasvi ottaa typen joko ammonium- tai nitraattimuodossa. Nitraatti on herkkä huuhtoutumaan märkänä aikana. Valitettavasti ammonium muuttuu nitraattimuotoon noin 2 viikossa, eikä reaktio ole palautuva.... Tästä kaaviosta puuttuu väkilannoite. Siinä typpi tulee annetuksi suoraan kasveille käyttökelpoisena nitraattina ja ammoniumina (NO3 ja NH4)

 

 

Nitrifikaatio

Ammonium muuttuu nitraatiksi kahdessa viikossa. Samalla maa happamoituu.  Samalla tavalla tapahtuu nitrifikaatio myös lannan ammoniumtypelle.

 

luontaiset typpilähteet

 

typpi ympäristökysymyksenä

Typpipäästöt

 

viljelyssä huomioonotettavaa    

TOIMENPIDE ravinne, jonka
hyöty paranee
vaikutus
karjanlannan levitysaika ja -tapa  kevätlevitys+ pikainen multaus paras!
syyskyntö(+ sen ajoitus) / kevätkyntö N, P kevätkyntö ympäristölle paras: syksyn ja kevään eroosio jää pois, samoin typen vapautuminen liukoiseen muotoon talven kynnyksellä
sijoituslannoitus N, P tehostaa ravinteiden hyödyntämistä. Vähemmän jää maahan "tähteeksi"
sadetus    N Sadetus painaa nitraattitypen juuristovyöhykkeeseen. Vähemmän typpeä jää talven armoille
muokkauksen vähentäminen (suorakylvö? ) N, P Äskettäin muokatussa maassa on luonnottoman paljon happea. Se kiihdyttää lahoamistapahtumaa ja humuksen kulumista ja aiheuttaa ravinteiden vapautumista myös väärään aikaan (syntyy nitraattityppeä, jonka valumavesi vie). Muokkauksen kiihdyttämä eroosio taas lisää P-päästöjä 
suojakaistat ja -vyöhykkeet  P Pintavalumavesien mukana (kynnöksestä) kulkeva eroosiomaa saadaan pysähtymään pellon reunaheinikkoon.
kesannoista luopuminen (myös viher-) N, P Huuhtoumaa tulisi aina tarkastella tuotettua satokiloa kohden!
rikkatorjunta  miel. muilla kuin mekaanisilla keinoilla N, P Kemikaalit eivät riko maan rakennetta, eivätkä siten aiheuta eroosiota.

 

Hyväkuntoisessa maassa typpi pyrkii muuttumaan nitraattimuotoon riippumatta siitä, onko se peräisin maan luontaisista varoista, lannoitteesta, lannasta, kompostista tai onko se palkokasvien ilmasta sitomaa. Tappioiden suuruus riippuu sademäärän lisäksi maan vedenpidätysominaisuuksista. Huuhtoutumisriski on suuri karkeilla, helposti vettä läpäisevillä mailla. Huonosti läpäisevillä ja tiivistyneillä mailla huuhtoutuminen on vähäisempää, mutta niillä nitraatti voi pelkistyä ja karata kaasumaisina yhdisteinä ilmakehään.

Ympäristön kannalta siisteimpiä ovat lannoitusaineet, joiden typpi on liukoisessa muodossa (väkilannoitteet , virtsa). Niiden typpi tulee kasvien käyttämäksi ennen syysvalumaa, eikä siten huuhtoudu. (Näitä lannoitusaineita ei tule käyttää syys- eikä talvilevitykseen (suuret tappiot)). Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan väkilannoitetypen huuhtouma on normaalilannoitustasolla 0,3-2 % käytetystä typpimäärästä. (MTTK: Jaakkola 1986 sekä Yläranta, Uusi-Kämppä 1989)

Karkean kuvan väkilannoitteen ja eloperäisen (orgaanisen) lannoitus aineen välisestä erosta antaa korvaussuhde, jolla väkilannoitetyppi tulee korvata orgaanisen lannoitusaineen typellä. Esim karjanlannan typpeä on käytettävä noin kaksinkertainen määrä, jotta päästään samaan satotulokseen.(Viljavuuspalvelu ym)  Sama koskee myös ns. vihantalannoitusta. Aivan tarkkoja vertailuja on vaikea tehdä erilaisen jälkivaikutuksen vuoksi.

 

FOSFORI  

-kasvien P-tarve:

-fosforin esiintyminen Maassa

-fosfori sitoutuu maahan

 

KALIUM  K  

KALSIUM  Ca

 

MAGNESIUM  Mg  

   

RIKKI  S

 

BOORI  B

KUPARI  Cu  

 

MANGAANI   Mn

 

Sinkki Zn

 

Rauta Fe

   

3. Lannoitus   Väkilannoitteen ravinteet pysyvät tallessa säkissä siihen saakka, kun ne annetaan kasveille. Väkilannoite on ympäristöystävällistä!

termejä: peruslannoitus, kylvölannoitus, täydennyslannoitus, syyslannoitus, hajalevitys, sijoituslannoitus, pintalannoitus, starttilannoitus, täsmälannoitus

Lannoituksen tulee perustua maan ravinteisuuteen. Sen selvittämiseksi otetaan pellosta maanäytteet, joista analysoidaan ravinnepitoisuudet (ja muitakin maan ominaisuuksia: maalaji, multavuus, johtoluku, pH)

Viljavuusluokittelu: Tätä tarvitset manuaalisessa (opasvihkosten avulla tehtävässä) lannoituksen suunnittelussa. ATK-ohjelmiin syötetään ravinnepitoisuusluvut suoraan, ei viljavuusluokkia. (ohjelmat "luokittelevat" itse)

  huono 
huonon-
 lainen
välttävä 
 
tyydytt.
 
hyvä 
 
eritt. hyvä arvelutt.  korkea 
pH,  savet, multavat 5,2 5,6 6.0 6,4 6,9 7,3
....karkeat kivennäismaat 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6 7,0
.... multamaa 4,6 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6
.... turvemaat 4,4 4,8 5,2 5,6. 6,0 6,4
Ca, savet mg/ litra maata 1000 1500 2000 2600 3600 5600
.....kark. kiv. 400 800 1400 2000 2600 4000
....eloper.maat 600 1000 1600 2600 3600 5600
P, savet, multavat mg/l maata 2 3,5 7 14 23 40
....karkeat kiv. maat: hiesu, hiue, hiekat 3 6 12 20 33 50
....karkeat kiv. maat: hiedat, moreenit 2,5 4,5 9,0 17 28 50
eloperäiset maat 2,0 4,0 8,0 15 22 30
K, savet mg/ litra maata,ei liejusavi 60 100 200 300 500 800
.....liejusavi ja hieta, moreenit,hiesu, hiue, multamaa 40 70 120 200 350 500
....hiekka, hietamoreeni 30 50 80 150 250 400

Mitä huonompi on viljavuusluokka, sitä enemmän tarvitaan antaa kyseistä ravinnetta lannoituksessa.

Katso myös sivu Viljelyn suunnittelu

Alla vielä kertaalleen taulukko sadon sisältämistä ravinteista. Lannoituksessa joskus annetaan enemmänkin ravinteita (jos halutaan nostaa maan ravinnetilaa, tai jos ko. ravinteen käyttökelpoisuus on huono, kuten fosforilla sekä eloperäisten lannoitusaineiden typellä). Ravinnerikkaassa maassa taas voidaan joitakin vuosia viljellä ihan lannoittamattakin....

    N P K Ca Mg Cu Mn
Ohra, jyviä 3000 kg/ha jyvissä 50 12 16 1 3 0.03 0.04
jyvissä ja oljissa 65 21 75 11 6 0.04 0.13
Apilaheinä, 5000 kg/ha   110 9 150 60 22 0.03 0.08
Timoteiheinä, 5000 kg/ha   85 12 140 18 8 0.03 0.04
Peruna, 20 t/ha mukuloissa 55 13 85 3 4 0.03 0.04
mukuloissa ja varsissa 85 18 120 45 8 0.04 0.09

 

3.1. Viljat  

Kevätviljat: "normaalitilanteessa" N-P-K noin  90-15-50

  

Syysviljat: ruis ja syysvehnä

a) kylvön yhteydessä 1/3 typestä (noin 20-40 kg/ha) ja P ja K... ... typpitarpeeseen vaikuttaa:

b) keväällä 2/3 typestä (esim. salpietari tai urea) (noin 50-100 kg/ha) ...typpimäärään vaikuttaa:

Kaikki P ja K annetaan syysviljalle jo syksyllä, koska:

Liian runsas typpimäärä voi aiheuttaa lakoa, mikä heikentää viljan laatua

(Sakoluku on  itäneisyyttä ilmaiseva leipäviljan laadun mittari . Huono sakoluku... huono leipoutuvuus )


Viljat yleensä: N-lannoituksen vaikutus satoon:

Lannoitteen ja viljan hintasuhteesta riippuu, paljonko kannattaa typpeä antaa.

 

3.2. Peruna (esimerkkinä siitä, miten lannoituksella voidaan suuresti vaikuttaa viljelykasvin sadon laatuun) ks. Paavon perunasivu

     

4. Maan reaktiot (ionienvaihto, pH ym)

 

Ohuen turve- tai multamaakerroksen alta löytyy ojankaivussa usein tiivis hiesu.

 

4.1. Ominaispinta-ala  

- riippuu raekoosta, lajitteesta

- karkeissa maalajeissa pintaa on vähemmän, keskimäärin kymmenkertaistuu lajitteesta seuraavaksi hienompaan  lajitteeseen siirryttäessä

 

4.2. Kationinvaihto: Kasvien ravinteet ovat maanesteessä pääasiassa ionimuodossa :

 

4.3. Maan happamuus 

happamoittavia tekijöitä:

 

HAPPAMUUDEN HAITAT

 

KALKITUS

Kalkituksella vähennetään maan happamuutta, eli haitallisten H+-ionien määrää maassa.

   

Ohjearvoja:

   

KALKITUSAINEET

 

PUOLEN  pH-yksikön nostamiseen tarvittava kalkkikivijauhemäärä/ha

   

KALKKILAJIN VALINTA:

 

KALKITUS JA FOSFORI 

Voimakkaasti happamassa maassa kasvien juuristo kehittyy heikosti ja maanesteeseen liuennut alumiini häiritsee fosforinottoa .  Pahasti happaman maan kalkitus parantaa fosforinsaantia kaikilla maalajeilla. Fosforin liukoisuuteen pH-luvun muutokset vaikuttavat eri maalajeissa eri tavoin. Korkea pH-taso on fosforitalouden kannalta edullinen savissa,mutta turvemailla kalkitus saattaa jopa huonontaa fosforin liukoisuutta.

  

Fosforin liukoisuus ei nouse tasaisesti. Sen saanti paranee kuitenkin paremman juurten kasvun ansiosta kalkitussa maassa

Fosforin liukoisuuden vähenemisestä pH:n noustessa eloperäisillä mailla on esitetty useita selityksiä (mm. mikrobiologinen pidättyminen ja kalsiumfosfaattina saostuminen) Kumpikaan näistä selityksistä ei oikein sovi tapauksiin, joissa liukoisuus uudelleen parani tietyn pH:tason yläpuolella. Paras teoria lienee alumiinin osuuteen viittaava selitys. Tietyllä pH-alueella alumiini muodostaa vaikealiukoisia yhdisteita fosforin kanssa (pH  5.5-6.0 ). Tätä korkeammassa pH:ssa muiden heikkojen happojen anionit kilpailevat fosforin kanssa alumiini-,rauta-ja mangaaniyhdisteiden pinnoilla olevista pidätyspaikoista tehokkaasti.

 Erittäin runsasfosforisilla mailla voi fosforinotto (=saanti) vähetä pH:n noustessa yli 6.5:n.Tällöin on ilmeisesti kyseessä saostuminen maan kalsiumin kanssa kalsiumfosfaateiksi.

 

Hivenistä vain molybdeenin saanti paranee kalkittaessa

KALKITUS JA HIVENET  .... (KM 6/88   Into Saarela)

 

YLLÄPITOKALKITUS

KUONAKALKIT, TUHKAT ym.: kirjoitetaan myöhemmin

 

5. Karjanlanta ja muut eloperäiset lann. aineet     

 

LANTALAJI kuiva- aine % Kokonais-N
kg/tonni lantaa
Liukoinen N
kg/tonni lantaa
Fosfori P
kg/tonni lantaa
Kalium K
kg/tonni lantaa
 
naudan kuivalanta 18,4 4,6 1,2 1,6 4,2 (Viljavuuspalvelu ym lähteet)
naudan lietelanta 8,1 3,3 1,8 0,7 2,8  
naudan virtsa 2,6 3,1 2,8 0,2 5,0  
sian kuivalanta 23,0 7,2 2,8 3,0 4,0  
sian lietelanta 3,7 4,2 3,0 1,3 1,2  
             
komposti naudan kuivalannasta:     (luomu/Rajalan oppikirja)
"hyvä komposti"   4,0 1,0 1,6 4,2 (luomu/Rajalan oppikirja)
"huono komposti"   3,0 0,3 1,0 3,0 (luomu/Rajalan oppikirja)
Ilmastettu naudan lietelanta:      
  8 1,9 1,2 1,0 2,8 (mikrovisu)
lietukomposti = naudan lietelanta + turve      
  21 3,5 0,9 0,8 2,4 (mikrovisu)

 

VILJASADON OTTAMA 50KG TYPPIMÄÄRÄ /HA VOI OLLA PERÄISIN SEURAAVISTA LÄHTEISTÄ (karkeita arvioita):

1.Väkilannoite, annettu 60 kg N, jyväsadossa 50 kg N, muualla 10 kg (huuhtoutunut noin 1 kg, loppu varastoituu tai haihtuu)

2. Naudan kuivikelanta, jossa katsotaan , että väkilannoitteen veroinen lannoitusvaikutus levitysvuonna = liukoinen typpimäärä (Viljavuuspalvelu ym):
-kok N 4,6 kg/tonni lantaa, liuk N 1,2 kg/tonni lantaa (yllä olevasta taulukosta nähtävissä)
-käyttömäärä 50 tonnia/ha, jolloin väkilannoitteen veroiseksi N-vaikutukseksi tulee 50* 1,2 = 60 kg
-naudan kuivikelannan jälkivaikutus on 0,5 kg/tonni, joka tulee kasvien käyttöön seuraavina vuosina
-laskelma: peltoon 50*4,6 kg N=230 kg N, josta sadoissa korjataan 50 kg + 0,5*50 = 75 kg
.... jyväsadoissa 75 kg N, muualla 230-75 = 155 kg (huuhtoutuu, varastoituu tai haihtuu)

3. Naudan lietelanta, jossa samoin katsotaan , että väkilannoitteen veroinen lannoitusvaikutus levitysvuonna= liukoinen typpimäärä
-kok N 3,3, liuk 1,8 kg N /tonni lantaa
-käyttömäärä 33 tonnia/ha, jolloin väkilannoitteen veroiseksi N-vaikutukseksi tulee 33*1,8 = 60 kg
-naudan lietelannan jälkivaikutus on 0,2 kg/tonni , joka tulee kasvien käyttöön seuraavina vuosina
-laskelma: peltoon 33*3,3 kg N= 109 kg N, josta sadoissa 50 kg + 0,2*33 =565,6 kg N
.... jyväsadoissa 56,6 kg N, muualla 109-56,6 kg = 53,4 kg (huuhtoutuu, varastoituu tai haihtuu)

4. Vihantalannoitus, puna-apila 1v
-typpisisältö noin 200 kg, josta käytännön havaintojen mukainen sato on suunnilleen sama kuin yllämainituissa tapauksissa
-jälkivaikutuksineen typpeä tullee talteen noin 70-80 kg
.... jyväsadoissa noin 75 kg, muualla 200-75 kg = 125 kg (huuhtoutuu, varastoituu tai haihtuu)

5.KOMPOSTIN ravinnesisällöstä on ristiriitaisia tietoja, mutta ylempänä olleen taulukon arvojen perusteella kompostin ravinnearvo on suunnilleen naudan kuivikelannan luokkaa, joten sen käyttömäärä saman lannoitusvaikutuksen saamiseksi olisi noin 50 tonnia/ha
-sen tuottamiseen tarvittaneen ainakin 85 tonnia lantaa ... 85*4,6 = 391 kg N-jyväsadoissa noin 75 kg,
muualla 391 - 75 kg = 316 kg (huuhtoutuu, varastoituu tai haihtuu)

 

 

Lannan kohdalla oikea varastointi ja käsittely on tärkeää:

Karjasuojassa ja lannan varastoinnissa käytetyillä kuivikkeilla on myös merkitystä peltoon levitettävän lannan ravinteiden säilymiseen. Parasta kuiviketta on hapan turvepehku, joka sitoo hyvin nestettä ja pidättää ammoniakin haihtumattomaan muotoon. Olkeen sidottu typpi on altis häviöille, jos se joutuu pellon pintaan tai käännetään varastossa. Lietelantaloissa tiiviit säiliöt ja katteet vähentävät typpihävikkiä ja ammoniakin haihtumista. Ilmastus saattaa lisätä typpihäviötä. Kompostoinnissa lannan ravinteet muuttuvat orgaanisiksi aineiksi ja osa niistä haihtuu. Haihtumista ja huuhtoutumisriskiä voidaan vähentää kattamalla komposti. Kompostoiminen vähentää lannalle ominaista hajua. (Hyvät viljelymenetelmät 1993.) 

HUOM: Siistein ja järkevin tapa lannan talteen otossa on lietelantamenetelmä (ks. Helsingin Yliopiston tutkimus/ KM –99)

Ravinnehävikkien välttämiseksi lanta ja muu orgaaninen aines on edullista levittää peltoon joko keväällä tai kasvukauden aikana. Kevään työhuippujen vuoksi tämä ei tosi aina ole kovin helppoa. Syyskesän tai syksyn levitystä MMM:n työryhmä suosittaa vain välittömästi ennen nurmien tai syysviljan kylvömuokkausta. Talvella tai myöhäissyksyllä lantaa ei ole järkevä ravinteiden hävikkiriskien takia levittää lainkaan. Ravinteiden huuhtoutumisriskin vuoksi lumen päälle tai jäätyneelle maalle lantaa ei saa levittää. Myöskään avokesantoon tai sen jälkeiseen syysviljaan ei pidä levittää, koska jo pelkkä avokesannointi nostaa maan kasveille käyttökelpoisen typen määrän hyvinkin korkealle. 

Levityksen yhteydessä nopea multaus tai lietelannan tai virtsan sijoituslannoitus vähentää haihtumistappioita. Muokatessa myös orgaaninen aines hajoaa paremmin ja nopeammin. Muokkaus on valitettavasti omiaan lisäämään humuksen hävikkiä. Tälläisella multausvantaistolla saadaan lietelanta suoraan maan sisään, eikä ammoniakin (typen) haihtumista paljoa tapahdu.
Ravinnehukkaa voidaan hyvin pitkälti välttää myös letkulevittimellä. Tosin lanta jää maan pinnalle, ja sen lannoitusvaikutus ainakin viivästyy verrattuna multaukseen Kuvat työnäytöksestä Alapitkällä... tässä letkulevitin lietelantavaunun lisävarusteena. Hyödyt: tasainen levitysmäärä, pienempi ammoniakkia haihduttava pinta (koska lanta jää nauhoiksi pellon pinnalle)

 

 

Huuhtoutumista ja haihtumista (denitrifikaatiossa) voidaan estää käyttämällä lannassa nitrifikaatiota estäviä kemikaaleja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että näiden aineiden käyttö ei yleensä ole taloudellisesti yksiselitteisen myönteistä. (Hyvät viljelymenetelmät 1993.) 

Kompostointi

 LANNAN KOMPOSTOINTIA kehutaan ehkä liikaa? 

http://www.maatilan.pirkka.fi/mp4_99/otsikko12.htm….MAINOS!

Lietesäiliön uusi ilmastusjärjestelmä tappaa tautibakteerit ja kompostoi lietteen. Lietelannan kompostoimiseen kehitetty suomalainen innovaatio, aktiivilietejärjestelmä, on saatu kaupalliseen tuotantoon. Järjestelmälle ennustetaan valtavaa kysyntää, koska se tappaa lietelannasta täysin biologisin menetelmin elintarviketalouden riesana olevia tautibakteereita, ottaa kiinni lietelannan kaasupäästöt ja palauttaa haihtuvan typen takaisin lietteeseen?. Järjestelmä on helppo asentaa vaikka täynnä olevaan säiliöön.

Salmonella ja listeria ovat elintarviketeollisuudelle ja kotieläintiloille taloudellista tuhoa aiheuttava bakteeri. Kuluneena kesänä yksi meijeri meni listerian vuoksi konkurssiin. Se aiheutti samalla tuntuvia taloudellisia menetyksiä viljelijöille. Toinen listeriahavainto aiheutti suuret tappiot toiselle meijerille. 

Hyville bakteereille hyvät olosuhteet

Aktiivilietejärjestelmä järjestää lietelantasäiliöön olosuhteet, joissa hyödylliset mikrobit pystyvät tekemään töitä. Hapen saanti on tässä oleellinen tekijä. Kyseessä on aerobinen kompostointiprosessi. Järjestelmään kuuluu lietelannan happipitoisuutta jatkuvasti mittaava anturi, joka ohjaa kompressorin käyntiä. Jos happipitoisuus laskee, kompressori käynnistyy työntäen uutta ilmaa lietteeseen. Näin pidetään kompostointiin kykenevien mikrobien olot jatkuvasti ihanteellisena. Jos lietteessä on paljon vaikkapa valkuaista, happea tarvitaan paljon. 

Aerobisten mikrobien työn tuloksena lietteen pH nousee. Samalla myös lämpötila nousee jyrkästi, jopa 40 asteeseen, tehden olosuhteet muille bakteereille kohtalokkaaksi. Kun ilmaa syötetään lietteeseen vain hitaasti, massa ei jäähdy, kuten tapahtuu tavanomaisessa ilmastuksessa. Kompostointiprosessin seurauksena myös metaanin tuotanto vähenee. 

Järjestelmää myy K-maatalous. Laitteisto maksaa 28000-45000 markkaa riippuen varustelusta ja siitä, onko järjestelmässä mukana ammoniakin talteenotto. Sen voi hankkia järjestelmään myöhemminkin. Kelluva, lämpöeristetty muovikate maksaa 110 markkaa neliömetriltä. 

Nämä ovat vakavia ongelmia kaikissa Euroopan maissa. Suomessa listeria aiheuttaa vuosittain noin 150 milj. markan tappiot, arvioi Eläintautien torjuntayhdistys. Ensi kokemusten mukaan listeriabakteeri samoin kuin salmonella ja yersin voidaan hävittää aktiivilietejärjestelmällä.   SIIS LANNASTA, EI NAVETASTA (oma huomautukseni) 

Lietteeseen järjestetään kompostin olosuhteet Aktiivilietejärjestelmän toimintaperiaatteena on aerobinen kompostointi. Kompostointi tunnetusti tappaa haitallisia bakteereja ja lisää hyödyllisiä. Aktiivilietejärjestelmää on kokeiltu lietesäiliössä, jossa on ollut salmonella- ja listeriabakteereja. Laboratoriotutkimusten mukaan bakteerit ovat hävinneet kompostoinnin jälkeen. Järjestelmä tuhoaa Wikströmin mukaan myös rikkakasvien siemeniä, eritoten jauhosavikan itämiskyvyn.

Lisäksi järjestelmä sitoo lietteestä erittyvät kaasumaiset ravinteet suodattimeen, jossa kaasut sitoutuvat kemiallisesti maaperästä saatavaan epäorgaaniseen mineraalimassaan. Tätä varten lietesäiliö katetaan lämpöeristetyllä, kelluvalla katteella, jonka alta kaasut kerätään suodattimeen alipaineen avulla.

Edelläoleva mainos oli osoitteesta: http://www.maatilan.pirkka.fi/mp4_99/otsikko12.htm

  

Pohdittavaksi kuitenkin jää: miksi lanta pitäisi kompostoida,

kun:

huom: valmiin kompostin ravinnepitoisuudet ovat usein lähellä lähtöaineiden pitoisuuksia. Massaa jäljellä puolet tai vähemmän ! Eli karkeasti ottaen kaikkea menetettiin puolet (hiilidioksidia, typpeä… pienempi osuus muista ravinteista)

 Hapettomissa oloissa eloperäisen aineksen hajoaminen on mätänemistä ja tuottaa mm. metaania. Esimerkiksi kaatopaikalla osa eloperäisestä aineksesta mätänee. Kun ihminen ohjaa ja hyödyntää mätänemistä, puhutaan biokaasutuksesta.

 

6. Maanmuokkaus ... vasta työn alla...

Oikeaoppisessa kynnön aloituksessa käännetään vain takaterällä Hyvä hietamaa muokkautuu riittävästi yhdellä äestyskerralla jousipiikkiäkeellä
Lautasäes "Siellä missä katse kantaa yli peltojen, missä kaartaa taivon rantaa salo sininen. Siellä Satakunnan kansa tyynnä kyntää aurallansa maata isien."

... VRT auraton viljely  HUOM: minimimuokkaus, jyrsinkylvö, suorakylvö, kaksoiskylvö, kolmoiskylvö 

 

 

 

7. Maan vesi…kasvin vesitalous

 

VEDENSAANNIN VAIKUTUS SADON LAATUUN 

 

LIIKA VESIKIN ON HAITAKSI  SEKÄ KASVIEN ELINTOIMINNOILLE, ETTÄ VILJELYTOIMENPITEIDEN SUORITTAMISELLE.

 

 

KASVIN VESITALOUS  

Kasvin vesipitoisuus ja veden tarve 

 

Veden otto ja kuljetus 

 

a) Diffuusio on itsestään tapahtuvaa aineiden sekoittumista , perusta namolekyylien lämpöliike

 

b) Osmoosi on diffuusiota puoliläpäisevän  (semipermeaabelin) kalvon lävitse

 

Veden kulku kasvissa

   

Veden haihtuminen