metsä hiilivarastona kasvihuoneilmiö ikimetsät talousmetsä
Kansalaiskeskustelussa (
täällä ) ja monesti muulloinkin esille tullut "vihreä" ajatus metsänhoidosta
kuuluu näin: "Metsä on hiilivarasto.
Hakkuussa tämä hiilivarasto vapautetaan ilmakehään. Metsän kasvaessa hiili palaa
takaisin varastoon. Kun ilmakehän liiallista hiilimäärää pidetään ongelmana,
niin eikö ole päivänselvää, että ilmakehän kannalta paras tilanne on se, kun
hiili on varastossa, eikä ilmakehässä."
MUTTA:
Eikö (vihreidenkin tarvitsemaa) polttopuuta ole mukavampi ottaa, kun
huolehditaan (lannoituksella ym keinoin) samalla, että täten harvennettu metsä
mahdollisimman nopeasti täyttyy taas täystiheäksi 300 kiintokuution/ha metsäksi?
Eikö hiilitaseen kannalta olisi järkevämpää poltella pystyyn kuolevat
puuvanhukset energiapuuna, sen sijaan että annetaan niiden lahota hiileksi
taivaalle?
Jos yhteiskunnallamme on tosiaan varaa jättää puuta käyttämättä, eikö olisi
hiilitaseen kannalta viisainta polkea ylimääräpuu märkään suohon, jossa se
tosiaan säilyy tuhansia vuosia lahoamatta?
Eikö ylimääräpuu kuitenkin ole järkevämpi polttaa energiakäytössä, ja antaa
vastaavan maaöljymäärän jäädä toistaiseksi nostamatta?
|
|
vapun tienoilla kirjoitin kyseiselle palstalle:
Metsät :
Kuusikon ensiharvennussavottani alkaa olla lopuillaan, ja alle kahden
hehtaarin alalta näyttää tulevan yli 100 kiintokuutiometriä haketettavaa,
bioenergiaa. Se vastaa lämmityskäytössä energia-arvoltaan ainakin 15000 litraa
polttoöljyä.
Kuusikko oli päässyt hieman liiankin sakeaksi, joten alaoksat olivat kuolleet,
ja maa kasvaa kuusen lisäksi vain sammalta.
Monille eläimille tuommoinen sakea kuusikko näyttää olevan paratiisi.
Sepelkyyhkyn pesiä löysin kymmenkunta, samoin harakanpesiä. Ja linnunkakkaa oli
puiden oksilla runsaasti. Oravanpesä (ml 7 poikasta) valitettavasti tuhoutui,
kun en huomannut, että se oli asuttu. Rastaan ja pienempien lintujen pesiä oli
ainakin sata. Punarinta tarkkaili huolestuneena toimiani, arvellen varmaan, että
metsä menee sen kannalta liian harvaksi.
Talousmetsä, varsinkin ihan alkuvaiheessaan, sisältää paljon aluskasvillisuutta
ja vesakkoakin, jotka ovat monille eliöille tarpeen (jänis, hirvi mm). Ja
kuvaamani kaltainen ensiharvennusasteinen talousmetsä on tarpeen kyyhkyille,
harakoille, rastaille jne.
Usein kuulee sanottavan, että niittyjä ja laidunmaita pitää suojella ja
ylläpitää ns. kulttuurilajien toimeentulon turvaamiseksi. Ihan samoin
talousmetsät ovat tarpeen monille eliölajeille.
Oma lukunsa on se puumäärä, mikä hoidetusta metsästä voidaan ottaa! Tässä
kaskilepikkoon perustetussa kuusikossa valtapuuston vuosilustot olivat lähes
sentin levyisiä, siis läpimitan kasvu oli lähes kaksi senttiä/vuosi viimeisinä
10 vuotena, kun lepikko oli kuusen päältä kaadettu jo pois.
Onnistunut tehokas metsänkasvatus takaa sen, että puuta riittää energiaksi ja
muihinkin tarpeellisiksi havaittuihin takoituksiin. Ja vaikkapa
lahotettavaksikin, jos niin halutaan.
Alla 4 kpl kuvia tuosta savotasta. Pitää olla aika sokea, jos ei kuvasta tajua, että juuri tuollainen talousmetsä on hiilen sidonnassa, pyydystämisessä, omaa luokkaansa. Pelto ei sille pärjää, puhumattakaan "ikimetsistä", joissa lahoaa saman verran kuin uutta puuta syntyy.
Tästä Matin maaseutusivujen ALOITUSSIVULLE
Pekan (Raukko) teoria ikimetsän hiilivarastoista toimii, jos metsään kuoleva
puu painekyllästetään, ennen kuin se ennättää lahota.
Jos näin ei tehdä, puun huomataan menevän pitkälleen, muuttuvan kovin kevyeksi
ja pehmeäksi ja alkavan kasvaa sammalta. Eikä se sitten enää edes oikein
palakaan, jos sen saisikin lakanan päälle, ja sitten varovasti uuniin viedyksi.
Kuljettaa pitää kuin osteoporoottista vanhusta, ja tyynellä säällä, ettei tuuli
vie mennessään. Minä kutsun tapahtumaa lahoamiseksi, joka vapauttaa puu sitomaa
hiiltä taivaalle.
En aivan pyri kumoamaan ajatusta siitä, että ikimetsässä on maassa ja maapuissa
hiilivarastoa heieman enemmän kuin talousmetsässä. (Tosin hakkuutähteitä siinä
ei kyllä ole.) Mutta paljon järkevämpänä pidän sitä, että otetaan tiheiköistä
sinne mahtumaton puu talteen (ja samoin yli-ikäiset, kuolevat puut), ja
korvataan niillä vaikkapa fossiilisia polttoaineita.
Tuhannessa vuodessa talousmetsä Keski-Suomen oloissa ennättää tuottaa oikein
hoidettuna noin 5000 kuutiometriä maanpäällistä runkopuuta ja lisäksi
hakkuutähteitä melkein toisen mokoman. Kaiken kaikkiaan noin 10000 kuutiometriä
biomassaa hehtaarilla, eli metrin paksuisen kerroksen.
Entä koskematon ”ikimetsä”? Onko siinä havaittavissa tuo metrin kerros? Kokonaan
ihmisen käsittelyä vaille jääneessä monen metrin biomassakerros?
Mielestäni maahan kaatunut kuollut puu on huono ja lyhytkestoinen hiilivarasto.
Järkevää on käyttää se polttopuuna. Jos katsotaan, että hiili vapautuu täten
liian nopeasti, niin pidettäköön puu ”vihreiden mieliksi” liiterissä 10 vuotta
ensin. Suunnilleen siinä ajassa varsinkin lehtipuu luovuttaa valtaosan
hiilestään maassa maatessaan