 |
VILJELYN SUUNNITTELU |  |
SUUNNITTELUN VAIHEET:
1.ERI KASVIEN VILJELYALAT
-
Tärkeää varsinkin karjatiloilla :kotoisten rehujen riittävyys, varsinkin nurmet
-
Karjattomilla tiloilla viljelyä ohjaavat taloudelliset ja maaperälliset tekijät. Lisäksi työvoima, tieto ja koneistus vaikuttavat ratkaisuun.
2.KASVIEN SIJOITUS JA LAJIKKEET
-
Pyrittävä hyvään viljelykiertoon
-
Lajikkeet vyöhykkeen ja tilakohtaisten tekijöiden mukaan (pH,vesitalous,pienilmasto,maalajit...)
3.LANNOITUS
4. KALKITUS
5.KASVINSUOJELU
KARJATTOMILLA TILOILLA ON MAHDOLLISTA JA MARKKINATILANTEEN VAIHTELEVUUDEN
VUOKSI JÄRKEVÄÄKIN NOUDATTAA NS. VAPAAVILJELYÄ. SE
TARKOITTAA, ETTEI
SITOUDUTA MIHINKÄÄN MÄÄRÄTTYYN KASVIJÄRJESTYKSEEN ELI KIERTOON.
KUITENKIN VOIDAAN PYRKIÄ VÄLTTÄMÄÄN MONOKULTTUURIA JA OTTAMAAN HUOMIOON
ERI MAALAJIEN VAATIMUKSET.
1.ERI KASVIEN VILJELYALAT
-
Eläinmäärän, tuotostason ja rehuntarvetaulukoiden perusteella lasketaan karjan rehujen tarve HALUTUSSA RUOKINTAMALLISSA
-
pyritään karkearehuomavaraisuuteen
-
jos peltoa kaikkien karjan tarpeiden jälkeen jää yli", valitaan nurmi-viljakiertoon sopiva myyntikasvi (perusteena kierto, koneet, kannattavuus, tiedot ja taidot )-usein valitaan leipä- tai rehuvilja
HUOM: Uudehkojen (2010, ja sian osalta 2014) suositusten mukaan energiamäärää mitataan megajouleina (MJ). Muuntaminen: 1ry=11,7 MJ ... ... sialla kerroin on 9,3. Viljelykierron suunnittelussa kätevämpi olisi käyttää rehuyksiköitä (jossa 1 ohrakilo= 1 ry)
Sialla voidaan "tyytyä" muuntotaulukkoon: http://www.vastuullinensikatalous.fi/blogit/megajoulet-tulevat
Naudalla laskentakaavat: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/Rehutaulukot/Rehutaulukot/laskentaperusteet/energia_arvo_marehtijat
Hieman monimutkaista on laskea lehmän energiantarve:
Oletetaan, että laskelmien tuloksena (tilalla, jolla on 30 lehmää +nuorkarja ,yht noin 40 ny,sr-valtainen ruokinta, ja peltoa on 45ha) karjan rehuntarpeen ja pellon hehtaarisatojen perusteella) on saatu seuraava rehujen viljelyalojentarve:
-laidun 14ha ... säilörehu 15ha ... rehuvilja 20 ha
--> Nurmia siis 29 ha ja viljaa loppu peltoala, eli 16 ha.
2. MITEN JÄRJESTÄISIT VILJELYKIERRON?
3. Suunnittele lannoitus alla olevalle maatilalle ensi kesälle
-
-ohjeita löydät mm. Viljavuustutkimuksen tulkintaoppaasta
-
-
Ympäristötuen ohjeita "hieman": Ympäristötuen sitoumusehdot (ks ravinnetarpeet alhaalta)
-
http://viljavuuspalvelu.fi/
http://suomenymparistopalvelu.fi/
2a ja 2b säilörehu, kaksi niittoa
2c kaura
3a ohra+nurmisiemen
http://www.yara.fi/lannoitus/tuotteet/yaramila/
Karjanlanta:
lietelantaa syntyy vuodessa noin 20
tonnia/lehmä
Karjanlanta
ja muut eloperäiset lann. aineet
| LANTALAJI | kuiva- aine % | Kokonais-N kg/tonni lantaa |
Liukoinen N kg/tonni lantaa |
Fosfori P kg/tonni lantaa |
Kalium K kg/tonni lantaa |
|
| naudan kuivalanta | 18,4 | 4,6 | 1,2 | 1,6 | 4,2 | (Viljavuuspalvelu ym lähteet) |
| naudan lietelanta | 8,1 | 3,3 | 1,8 | 0,7 | 2,8 | |
| naudan virtsa | 2,6 | 3,1 | 2,8 | 0,2 | 5,0 | |
| sian kuivalanta | 23,0 | 7,2 | 2,8 | 3,0 | 4,0 | |
| sian lietelanta | 3,7 | 4,2 | 3,0 | 1,3 | 1,2 | |
| komposti naudan kuivalannasta: | (luomu/Rajalan oppikirja) | |||||
| "hyvä komposti" | 4,0 | 1,0 | 1,6 | 4,2 | (luomu/Rajalan oppikirja) | |
| "huono komposti" | 3,0 | 0,3 | 1,0 | 3,0 | (luomu/Rajalan oppikirja) | |
| Ilmastettu naudan lietelanta: | ||||||
| 8 | 1,9 | 1,2 | 1,0 | 2,8 | (mikrovisu) | |
| lietukomposti = naudan lietelanta + turve | ||||||
| 21 | 3,5 | 0,9 | 0,8 | 2,4 | (mikrovisu) | |
lannan typestä lasketaan levitysvuonna hyödyksi
saatavan (väkilannoitetypen veroisesti) vain liukoinen osuus
.....lopusta typestä jälkivaikutusta: kuivikelanta 0,5 kg N/tonni,
lietel 0,2 kg N/tonni
(otetaan huomioon seuraavan vuoden laskelmissa)
lannan fosforista otetaan laskelmissa huomioon
75%.
lannan kaliumin katsotaan olevan kokonaan väkilannoitekalin
veroista
Kasvulohkot ja viljely viime kesänä,
ks/kartta:
Viljavuustiedot lukuina
| näyte | lohkolta | Johtoluku | Maalaji | pH | Ca | P | K | Mg | ||
| 1 | 1 a,b,c | 0.9 | mHtMr | 5.7 | 791 | 6.8 | 84.2 | 78.7 | ||
| 2 | 2a | 0.9 | mHtMr | 5.5 | 821 | 23 | 85.5 | 68.9 | ||
| 3 | 2b | 0.7 | mHe | 5.6 | 1020 | 7.2 | 71.3 | 119 | ||
| 4 | 2c | 0.8 | mHe | 5.6 | 1080 | 6.7 | 77.2 | 153 | ||
| 5 | 3a | 0.7 | mhsHHt | 5.6 | 840 | 6.9 | 81.8 | 110 | ||
| 6 | 3a | 0.8 | mhsHHt | 5.6 | 874 | 6.3 | 72.6 | 77.3 |
Viljavuusluokittelu: Tätä tarvitset manuaalisessa (opasvihkosten avulla tehtävässä) lannoituksen suunnittelussa. ATK-ohjelmiin syötetään ravinnepitoisuusluvut suoraan, ei viljavuusluokkia. (ohjelmat "luokittelevat" itse)
| huono • |
huonon- lainen ◐ |
välttävä ○ |
tyydytt. □ |
hyvä ◩ |
eritt. hyvä ■ | arvelutt. korkea | ||||||
| pH, savet, multavat | 5,2 | 5,6 | 6.0 | 6,4 | 6,9 | 7,3 | ||||||
| ....karkeat kivennäismaat | 5,0 | 5,4 | 5,8 | 6,2 | 6,6 | 7,0 | ||||||
| .... multamaa | 4,6 | 5,0 | 5,4 | 5,8 | 6,2 | 6,6 | ||||||
| .... turvemaat | 4,4 | 4,8 | 5,2 | 5,6. | 6,0 | 6,4 | ||||||
| Ca, savet mg/ litra maata | 1000 | 1500 | 2000 | 2600 | 3600 | 5600 | ||||||
| .....kark. kiv. | 400 | 800 | 1400 | 2000 | 2600 | 4000 | ||||||
| ....eloper.maat | 600 | 1000 | 1600 | 2600 | 3600 | 5600 | ||||||
| P, savet, multavat mg/l maata | 2 | 3,5 | 7 | 14 | 23 | 40 | ||||||
| ....karkeat kiv. maat: hiesu, hiue, hiekat | 3 | 6 | 12 | 20 | 33 | 50 | ||||||
| ....karkeat kiv. maat: hiedat, moreenit | 2,5 | 4,5 | 9,0 | 17 | 28 | 50 | ||||||
| eloperäiset maat | 2,0 | 4,0 | 8,0 | 15 | 22 | 30 | ||||||
| K, savet mg/ litra maata,ei liejusavi | 60 | 100 | 200 | 300 | 500 | 800 | ||||||
| .....liejusavi ja hieta, moreenit,hiesu, hiue, multamaa | 40 | 70 | 120 | 200 | 350 | 500 | ||||||
| ....hiekka, hietamoreeni | 30 | 50 | 80 | 150 | 250 | 400 | ||||||
Maan multavuus vaikuttaa ravinnelukujen tulkintaan: Mitä multavampi maa, sitä happamampi se saa olla (Ks. kasvutekijät- sivulta)... Fosforissa: Mitä multavampi maa, sitä alempi saa P-luku olla. Tässä taulukossa on raja-arvot multavalle maalle (multavuusluokathan menevät: vähämultainen (vm), multava (m), runsasmultainen (rm), erittäin runsasmultainen (erm)... sitten tulevat vielä multamaat ja turvemaat...