VILJELYN SUUNNITTELU 

SUUNNITTELUN VAIHEET:

1.ERI KASVIEN VILJELYALAT

 

2.KASVIEN SIJOITUS JA LAJIKKEET

 

3.LANNOITUS

ks tehtävä/kaura ja ohra

4. KALKITUS

5.KASVINSUOJELU

     

KARJATTOMILLA TILOILLA ON MAHDOLLISTA JA MARKKINATILANTEEN VAIHTELEVUUDEN VUOKSI JÄRKEVÄÄKIN NOUDATTAA NS. VAPAAVILJELYÄ. SE TARKOITTAA, ETTEI SITOUDUTA MIHINKÄÄN MÄÄRÄTTYYN KASVIJÄRJESTYKSEEN ELI KIERTOON.

KUITENKIN VOIDAAN PYRKIÄ VÄLTTÄMÄÄN MONOKULTTUURIA JA OTTAMAAN HUOMIOON ERI MAALAJIEN VAATIMUKSET.

 

 

1.ERI KASVIEN VILJELYALAT  

HUOM: Uudehkojen (2010, ja sian osalta 2014) suositusten mukaan energiamäärää mitataan megajouleina (MJ). Muuntaminen: 1ry=11,7 MJ ...  ... sialla kerroin on 9,3. Viljelykierron suunnittelussa kätevämpi olisi käyttää rehuyksiköitä (jossa 1 ohrakilo= 1 ry)

Sialla voidaan "tyytyä" muuntotaulukkoon: http://www.vastuullinensikatalous.fi/blogit/megajoulet-tulevat

Naudalla laskentakaavat: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Rehutaulukot/laskentaperusteet/energia_arvo_marehtijat

   

Hieman monimutkaista on laskea lehmän energiantarve:

 

Oletetaan, että laskelmien tuloksena (tilalla, jolla on 30 lehmää +nuorkarja ,yht noin 40 ny,sr-valtainen ruokinta, ja peltoa on 45ha) karjan rehuntarpeen ja pellon hehtaarisatojen perusteella) on saatu seuraava rehujen viljelyalojentarve:

-laidun 14ha ... säilörehu 15ha ... rehuvilja 20 ha

--> Nurmia siis 29 ha ja viljaa loppu peltoala, eli 16 ha.

 

2. MITEN JÄRJESTÄISIT VILJELYKIERRON?

 

 

 

 

 

 

 

3. Suunnittele lannoitus alla olevalle maatilalle ensi kesälle

 

 

kasvilajit:

2a ja 2b säilörehu, kaksi niittoa

2c kaura

3a ohra+nurmisiemen

 

http://www.yara.fi/lannoitus/tuotteet/yaramila/

Karjanlanta:   lietelantaa syntyy vuodessa noin 20 tonnia/lehmä, kuivikelantaa noin 10 tonnia/lehmä  

Karjanlanta ja muut eloperäiset lann. aineet      

LANTALAJI kuiva- aine % Kokonais-N
kg/tonni lantaa
Liukoinen N
kg/tonni lantaa
Fosfori P
kg/tonni lantaa
Kalium K
kg/tonni lantaa
 
naudan kuivalanta 18,4 4,6 1,2 1,6 4,2 (Viljavuuspalvelu ym lähteet)
naudan lietelanta 8,1 3,3 1,8 0,7 2,8  
naudan virtsa 2,6 3,1 2,8 0,2 5,0  
sian kuivalanta 23,0 7,2 2,8 3,0 4,0  
sian lietelanta 3,7 4,2 3,0 1,3 1,2  
             
komposti naudan kuivalannasta:     (luomu/Rajalan oppikirja)
"hyvä komposti"   4,0 1,0 1,6 4,2 (luomu/Rajalan oppikirja)
"huono komposti"   3,0 0,3 1,0 3,0 (luomu/Rajalan oppikirja)
Ilmastettu naudan lietelanta:      
  8 1,9 1,2 1,0 2,8 (mikrovisu)
lietukomposti = naudan lietelanta + turve      
  21 3,5 0,9 0,8 2,4 (mikrovisu)

lannan typestä lasketaan levitysvuonna hyödyksi saatavan (väkilannoitetypen veroisesti) vain liukoinen osuus  .....lopusta typestä jälkivaikutusta: kuivikelanta 0,5 kg N/tonni, lietel 0,2 kg N/tonni

(otetaan huomioon seuraavan vuoden laskelmissa)

lannan fosforista otetaan laskelmissa huomioon 75%.

lannan kaliumin katsotaan olevan kokonaan väkilannoitekalin veroista

 

 

 

Kasvulohkot ja viljely viime kesänä,  ks/kartta:

 

 

 
Viljavuustiedot lukuina

näyte lohkolta Johtoluku Maalaji pH Ca P K Mg    
1 1 a,b,c 0.9 mHtMr 5.7 791 6.8 84.2 78.7    
2 2a 0.9 mHtMr 5.5 821 23 85.5 68.9    
3 2b 0.7 mHe 5.6 1020 7.2 71.3 119    
4 2c 0.8 mHe 5.6 1080 6.7 77.2 153    
5 3a 0.7 mhsHHt 5.6 840 6.9 81.8 110    
6 3a 0.8 mhsHHt 5.6 874 6.3 72.6 77.3    

 

Viljavuusluokittelu: Tätä tarvitset manuaalisessa (opasvihkosten avulla tehtävässä) lannoituksen suunnittelussa. ATK-ohjelmiin syötetään ravinnepitoisuusluvut suoraan, ei viljavuusluokkia. (ohjelmat "luokittelevat" itse)

  huono 
huonon-
 lainen
välttävä 
 
tyydytt.
 
hyvä 
 
eritt. hyvä arvelutt.  korkea 
pH,  savet, multavat 5,2 5,6 6.0 6,4 6,9 7,3
....karkeat kivennäismaat 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6 7,0
.... multamaa 4,6 5,0 5,4 5,8 6,2 6,6
.... turvemaat 4,4 4,8 5,2 5,6. 6,0 6,4
Ca, savet mg/ litra maata 1000 1500 2000 2600 3600 5600
.....kark. kiv. 400 800 1400 2000 2600 4000
....eloper.maat 600 1000 1600 2600 3600 5600
P, savet, multavat mg/l maata 2 3,5 7 14 23 40
....karkeat kiv. maat: hiesu, hiue, hiekat 3 6 12 20 33 50
....karkeat kiv. maat: hiedat, moreenit 2,5 4,5 9,0 17 28 50
eloperäiset maat 2,0 4,0 8,0 15 22 30
K, savet mg/ litra maata,ei liejusavi 60 100 200 300 500 800
.....liejusavi ja hieta, moreenit,hiesu, hiue, multamaa 40 70 120 200 350 500
....hiekka, hietamoreeni 30 50 80 150 250 400

 

Maan multavuus vaikuttaa ravinnelukujen tulkintaan: Mitä multavampi maa, sitä happamampi se saa olla (Ks. kasvutekijät- sivulta)... Fosforissa: Mitä multavampi maa, sitä alempi saa P-luku olla. Tässä taulukossa on raja-arvot multavalle maalle (multavuusluokathan menevät: vähämultainen (vm), multava (m), runsasmultainen (rm), erittäin runsasmultainen (erm)... sitten tulevat vielä multamaat ja turvemaat...