metsä hiilivarastona kasvihuoneilmiö ikimetsät talousmetsä

Kansalaiskeskustelussa ( täällä )  ja monesti muulloinkin esille tullut "vihreä" ajatus metsänhoidosta kuuluu näin: "Metsä on hiilivarasto. Hakkuussa tämä hiilivarasto vapautetaan ilmakehään. Metsän kasvaessa hiili palaa takaisin varastoon. Kun ilmakehän liiallista hiilimäärää pidetään ongelmana, niin eikö ole päivänselvää, että ilmakehän kannalta paras tilanne on se, kun hiili on varastossa, eikä ilmakehässä."
 


MUTTA:
Eikö (vihreidenkin tarvitsemaa) polttopuuta ole mukavampi ottaa, kun huolehditaan (lannoituksella ym keinoin) samalla, että täten harvennettu metsä mahdollisimman nopeasti täyttyy taas täystiheäksi 300 kiintokuution/ha metsäksi?
Eikö hiilitaseen kannalta olisi järkevämpää poltella pystyyn kuolevat puuvanhukset energiapuuna, sen sijaan että annetaan niiden lahota hiileksi taivaalle?
Jos yhteiskunnallamme on tosiaan varaa jättää puuta käyttämättä, eikö olisi hiilitaseen kannalta viisainta polkea ylimääräpuu märkään suohon, jossa se tosiaan säilyy tuhansia vuosia lahoamatta?
Eikö ylimääräpuu kuitenkin ole järkevämpi polttaa energiakäytössä, ja antaa vastaavan maaöljymäärän jäädä toistaiseksi nostamatta?

 

 


vapun tienoilla kirjoitin kyseiselle palstalle:
Metsät :

Kuusikon ensiharvennussavottani alkaa olla lopuillaan, ja alle kahden hehtaarin alalta näyttää tulevan yli 100 kiintokuutiometriä haketettavaa, bioenergiaa. Se vastaa lämmityskäytössä energia-arvoltaan ainakin 15000 litraa polttoöljyä.

Kuusikko oli päässyt hieman liiankin sakeaksi, joten alaoksat olivat kuolleet, ja maa kasvaa kuusen lisäksi vain sammalta.
Monille eläimille tuommoinen sakea kuusikko näyttää olevan paratiisi. Sepelkyyhkyn pesiä löysin kymmenkunta, samoin harakanpesiä. Ja linnunkakkaa oli puiden oksilla runsaasti. Oravanpesä (ml 7 poikasta) valitettavasti tuhoutui, kun en huomannut, että se oli asuttu. Rastaan ja pienempien lintujen pesiä oli ainakin sata. Punarinta tarkkaili huolestuneena toimiani, arvellen varmaan, että metsä menee sen kannalta liian harvaksi.

Talousmetsä, varsinkin ihan alkuvaiheessaan, sisältää paljon aluskasvillisuutta ja vesakkoakin, jotka ovat monille eliöille tarpeen (jänis, hirvi mm). Ja kuvaamani kaltainen ensiharvennusasteinen talousmetsä on tarpeen kyyhkyille, harakoille, rastaille jne.

Usein kuulee sanottavan, että niittyjä ja laidunmaita pitää suojella ja ylläpitää ns. kulttuurilajien toimeentulon turvaamiseksi. Ihan samoin talousmetsät ovat tarpeen monille eliölajeille.

Oma lukunsa on se puumäärä, mikä hoidetusta metsästä voidaan ottaa! Tässä kaskilepikkoon perustetussa kuusikossa valtapuuston vuosilustot olivat lähes sentin levyisiä, siis läpimitan kasvu oli lähes kaksi senttiä/vuosi viimeisinä 10 vuotena, kun lepikko oli kuusen päältä kaadettu jo pois.
Onnistunut tehokas metsänkasvatus takaa sen, että puuta riittää energiaksi ja muihinkin tarpeellisiksi havaittuihin takoituksiin. Ja vaikkapa lahotettavaksikin, jos niin halutaan.

Alla 4 kpl kuvia tuosta savotasta. Pitää olla aika sokea, jos ei kuvasta tajua, että juuri tuollainen talousmetsä on hiilen sidonnassa, pyydystämisessä, omaa luokkaansa. Pelto ei sille pärjää, puhumattakaan "ikimetsistä", joissa lahoaa saman verran kuin uutta puuta syntyy.


 

Tästä  Matin maaseutusivujen ALOITUSSIVULLE

Takaisin juttulistalle

Uusimmat jutut

 

 

Pekan (Raukko) teoria ikimetsän hiilivarastoista toimii, jos metsään kuoleva puu painekyllästetään, ennen kuin se ennättää lahota.
Jos näin ei tehdä, puun huomataan menevän pitkälleen, muuttuvan kovin kevyeksi ja pehmeäksi ja alkavan kasvaa sammalta. Eikä se sitten enää edes oikein palakaan, jos sen saisikin lakanan päälle, ja sitten varovasti uuniin viedyksi. Kuljettaa pitää kuin osteoporoottista vanhusta, ja tyynellä säällä, ettei tuuli vie mennessään. Minä kutsun tapahtumaa lahoamiseksi, joka vapauttaa puu sitomaa hiiltä taivaalle.
En aivan pyri kumoamaan ajatusta siitä, että ikimetsässä on maassa ja maapuissa hiilivarastoa heieman enemmän kuin talousmetsässä. (Tosin hakkuutähteitä siinä ei kyllä ole.) Mutta paljon järkevämpänä pidän sitä, että otetaan tiheiköistä sinne mahtumaton puu talteen (ja samoin yli-ikäiset, kuolevat puut), ja korvataan niillä vaikkapa fossiilisia polttoaineita.

Tuhannessa vuodessa talousmetsä Keski-Suomen oloissa ennättää tuottaa oikein hoidettuna noin 5000 kuutiometriä maanpäällistä runkopuuta ja lisäksi hakkuutähteitä melkein toisen mokoman. Kaiken kaikkiaan noin 10000 kuutiometriä biomassaa hehtaarilla, eli metrin paksuisen kerroksen.
Entä koskematon ”ikimetsä”? Onko siinä havaittavissa tuo metrin kerros? Kokonaan ihmisen käsittelyä vaille jääneessä monen metrin biomassakerros?


Mielestäni maahan kaatunut kuollut puu on huono ja lyhytkestoinen hiilivarasto. Järkevää on käyttää se polttopuuna. Jos katsotaan, että hiili vapautuu täten liian nopeasti, niin pidettäköön puu ”vihreiden mieliksi” liiterissä 10 vuotta ensin. Suunnilleen siinä ajassa varsinkin lehtipuu luovuttaa valtaosan hiilestään maassa maatessaan