Joitakin kirjoitelmia vuosilta 2005 – 2007
huom: Skepsis-linkit eivät enää toimi, eikä myöskään viranomais- ja luomutoimijoitten ja agronetin linkit. Niitten kaivelu ja päivittäminen on ollut kovin työlästä
|
Piia Häkkinen: "No olipas peltoviljelyllä päästöt http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm . Siinä on selvinä lukuina kuvattu sitä, paljonko pelto "kuluu" voimallisesta vuosittaisesta mylläämisestä. Toisaalta peltoon täytyy sitoutua uuttakin hiiltä välillä, muuten ei touhu kovin pitkään jatkuisi. Onko luvuissa otettu huomioon, paljonko hiiltä sitoutuu kesannoinnissa, vai kuluvatko koneellisen viljelyn piirissä olevat pellot pois tuota vauhtia?" http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm
Kansalaiskeskustelu: Kotimaa / Energiapolitiikka / Re: Energiansäästön ihanat myytit : Suorakylvössä maata ei myllätä. Niinpä se ei luonnottomasti kiihdytä maan lahoamisprosesseja eikä siten vapauta ylimäärin hiiltä ilmaan. Maan hiilisisältö suorakylvöviljelyssä jopa todennäköisesti tosiaan kasvaakin, varsinkin jos kasvit hoidetaan hyvin (lannoitus ym), jolloin viljelyssä vuosittain syntyvä, maahan jäävä, juurimassakin on suuri. Linkkini ( http://mattipekkarinen.net/khkaasut.htm ) graafinen esitys koskeekin nimenomaan muokkaamiseen perustuvaa viljelyä (jota mm luomu on, ja iso osa ns. tavanomaisestakin viljelystä). Suorakylvössä palkit olisivat kovasti pienemmät.
Skepsis: Aihealue: Muut aiheet Otsikko: Kuopion Yliopisto ja ruokohelpi Kirjoittaja: m.pekkarinen Päiväys: 21.03.2006 http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=199904 LINKKI EI TOIMI ENÄÄ Kuopion Yliopisto markkinoi yömaidon lisäksi ainakin ruokohelven viljelyä. (Energiakasvien tutkimukseen varmaankin annetaan avokätisesti rahaa, joten innostuksen ymmärtää) Ja rahahana pysynee varmemmin auki, kun tulokset ovat ”rohkaisevia” Viljelymaan hiilipäästöt on tutkittu jo moneen kertaan. Kuopion Yliopiston professori Markkasen tutkimusta ruokohelven edullisuudesta on uutisoitu todella isosti useissa lehdissä (MT, SS ym) Kyseessä on peittelemätön ponnistelu ruokohelven viljelyn käynnistämisesksi. Ja tutkimuksen lisärahoituksen turvaamiseksi. Kehutaan helven nettositovan jotain 2000 kg hiiltä turvemaalla hyvinä vuosina, ja huonoinakin joitakin satoja kiloja. Professorilta unohtuu se, että helpikasvusto on uudistettava ehkä 5-8 v välein, jolloin (aiempien selvitysten mukaan) karkaa taivaalle 34000 kg hiilidioksidia. http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/MTT_Ilmastonmuutos_SUO.pdf alaosassa se näkyy: vuotuinen päästö, kun kynnetään ja äestetään (olipa kyseessä vilja tai muu heinäkasvi). Siis menetetään ainakin 20v vastaava hiilen sidonta. Joten helven viljely onkin todellisuudessa hiilipäästöjä aiheuttavaa. Tosin ei läheskään niin paljon, kuin turvemaalla tapahtuva viljan viljely. TOSIN TILANNE ON TÄYSIN TOISENLAINEN, jos maanmuokkaus jätetään pois, siis jos käytetään ns. suorakylvötekniikkaa. Mielekkäin tapa tuottaa energiaa turvemaalla on ymmärtääkseni (polttoturvesuon tähteellä) on antaa sen metsittyä/istuttaa metsä (ehkä energiapajukkokin). Sen jälkeen luonto hoitaa suunnilleen kaiken. Satoa korjataan silloin, kun se katsotaan kannattavaksi. Sääolot eivät paljoa rajoita, lannoitustakaan ei juuri tarvita… ei maanmuokkausta (joka on juuri noiden hiilipäästöjen suurin aiheuttaja). Kasvu on suurempi kuin helven (luokkaa 10-20 tonnia kuiva-ainetta/ha/v, kun helvellä vaikea päästä 10 tonniinkaan, ainakaan lannoittamatta) Kannattaa katsoa tuon alemman linkin taulukkoa tarkempaankin: kivennäismaan hiilipäästö viljelyssä on vain 1/50 turvemaan päästöstä. Kyllä ekoteko olisi ottaa nimenomaan turvemaat kyntämättömään viljelyyn tai metsälle. Matti
Aihealue: Muut Skepsiksen toimialueen aiheet Otsikko: Re: Kuopion Yliopisto ja ruokohelpi Kirjoittaja: m.pekkarinen Päiväys: 22.03.2006 http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=200041 LINKKI EI ENÄÄ TOIMI -------------------------------------------------------------------------------- Vielä selvennyksenä tämä: Nimenomaan turvemaassa (kuivatetussa ja muokatussa)tapahtuu niin paljon biologista lahotusta, että maasta vapautuvan hiilen määrä ylittää kirkkaasti (monikymmenkertaisesti) maassa kasvavan kasvin hiilensidonnan, varsinkin, jos muokkaus toistuu vuosittain. Turvemaassa tulisi viljellä mahdollisimman monivuotisia kasveja (esim puuta), jotta muokkaus olisi harvoin. Ja oikeastaan olisi parempi antaa soiden olla luonnontilaisina. Viljellään kivennäismaan pellot sen verran tehokkaammin, ettei soita tarvitsisi kuivattaa? Tuo viljellyn turvemaan lahoaminen näkyy silmällekin: maa kuluu, painuu. Turvemaahan metrin syvyyteen tehdyt salaojat saattavat 40 v kuluttua olla vain 30 cm syvyydessä ja tarttua kyntöauraankin. Myös ojitettu metsäinen suo painuu, vaikkei muokkausta olekaan. Kuivatus "parantaa" maan happitilannetta sekin. Turvemaiden maatuminen, lahoaminen viljelyssä (kun liika vesi on ojituksella poistettu ja maassa on sen tilalla happea... ja kun maata vielä muokataan, jolloin happea tulee lisää... johtaa biologisen palamisen, lahoamisen kiihtymiseen), on maatalouden pahimpia syntejä CO2-saralla. Suorakylvö auttaa tähänkin.
11 Tuottava / Muut aiheet / Vallan huimia visioita bioenergiasta - entä luomu, jos ...? : 04.10.05 - klo:04:35 ---"Mistäs tuota typpeä ennen saatiin, kun ei ollut typpilannoitteita eikä muitakaan keinolannoitteita ? Typpeä haihtui ilmaan varmaan silloinkin ainakin ammoniakin muodossa." http://mattipekkarinen.net/sadot.htm osoittaa, miten kävi, kun väkilannoitteita alettiin käyttää. Typpeä tuli aiemminkin hieman sateessa, pellolle suolta ajettavan turpeen mukana ja palkokasvien typensidonnan tuloksena. Turvemaissa on luonnostaan paljon typpeä. Kivennäismaa joduttiin kaskikulttuurissa hylkäämään noin 10-20 v viljelyn jälkeen, koska typpi loppui aikalailla tyystin. Satoa tuli enää siemenen verran. Nykyisinkin käy joskus niin: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm Matti 50 Tuottava / Yleinen keskustelu / muokkaus, hiilipäästöt, multavuus : 06.09.04 - klo:08:41 Maanmuokkaus ilmavoittaa maata luonnottomasti ja polttaa eloperäistä ainesta hiileksi taivaalle. Muokkaamaton viljelytapa (suorakylvö) on tässä selvästi ympäristöystävällisempi. Mutta löytyykö tästä lukuarvoja?- Varsinkin eloperäisillä mailla muokkaamisen hiilipäästöt ovat mahtavat: http://mattipekkarinen.net/repussa/satomyrk/satomyr6.htm (Suomen peltojen päästöistä): "SIIS kun noin 20% maalajeista on eloperäisiä maita, on niiden päästö 1,25 Tg, ja loppujen 80%:n päästö on 0,31 Tg. Tuo 20% vastaa noin 500 000 ha, joten hehtaaria kohden tulee 1,25 teragrammaa/500000 ha eli noin 2500 kg hiilidioksidia. SE VASTAA KAI NOIN 3000 ÖLJYKILON POLTTAMISTA päästövaikutukseltaan. (luomussa sato jotain alle 1500 kg viljaa/ha, joten päästöä eloperäisillä mailla tulee ainakin kahden öljykilon verran viljakiloa kohden...) Ja koko Suomen maatalouden hiilipäästöistä tämän laskelman mukaan tuo peltomaan ”paha” viidennes vastaa 1,25/1,95 – osaa, eli 64 prosenttia! Suuri ekoteko olisi vältellä turvemaiden kyntöä ja muuta muokkaamista!" Matti PS: Valitut palat kertoo Kiinan, Intian ja Indonesian valtavista päästöistä maaperän kivihiilipalojen myötä. Yksin Kiinassa ne päästävät lähes saman hiilimäärän kuin koko USA:n autoliikenne. Ilman mitään saatavaa hyötyä. Näiden sammuttamiseksi kannattaisi toimia. |
|||
|
10 Kotimaa / Energiapolitiikka / Re: Merikaapeli Venäjältä Suomeen : Huhtikuu 03, 2006, 21:01:25 Luin Tapani Sepän antaman japanilaisen? linkin, jossa ei ollut mitään lukuja, mutta piirros antaa ymmärtää, että ruoko palauttaa saamansa fossiilienergian 8-kertaisena. Avoimeksi jää, mitkä kustannukset on otettu lukuun: onko koneiden valmistuksen ja kunnossapidon energiantarve (joka ilmeisesti muodostaa noin puolet, eli toisen mokoman lisää varsinaisiin pellolla työskentelyn polttoainetarpeisiin verrattuna. Onko kasvinsuojeluaineiden tarve jne? MOT-ohjelman teksti http://www.yle.fi/mot/mb060327/kasikirjoitus.htm taas vetoaa australialaiseen tutkimukseen, ja sanoo, että: ” Australialaisen tutkimuslaitoksen mukaan kolme neljännestä sen energiasisällöstä on synnytetty fossiilisin energiapanoksin.” Jotenkin tuntuisi, että tutkimus voi mennä siten vikaan, ettei tulla ottaneeksi kaikkia energiavirtoja huomioon, mutta ei siten, että otetaan mukaan liikaakin… joten australialainen olisi luotettavampi. Mutta ihmeen iso käsitysero näissä kahdessa tutkimuksessa on syntynyt! Oli miten oli: Kun puhutaan sokeriruo’osta, on liu’uttu monivuotisten kasvien puolelle, jotka painivat mielestäni omassa sarjassaan. Ja siinä sarjassahan ylivoimainen voittaja on puu (mutta voittaja on kyllä suo, jos sallitaan suon tulkitseminen ”kasviksi”), sillä sen energiahan kertyy ja lisääntyy vuosien ja vuosikymmenien mittaan ilman ihmisen myötävaikutusta ja ilman lannoitusta tai kasvinsuojelua ja ilman muuta konetyötä kuin sadonkorjuu. Sokeriruoko on jonkinlainen väliinputoaja. Tosin siitä taitaa olla aika yksinkertaista tehdä etanolia, verrattuna polttonesteen tuottamiseen puusta tai turpeesta.
11 Kotimaa / Energiapolitiikka / Re: Merikaapeli Venäjältä Suomeen : Huhtikuu 03, 2006, 11:34:23 Sokeriruo'ossakaan hyötysuhde ei ole kehuttava, ainakaan MOT-ohjelman aineiston perusteella. Tuhatta etanolikiloa kohden menee 700 öljykiloa. Alkoholi muistaakseni on huonompaa polttoainetta... joten "uusiutuvasta energiasta" tässä kirjaimellisesti on kyse: öljyn energia muuttuu vastaavaksi määräksi etanolin energiaa (ynnä viljelyn ympäristöhaitoiksi ja metsän tuhoksi ja orjatyöksi). 12 Kotimaa / Energiapolitiikka / Re: Turpeesta dieseliä : Maaliskuu 31, 2006, 19:45:12 Jos ruokosato korjataan kesällä, ei se syksyyn mennessä paljoa kasva, joten sitä toista satoa ei synny. Kannattaa antaa kasvaa koko kesän ajan, ja korjata sato syksyllä tai talvella. Katselin tuota omaa rantaa, jossa valtakasvina on järvikaisla. sen sato talvikorjuussa jäisi pieneksi, sillä suuri osa varsista on loppusyksyllä räntäsateissa taittunut ja painunut veteen. Oikea järviruoko pysyy kunnolla pystyssä läpi syksyn ja talven. On täällä Savossa komeita ruo'ikoitakin. Se laiturikuva nyt ei paljoa kerro, mutta kuitenkin, jää kantoi ainakin tänä talvena tosi hyvin: http://mattipekkarinen.net/veneranta.jpg
14 Kotimaa / Energiapolitiikka / Re: Turpeesta dieseliä : Maaliskuu 31, 2006, 09:22:14 Vieläkin visioita: Jos käytetään raskasta kalustoa, lauttatyyppistä, sulana aikana, on kai viisasta ottaa tavara juurineen. Siis ruopata kerralla ylös 30v kertynyt mutakerroskin. Todennäköisesti se kuivattuna olisi jonkinlaista polttoainetta. kukkamultaa ainakin. Jään päältä kaislojen keräily, tekipä sen miten tahansa, pitää toistaa kai 10 kertaa, ennekuin vaikutus järven laatuun alkaa näkyä. Menee herkästi usko, ellei saatava sato ole polttoaineena kannattavan arvoista.
Aihealue:Muut Skepsiksen toimialueen aiheet Otsikko: bioenergia ok, mutta mistä? Kirjoittaja: M.Pekkarinen Päiväys: 02.12.2005
Otsikko: Bioenergia, ilmastonmuutoksen markkinointi Kirjoittaja: M.Pekkarinen Päiväys: 03.12.2005 http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=189403 LINKKI EI TOIMI ENÄÄ Vielä tuosta ohjelmasta: Ruokohelpiä kehuttiin sanoen, että siitä saadaan korjata sato joka vuosi. Parempi ilmaisu olisi, että satoa PITÄÄ korjata joka vuosi. Metsän sato kasvaa korkoa korollekin tuottaen parhaimmillaan, lannoittamattakin, jotain 20 tonnia biomassaa/vuosi/ha, ja korjuu ei ole sidottu vuoteen eikä juuri vuodenaikaankaan. Ravinnepäästöt metsästä ovat keskimäärin vain kymmenesosa pellon päästöistä. Tämäkin puoltaa bioenergian tuottamista metsissä, ja ylimääräpeltojen metsittämistä.
Aihealue: Muut aiheet Otsikko: Kuopion Yliopisto ja ruokohelpi Kirjoittaja: m.pekkarinen Päiväys: 21.03.2006 http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=199904 LINKKI EI ENÄÄ TOIMI Kuopion Yliopisto markkinoi yömaidon lisäksi ainakin ruokohelven viljelyä. (Energiakasvien tutkimukseen varmaankin annetaan avokätisesti rahaa, joten innostuksen ymmärtää) Ja rahahana pysynee varmemmin auki, kun tulokset ovat ”rohkaisevia” http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2006&tied=114241452931050 Viljelymaan hiilipäästöt on tutkittu jo moneen kertaan.Kuopion Yliopiston professori Markkasen tutkimusta ruokohelven edullisuudesta on uutisoitu todella isosti useissa lehdissä (MT, SS ym) Kyseessä on peittelemätön ponnistelu ruokohelven viljelyn käynnistämisesksi. Ja tutkimuksen lisärahoituksen turvaamiseksi. Kehutaan helven nettositovan jotain 2000 kg hiiltä turvemaalla hyvinä vuosina, ja huonoinakin joitakin satoja kiloja. Professorilta unohtuu se, että helpikasvusto on uudistettava ehkä 5-8 v välein, jolloin (aiempien selvitysten mukaan) karkaa taivaalle 34000 kg hiilidioksidia. http://www.agronet.fi/ilmastonmuutos/MTT_Ilmastonmuutos_SUO.pdf alaosassa se näkyy: vuotuinen päästö, kun kynnetään ja äestetään (olipa kyseessä vilja tai muu heinäkasvi). Siis menetetään ainakin 20v vastaava hiilen sidonta. Joten helven viljely onkin todellisuudessa hiilipäästöjä aiheuttavaa. Tosin ei läheskään niin paljon, kuin turvemaalla tapahtuva viljan viljely. TOSIN TILANNE ON TÄYSIN TOISENLAINEN, jos maanmuokkaus jätetään pois, siis jos käytetään ns. suorakylvötekniikkaa. Mielekkäin tapa tuottaa energiaa turvemaalla on ymmärtääkseni (polttoturvesuon tähteellä) on antaa sen metsittyä/istuttaa metsä (ehkä energiapajukkokin). Sen jälkeen luonto hoitaa suunnilleen kaiken. Satoa korjataan silloin, kun se katsotaan kannattavaksi. Sääolot eivät paljoa rajoita, lannoitustakaan ei juuri tarvita… ei maanmuokkausta (joka on juuri noiden hiilipäästöjen suurin aiheuttaja). Kasvu on suurempi kuin helven (luokkaa 10-20 tonnia kuiva-ainetta/ha/v, kun helvellä vaikea päästä 10 tonniinkaan, ainakaan lannoittamatta) Kannattaa katsoa tuon alemman linkin taulukkoa tarkempaankin: kivennäismaan hiilipäästö viljelyssä on vain 1/50 turvemaan päästöstä. Kyllä ekoteko olisi ottaa nimenomaan turvemaat kyntämättömään viljelyyn tai metsälle.
|
|||
|
Aihealue: Muut Skepsiksen toimialueen aiheet Otsikko: Ihmisiä tapetaan nälkään Kirjoittaja: m.pekkarinen Päiväys: 23.12.2005 Viestinumero: 191263
Ylensyöntiin kuoleminen on pitkälti omaa syytä. Nälkään ihmisiä sen sijaan tapetaan tahallaan: a) Maailma pystyy tuottamaan riittävästi ruokaa, kunhan pellot viljellään kunnolla. Ruokaa tulee toimittaa sinne missä kulloinkin on hätä (seuraavat tuottavamaa-linkit eivät toimi oikein... korjaamme asian pian) b) Huppana-aatteilla hämätyt hallitukset saattavat käännyttää hätäapuruuan pois http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=26Onneksi nyt ovat järkiintyneet, monien jo kuoltua turhaan c) Kirkkokin tukee nälkään tappamista: http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=48 Samoin Kepa: http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=46
d) Onneksi mm Kiina on ottanut opiksi: http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=64 ... tähän kaipaisi tietenkin nyt Pentti Linkolan kommenttia... Mutta kuka meistä haluaisi uhrata oman henkensä tai lapsensa, tulevien sukupolvien hyväksi (siis väestönkasvun hillitsemiseksi)? Eipä ole aihettakaan! Väestönkasvunhan sitä paitsi ennustetaankin taittuvan. Nälkäkuolemiin ei ole aihetta. Ja varsinkin hyvinvointivaltiossa, lapsen kokeiluluontoinen ruokkiminen "elävällä ravinnolla"... ja millä ihmeen muotoa se muka on "luonnollistakaan" ??? Sitä kai kuitenkin on haettu?
Aihealue: Muut aiheet Otsikko: Sambialaiset valoravinnolla Kirjoittaja: m.pekkarinen Päiväys: 15.01.2006 Viestinumero: 193515 TAIKAUSKOINEN (?) afrikkalainen hallitus tappaa kansalaisia nälkään! Kansa näkee nälkää ja länsimaat tajoavat apuaan, mutta satoisa, ja amerikkalaisille kelpaava maissi ei kelpaa ministeri Sikatanalle: http://tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=140 Asia oli esillä myös kolmisen v sitten:http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=166384MOT:ssakin siitä oli: http://www.yle.fi/mot/mb010304/kasikirjoitus.htm Jonkinlaiseksi taikauskoksi on gm-pelko mielestäni jo ymmärrettävä, sillä viime vuosina on gm-viljelyala ollut jo 60-80 miljoonaa hehtaaria, eikä pelättyjä haittoja vaan kuulu vieläkään. EU alkaa ehkä suhtautua jo suopeammin: http://www.tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=230.new#new
|
|||
|
Tuottava / Yleinen keskustelu / GM-tuotteet edelleen tuonnin varassa : MT 14.01.06 - klo:15:38 kertoo, että kolme gm-maissia on päästetty pannasta. Niitä saa tuoda (rehukäyttöön / elintarvikkeeksi), mutta ei viljellä Euroopassa. GM-Juna menee kohisten... ohikin? Mukavampi puida luomusatoja, mielikuvia? http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm kuin oikeesti?Saahan sitä ainakin minun puolestani harrastella kaikenlaista, mutta nyhjäämistä ei pitäisi maksattaa koko kansalla: http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa Tuottava / Yleinen keskustelu / Re: Luomua - vaikkei tiedä miksi : 21.12.05 - klo:14:04 Edelleen ihmetyttää, missä se vähäinenkin roskainen alipainoinen "arvovilja" lymyää: http://elibrary.maaseuduntulevaisuus.fi/story_result.php?articleid=6379&words=luomu Erikoistienestin "lypsämiseen" tottuneet, markkinavoimia taitavasti hallitsevat luomuviljelijät odottavat hinnan nousemista vielä? Selityshän ei tietenkään ole satotasossa, vaan luomusiilot luomupursuavat ilahduttavasti luomuviljaa: http://mattipekkarinen.net/syksylu.htm ja : http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm
Tuottava / Yleinen keskustelu / Luomu laitosruokailussa ja muu pyrkimys pakkosyöttää : 13.10.05 - klo:01:51 Luomun pakkosyöttö yritetään nyt itsensä arkipiispan avulla. Arkkipiispa Paarma on suositellut seurakunnille ympäristödiplomin hankkimista http://www.evl.fi/kkh/to/kdy/diplomi.html Yhtenä olennaisen osana siinä on luomuruuan käyttö seurakuntien ruokaloissa ja tilaisuuksissa! Paarmaa olen pitäny "hyvänä jätkänä" (oikea valinta arkkipiispaksi silloisten vaihtoehtojen joukosta), mutta tässä asiassa häntä on kyllä onnistuttu höynäyttämään. Takana ehkä onkin se-mikä-se-nyt-olikaan- Ulf joku vierasperäinen nimi, joka höpötti MOT:ssakin kirkon nälkäviikkoteeman yhteydessä luomun puolesta...
Perkele puhuttelee pappeja? Seurakunnille näkyy olevan tarjolla ympäristödiplomi. Sanana se on kaunis ja houkutteleva, mutta kyllä kirkon, jos se haluaa ottaa kantaa maallisiin asioihin, täytyy myös perehtyä asian sisältöön. Muutoin tulette tukeneeksi nälkään kuolevien maanpäällistä helvettiä, tosin tietämättömyyttänne, hyvää tarkoittaen. Asiaan kovasti liittyy käsite nimeltä nälkä: http://www.lonweb.org/hunger/hung-fin-eng.htm Suuri erehdys oli jo osallistua ”nälkäviikkoon” luomuteemalla: http://www.evl.fi/kua/vastuuviikko/Minä olen perehtynyt vuosien ajan ympäristöasioihin ja tullut siihen johtopäätökseen, että (tämän diplomin suosittelemalla) luomuviljelyllä on haitalliset vaikutukset sekä maailman nälkäisten ihmisten oloihin että luonnon tilaan. Kyseinen diplomi on jälleen yksi kauniiseen valepukuun verhottu tapa pyrkiä edistämään tehotonta ja metsiä tuhoavaa, mutta populistista ”luonnonmukaista” viljelyä. Siksi toivon, etteivät seurakunnat lähde mukaan tavoittelemaan kyseistä diplomia. Matti Pekkarinen Alapitkä agr. , maanviljelijä
Tuottava / Muut aiheet / Hamelnin viherpiiparit - lasten omat susisivut! : 07.10.05 - klo:00:39 HYVÄ! Harvoin kiroilen, mutta nyt se kyllä tulee: Perkele, miten jämäkkää tekstiä nimimerkiltä sukulaissielu. Juuri tuolta asioiden hoito maaseudun väestä näyttää ja tuntuu. Suurpetoasiasta puhutaan täällä korvessa paljon, ja yksimielisyys on vankkaa. Pienehkö, hallittu petomäärä on ihan OK, mutta on vaarallista antaa niiden tuudittautua siihen, että ihmistä ei tarvitse pelätä. Silloin metsästäjä/saalis- roolit heittävät häränpyllyä. Omakohtaiset kokemukseni rajoittuvat aika vähiin, mutta veikkaanpa että niin ne rajoittuvat monilla petojen puolustajillakin. On susi ainakin melkoinen selviytyjä. Liekö aikuiselle oikeasti vaaraksi? Itse kunnioitan karhua siinä mielessä enemmän. Tosin kumpaakaan en ole lähelle joutunut, mutta tyttäreni (14v) näki lenkkeillessään karhun n. 10 m päästä, ja vasta kovaa huutamalla oli karhu lähtenyt pois. Sudesta selviytyjänä: reilu 10v sitten seurailin uteliaisuuttani (näätäjahdissa ollessani) kolmen suden lauman jälkiä, kun niille sattumalta jouduin (tiesin susien silloin oleilévan seudulla). Ne olivat kulkenee kevättalvisella joen jäällä, joka oli vuolaimmilla kohdin jo puhki sulanut. Lauma oli useaan kertaan pudonnut hyiseen veteen, eikä se ollut kulkua haitannut, vaan joen jäätä pitkin oli ylös nousun jälkeen matkaa jatkettu, kunnes luovuin seuraamisesta. Hyvin saatan uskoa, että tuollainen karski susi ei kaihda kokoistaan tai vähän suurempaa ihmistäkään. Varsinkin, jos ihminen osoittaa pelkäävänsä ja lähtee pakenemaan. Soisin petojen suojelijoiden näyttävän, miten peto pitää kohdata.
Tuottava / Yleinen keskustelu / Kysymys luomun rehevöittämisestä : 11.08.05 - klo:10:53 Kasvituotteiden tuottamisessa ei tästä liene mitään epäselvyyttä: väkilannoitus ja kunnollinen kasvinsuojelu ovat ekoteko! KATSO : http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/koli.htm Kotieläintuotteiden tuottaminen perustuu kasvituotteiden varaan. Erot luomu- ja tavanomaisessa kotieläintuotannossa ovat selvimmin nämä: - luomussa enimmäkseen kompostoidaan lanta. se lisää päästöjä, varsinkin typen osalta. Komposti hävittää noin puolet typestä - luomueläinten tuotto on huonompi. Niinpä elatukseen menee suhteellisesti enemmän rehua. Se lisää päästöjä/tuotettu liha-tai maitokilo -luomukanat ainakin kuolevat nuorempana, tauteihin mm. se huonontaa munatuotantoa/kana ja lisää päästöjä/munakilo Sanopa, mikä voisikaan tehdä luomukotieläintuotannon ympäristöystävällisemmäksi kuin tavanomainen (siis edes teoriassa), jos ja kun pellolla, kasviperäisten rehujen tuotannossa, on todettu tavanomainen ympäristöystävällisemmäksi kuin luomu ?
Tuottava / Yleinen keskustelu / Kultainen riisi versus A-vitamiinitabletit : 26.06.05 - klo:11:05 Bioturvayhdistykselle (ja sen vastineille muualla maailmassa) taitaa ihmisten kärsimys olla yhdentekevä. Tärkeää on tehdä kaikkensa täsmällisen kasvinjalostuksen (gm-tekniikka) estämisessä, jostain ihmeen syystä. (ilmestyskirjan Peto onkin luomumerkin leppäkerttu? ) Erikoisen kohtalokasta gm-vastustajien työlle olisi Kultaisen Riisin pääsy ihmisten pelloille. Sillon kaikki näkisivät. Siis sananmukaisestikin, ja kaikki myös huomaisivat, että geenitekniikka tarjoaa käsittämättömän kätevän ja tehokkaan työkalun maailman hädän ja nälän lievittämiseen. Aika tekee kyllä tehtävänsä ja järki voittaa. Tuskallista vain on seurata, miten hitaasti se tapahtuu. Erityisen tuskallista se on maailman vähäosaisille.
Tuottava / Yleinen keskustelu / Mistä suomalainen luomutuotanto koostuu? : 19.06.05 - klo:00:47 Jonkinlainen tasapainohan kuitenkin vallitsee: Tuotteiden hinta ynnä tuet korvaavat tuottamiseen uhratut panokset jotenkuten. Jonkinlainen kilpailun vapaus ilmenee siten, että maatalousmaata ja maatiloja saa vapaasti ostaa. Ja niitä ostaa se, joka kokee niiden ostamisen kannattavaksi. Jos tuet ovat kovin ylitsevuotavat, nousee maatalousmaan hinta, eikä maatiloja myyntiin paljoa tarjotakaan. Kovin selvästi hinta ei ole noussut, ja kokonaisia tilojakin on kaupan. Ostohaluja tietenkin hillitsee osaltaan epävarmuus maatalouspolitiikan ja kannattavuuden tulevasta kehityksestä. Ja vapautta rajoittaa karjapuolella kiintiöjärjestelmä. Pitää ostaa myös kiintiöt, ennekuin saa tuottaa. Eikö jotain samaa ole ainakin taksi- ja kuorma-autoluvissa, apteekkiluvissa jne? Kansallista maataloustukea mielenkiintoisempi luku olisi koko maataloustuen määrä, sillä omalla rahallahan tosiasiassa maksamme myös EU:n kautta kiertyvän tuen. Onko sinulla valmista laskelmaa koko tuen määrästä? (peltoalaperusteisista olen itse laatinut kaksi skenaariota, hieman ylimalkaisesti: http://mattipekkarinen.net/etusivu.htm#mitamaksaa )
Tuottava / Yleinen keskustelu / Napit Vastakkain-jälkilypsy : 30.05.05 - klo:01:28 Tässä vielä pieni yhteenveto: Suurimmat luomun ja normaalin viljelyn erot normaaliin ovat luomun kieltäytyminen parhaista, tutkituista ja tehokkaista kemikaaleista ja väkilannoitteista. Muu on sitten enempi tai vähempi pelkkää profiloitumista ja liturgiaa: paljon puhetta eläinten hyvinvoinnista (vaikka luomulehmä tuottaa huonommin, ja luomukana kuolee nuorena, huonosti tuottaneena)--- luonnon monimuotoisuudesta (vaikka luomuviljelijä tekee kaikkensa tappaakseen rikat ja ötökät). Mitä tämä vaikuttaa ympäristöön:Luomun tarjoamat "lääkkeet" eivät tepsi, vaan pahentavat ympäristön tilaa: a) Kieltäytyminen kemikaaleista lahjoittaa sadosta noin 30 % rikkakasveille ja kasvitaudeille, mätänemään maahan ja aiheuttamaan ravinnepäästöjä. b) Kieltäytyminen hallitusta ja täsmällisestä lannoituksesta alentaa satoja c) Rikkakasvit on luomussa torjuttava enimmäkseen mekaanisesti, maata muokkaamalla. Kaikki tämä lisää eroosiota ja ravinnepäästöjä. Satotason aleneminen pakottaa viljelemään tupla-alan (verrattuna todelliseen tehoviljelyyn ehkä nelinkertaisenkin!). Tavanomainen siirtyy vähitellen todella ympäristöystävälliseen suorakylvöön! Paljon puhutun Itämeren tila kieltämättä ei ole hyvä. Suomen osalta suurin synti oli kai 70- ja 80-luku: huoleton muokkaaminen ja lannan talvilevitys. Selityksenä lienee osittain Ilmarin mainitsema huolettomuus: ravinteita otettiin sijaan säkistä. Lannan käsittely on nyt järkevämpää ja muokkauksesta ollaan luopumassa (paitsi luomussa!): järvien tila on jo paranemassa (Ympäristökeskus)
Tuottava / Yleinen keskustelu / SE SELEENI : 22.03.05 - klo:03:16 ”Luomurukiin seleenit vähissä” otsikoi MT:n Koetoiminta ja käytäntö-liite 21.3. -05.Kyseessä on rukiin laatua (ja määrää) koskeva selvitys, jossa vertaillaan luomua ja tavanomaista.Seleenissä luvut tavanomaisen eduksi ovat selvät: luomussa alle 0,010 mg/kg ja tavanomaisessa 0,060-0,080, eli noin KYMMENKERTAISET.
Tuottava / Yleinen keskustelu / Lintuinfluenssa edelleen vaara - kanat ja siat sisälle! : 10.02.05 - klo:14:45 Kaiken todennäköisyyden mukaan luomu-eläintuotteissa on KAIKKIA haitta-aineita enemmän kuin tavanomaisissa. Tämä siksi, että kyse on yleensä aineista, joita elimistö ei kykene poistamaan. Ja mitä vanhempi eläin, sitä enemmän näitä ennättää kertyä. Ja luomu"periaate" näyttää olevan, että hiljaa hyvä tulee. Lihanautapuolella pidättäydytään usein perinneroduissa (hidaskasvuisia), ja lannoitus on "kotovaraista", jolloin nurmet typen puutteessa ovat valkuaisköyhiä, mikä hidastaa eläinten kasvua. Oikeastaan kananmunan kohdalla ilmiö on yllättävin, sillä ei kai yksittäinen muna viivy luomukanan sisällä sen kauempaa kuin oikean kanankaan? Vaan selitys löytynee, kunhan saan niin paljon aikaa, että luen tuon kananmunauutisen lähteineen kunnolla. Luomumaidossa ei liene haitta-aineita sen enempää kuin rehellisessä maidossakaan, mutta ihmisen elimistölle hyödyllisiä siinä taitaa olla VÄHEMMÄN. Tuottava / Muut aiheet / Aasian tsunamit vs. "luonnolliset" nälkäkuolemat : 18.01.05 - klo:08:54 Arkkipiispa ja ministerit ovat valmiit tuiskuun ja pakkaseen vastaanottamaan juhlavin puhein jokaisen vainajan, joka ajan mittaan Aasian katastrofin jäljiltä Suomeen tulee. Lomailijoista tuli ihmeellisesti pyhiä marttyyreja. Koko Suomen vakuutetaan yhä vaan surevan. Surun pitkittäminen ja vieminen kouluihin ja päiväkoteihin alkaa tuntua teennäiseltä paatokselta. Toivottavasti osoitettu huomio on kuitenkin on auttanut niitä, joita katastrofi on henkilökohtaisesti koetellut: kuolleiden omaisia.Mielestäni nyt on jo aika nousta ja valtiovallan tarmokkaasti ryhtyä toimiin uusien surujen estämiseksi. Aasiaan nyt toimitettava apu ontodella tärkeä, mutta ei pidä unohtaa muita avun tarvitsijoita. Maailmassa kuolee viikoittain NÄLKÄÄN saman verran ihmisiä kuin nyt kuoli Aasian tsunameissa. YK:n nälkäprojektin mukaan päivittäin kuolee 24000 ihmistä nälkään. http://www.languages-on-the-web.com/hunger/hung-fin-eng.htm -Siinä riittää työsarkaa. Kolme neljännestä kuolevista on alle viisivuotiaita lapsia.
Tuottava / Hauskat jutut / SEKALAISIA : 02.09.04 - klo:05:03 Norsu huvitteli joka-aamuisella kulkureitillään puhaltamalla muurahaispesän toistuvasti hajalle. Joka aamu. Tämä alkoi risoa muurahaisia. Niinpä ne eräänä aamuna asettuivat väijyksiin pesän luona sijaitsevan suuren puun oksille. Kun norsu taas tuli, ne hyppäsivät sen niskaan raivokkaasti. Norsu ravisti itseään, ja muurahaiset tippuivat maahan, yhtä lukuun ottamatta. Maahan pudonneet kannustivat sitä norsun niskakarvaan tarrautunutta: "Tapa se, Eenokki !"
|
|||
|
Tuottava / Yleinen keskustelu / Luomupossu oli - hyvää! : 16.11.04 - klo:01:37 Tulin käyneeksi vaimon kera ruokakaupassa. Totesin, että aina vaan pienemmällä tekstillä ilmoitetaan suuri ilosanoma, siis se, jos tuote on luomua. Ilmeisestikin luomutuotteet menevät sitä paremmin kaupaksi, mitä paremmin ne sekoitetaan tavanomaisten sekaan ja salataa, että se on luomua. Järkevä, ajatteleva ostajahan välttää luomua jo siksikin, että siten tietää joutuvansa jatkossa verorahallaan tukemaan sitä aina vaan enemmän. Kyllä pitäisi saada jonkinlainen määräys selvemmästä merkinnästä, jotta ei luomua pakkomyytäisi heikkonäköisille/kiireisille/huolimattomille ostajille.
Tuottava / Yleinen keskustelu / Nyt saatavilla LUOMUILMAAKIN : 22.04.04 - klo:12:12 Luomua myydään arveluttavilla keinoilla: Tähänastisten huiputusten huippu oli kotikunnan kirkonkylän kaupassa: Kaksi melko samannäköistä, täsmälleen samanhintaista ja aivan samankokoista pahvista hiutalepakettia vieretysten. Toinen vähän nätimpi, ja siinä ihan pienellä ilmoitus, että se oli luomua. Ja vielä pienemmällä paino: 750 g. Siinä tavanomaisessa luki 1000 g. Eli sinä nätimmässä paketissa saa ostaja vastaavasti luomuilmaa runsaasti. Oletteko muut huomanneet vastaavia tapauksia? Mutta asiat ovat monimutkaisia:
Haasteita tms
Tuottava / Yleinen keskustelu / Luomu todettu selvästi ympäristöystävällisemmäksi MTT:n tutk : 02.05.05 - klo:02:53 Saattaapa olla, etten osoittanut paljoa kunnioitusta prof. Heleniusta kohtaan. Tutkittuani asiaa tarkemmin en ole tullut katumapäälle.Heleniuksen lausunto on kovin yksioikoinen. MTT:n tutkimushan osoittaa, että satokiloa kohden tavanomainen tuotanto on ollut siistimpää. Noita ”alle 30% sadonalennustilanteita” kun on kovin harvoin, päätellen tutkimuksen tuloksista ja varsinkin aiemmin tutkimuksissa ja pellolla havaituista sadoista: http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm . Ja lukuisat aiemmat tutkimukset osoittavat paljon selvemmin: väkilannoitteen ja torjunta-aineiden hallittu käyttö usein pienentää hehtaaria kohdenkin laskettuja päästöjä. Väkilannoitteen typen hyväksikäyttöaste on aivan omaa luokkaansa. En ole syyllistynyt puskasta (nimettömänä) ampumiseen. En myöskään ole syyllistynyt selkään ampumiseen, vaan (ennekuin aloitin täällä aiheesta kirjoittelun,) laitoin Heleniukselle viestin, jossa kysyin perusteluja hänen kannanotolleen. Tuottava / Yleinen keskustelu / Re: TUTKIMUStietoa? : 29.04.05 - klo:01:09 Nimim. vieras kirjoitti: "Jos syyttää tutkijaa epärehellisyydestä (kuten yllä Heleniusta), väitteille pitäisi osoittaa todisteet (ja viedä asia lautakunnan tutkittavaksi tarvittaessa). Käsittääkseni tutkijalle vilpillisyys ei ole kevyt juttu (varmaan sama asia kuin syyttäisi virkamiestä lahjusten otosta), joten kannattaisi miettiä tarkemmin, mitä kirjoittaa. Täyttyneeköhan tässä julkisen herjauksen kriteerit." vastasin:hui "Täällä puhutaan näköjään usein halveksien "vierasmaalaisesta" tutkimuksesta..." Luottanet kuitenkin vaikkapa Toivo Rautavaaraan: professori oli perillä Kiinan luomumaataloudesta? Kyllä professorit tietävät? http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=50879 Etäisyys mahdollistaa vääristelyn: http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=140365 Juha Helenius toimii juuri siten kuin hänen asemassaan ( agroekologian professori ) kai tuleekin: seuloo valtavasta tutkimustulosten ja ”tutkimustulosten” joukosta luomua puoltavat (ja joutuu turvautumaan vierasmaalaiseen, kun ei "lähitutkimuksissa" löydy mieleisiä). Niin hänen odotetaankin tekevän. Omia huuhtoumatutkimuksia en tiedä hänen tehneen (kuten esim professori Martti Esala on tehnyt jo parikymmentä vuotta) En ole vielä saanut käsiini Turtolan ja kumppanien tutkimusselostetta (johon Helenius väittämiään perustaa). Siellä ilmeisesti kuitenkin ovat nuo kaksi väittämää: Luomussa typen ja fosforin huuhtouma on vähäisempi. Kysymyksiä herää:
1) Perustuvatko väitteet mittauksiin? Jos perustuvat, ovatko vertailutilat vertailukelpoisia? http://mattipekkarinen.net/ltutkim.htm 2) Ilmeisestikään eivät perustu, sillä väite on pahasti ristiriidassa väkilannoitteen huuhtoutumisalttiutta koskevien aiempien selvitysten kanssa. Väkilannoitteen typestä on huuhtoutunut 3-vuotisen seurannan aikana noin yksi kilogramma/ha, pellon kokonaistyppihuuhtouman ollessa kymmeniä kiloja/ha. Väkilannoitteen osuus typen huuhtoumasta on, tutkimuksesta riippuen, vaihdellut välillä 1-2,5 %. Sadon määrän lannoitus ainakin kaksinkertaistaa! 3) Käytännön havainnot (ja niihin perustuvat lannoitusohjeet) ovat kovin erilaisia kuin Professori Heleniuksen siteeraamat saksalaisväittämät. Karjanlannan fosforin hyötysuhteen arvioidaan virallisissa laskelmissa olevan 75% väkilannoitefosforin hyötysuhteesta. Typen kohdalla tilanne on vielä huonompi. Lannoituslaskelmissa otetaan huomioon vain liukoiset typen muodot, joiden osuus lietelannassa on noin 60% ja kuivikelannassa noin 30% lannan kokonaistyppimäärästä. Väkilannoitteella koko typpimäärä on liukoista, kasveille käyttökelpoista. 4) Maan humusasiassa: eikö tutkijoita (ja varsinkin Heleniusta) ihmetytä ristiriitaisuus Tikkurilan 30-vuotisen humustutkimuksen kanssa? Siinähän todettiin, että väkilannoitteen käyttö lisää maan humuspitoisuutta. Ja järkikin (ja silmäkin ) sanoo, että iso sato tuottaa enemmän maahan kynnettävää. Puhumattakaan suorakylvömenetelmästä, joka on erityisen säästävä ja suositeltava humusasian suhteen. Siinä maata kuluttavasta muokkaamisesta luovutaan kokonaan. (luomuun menetelmä ei rikkakasviongelman vuoksi sovellu)
Professorikunnassa ei olla sitä paitsi kovinkaan yksimielisiä: Ote Martti Esalan 50v- lehtiuutisesta: ”Martti Esala syntyi Ylistarossa 21. huhtikuuta 1954. Hän valmistui maatalous-metsätieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1981 ja väitteli tohtoriksi 1992. Esala on työskennellyt Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa vuodesta 1980. Maaperä- ja ympäristötutkimuksen professorina hän aloitti 1997. Esala on perehtynyt muun muassa typpilannoitukseen ja maataloudesta tulevan typen ympäristökuormitukseen…. ... Hän on tutkinut myös luomuviljelyn vaikutuksia maaperään ja ympäristöön. … Luomulla luvataan Esalan mielestä liikaa. Itse hän ei ainakaan ympäristösyistä laittaisi rahojaan luomuun, eikä luomun terveellisyyttäkään ole voitu osoittaa. Suomalainen ruoka ylipäätään on puhdasta. "Luomu ei ole kestävä tuotantotapa", Esala sanoo. Jos satomäärä otetaan mittariksi, luomupelto kuormittaa vesistöjä enemmän kuin väkilannoitepelto…. Matti
Tuottava / Yleinen keskustelu / HAASTEITA : 25.03.05 - klo:01:44 Arja Peltomäessä ei ole miestä vastaamaan seuraavaan, jo aiemmin toisaalla heitettyyn haasteeseen: Demari-lehti 11.2. -05: "Erityisen huolissaan Pekkarinen on yrityksistä ulottaa luomutuotanto maailman kaikkiin kolkkiin. –"Päivittäin 24 000 ihmistä kuolee nälkään, kun monet kehitysmaat vierastavat geeni- ja tehotuotantoa. Luomuviljelyyn siirtyminen kasvattaisi nälänhätää entisestään." Luomuliiton Peltomäki ihmettelee nälänhädällä pelottelua, kun samaan aikaan maapallolla on ylituotantoa. – Yksin Puolan pellot riittäisivät ruokkimaan koko Euroopan, hän väittää. ” Puolan peltoala on alle 5% Euroopan pelloista, ja maa on (kiitos väkilannoitteiden) päässyt suunnilleen omavaraisuuteen elintarvikkeiden suhteen: http://www.fao.org/es/ess/compendium_2004/pdf/ESS_POL.pdf . http://www.fao.org kertoo, että Puolassa on 18 milj ha peltoa. Koko Euroopassa 486 miljoonaa... Puolan luomulla on nyt näytön paikka, vai mitä, Arja Peltomäki? Luomullako se koko Euroopan ruokkisi, kun juuri luomusta irrottautuminen on auttanut omavaraisuuteen pääsyssä... Siis miten se vielä NOSTAA satotasonsa 30-kertaiseksi. Ja mitä hyötyä tästä edes olisi Afrikalle? Eikö Afrikkaa pidä auttaa ruokkimaan itsensä, sen sijaan, että neekereitä pelotellaan käyttämästä lannoitteita, torjunta-aineita ja gmo-kasveja ?? PÄIVITTÄIN kuolee 24000 ihmistä nälkään! http://www.languages-on-the-web.com/hunger/hung-fin-eng.htm Matti (laittamaani sähköpostiinkaan ei Peltomäki ole reagoinut. ) Tuottava / Yleinen keskustelu / Esa Aro-Heinilän tutkimus : 29.11.04 - klo:05:24 Luomututkijat varmaankin käyvät toisinaan tällä palstalla? Piia Häkkinen http://keskustelu.aapinen.org/ viittasi Esa Aro-Heinilän tutkimukseen kinkun ekologisesta selkärepusta http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts25.pdf (jossa luomukinkku pärjäsi hyvin!) Tutkimus on ristiriidassa MTT:n selvityksen http://www.mtt.fi/met/pdf/met44.pdf (Lötjönen, Seuri, Koikkalainen, Muuttomaa, Klemola) kanssa erikoisen pahasti kuvan http://mattipekkarinen.net/satotutk.htm osalta. Heidän selvityksessään todetaan luomulihakilon tuottamiseen menevän yli kaksinkertainen konetyömäärä ja kaksinkertainen peltoala! Niinpä pyydän luomututkija Esa Aro-Heinilää kertomaan, minkä hehtaarisadon ja minkä kasvatusnopeuden mukaan hänen tutkimuksensa on tehty, jotta luomua puoltava tulos on saatu aikaan. Luomun taloudellinen tulos viljalla nousee tavanomaisen tasolle jo alle 25% satotasolla normaalista, vaikka sato myydään tavanomaisen hinnallakin: Silti viljelijöitä on vaikea saada luomuun. Tuokin 25% on vaikea todellisuudessa saavuttaa. Niinpä aika harhaanjohtavalta ja epärehelliseltä tuntuvat tutkimukset ympäristövaikutuksista, jos niiden satotasoksi ”valitaan” jotain 70% !!!!
26 Tuottava / Yleinen keskustelu / Napit Vastakkain-jälkilypsy : 30.05.05 - klo:06:58
Ilmari Schepelille: Sinua ei kiinnosta luomun opinkohtien järkevyys/järjettömyys?! Kloorista asia on vielä auki, kirjoitinhan jo aiemmin: PS: Kumpi ennättää ensi tarkistamaan, paljonko maahan menee klooria vaikkapa 30 tonnin luomulantaerässä? Tai sen, kummasta on mahdollista valmistaa klooriton lannoite..." Lienet tosiasiassa jo tarkistanut, vaan pidät meitä jännityksessä. Sinä senkin.... Lannan levitysajoista kevät on ehdottomasti paras: liukoisen typen hyötysuhde on kaksinkertainen syksyllä levitettyyn nähden! Ja päästöt pienemmät? Etkö tiennyt aiemmin? Tuottava / Yleinen keskustelu / Napit Vastakkain-jälkilypsy : 30.05.05 - klo:01:53 Voisitko Ilmari ruotia luomua hieman opinkohdittain?Eikö kunnollinen kasvinsuojelu torjukin rikkakasvit ja taudit aika tarkoin? Se lisää viljan ja perunan satoa noin 30% useiden eri tutkimusten mukaan! Myös viljelijäin havainnot todistavat tämän. Eihän viljelijä turhaan uhraisi rahaansa ja työtään.Luomussa on nelinkertainen rikkamäärä (keskiarvona, MTT:n tutkimuksen mukaan). Luomussa, jos missä, kannattaisi rikat torjua. Saataisiin kahdelta hehtaarilta se sato, mihin nyt tarvitaan kolme hehtaaria, noin karkeasti laskien! Eikö kasvinsuojelulla aikaansaatava huomattava sadon nousu olisi omiaan vähentämään päästöjämme Itämereen?
|
|||
|
Sekalaista
63 Tuottava / Yleinen keskustelu / Miksi luomuviljelyn kasvu Suomessa on pysähtynyt? : 27.07.04 - klo:01:20 Luomuviljelyn kasvun pysähtymisen syitä on nyt silmin nähtävissä. Katsokaapa maalla liikkuessanne peltoja. Luomupelloilla näky on yleensä surkea: rikkakasveja (anteeksi: monimuotoisuutta) on niin, ettei seasta paljoa viljaa /perunaa tai muuta kyseessä olevaa hyötykasvia erota. Yleensä luomupellon tunnistaa helposti. Ja rikkaongelma vain pahenee, kun maan rikkasiemenvarasto vuosien mittaan kasvaa. Luonto hoitaa siis asiaamme (luomusta luopumista) oikeaan suuntaan! Matti
65 Tuottava / Yleinen keskustelu / Liito-orava ilahduttavan? yleinen : 10.06.04 - klo:02:35 Mielenkiintoinen uutinen oli tänään 10.6. Savon Sanomissa: Nilsiän Tahkovuoren korottaminen (täyttämään kansainväliset mitat olympialaisia ja alppihiihdon maailman cupia varten) on jo pitkälti suunniteltu, ja projektin sanotaan tuovan 2,5 mrd euroa rahaa Pohjois-Savoon (osa EU:lta). Ja samalla olisi loppusijoituspaikka läheisen Kemiran louhoksen sivukivelle ja ylimääräkipsille. NYT (tietenkin) Tahkovuoren päältä on löytynyt liito-orava. Hämmästyttävää, miten harvinaisuuteen aina törmätään, kun rakentaa aiotaan jotain muuta kuin tuulimyllyjä. Ehkäpä karvaturrit ravaavat ja liitelevät yön hämärissä aina sinne, missä ”tarvitaan”? Lehtiuutisen mukaan nyt on kuitenkin kyse kaksi vuotta sitten tehdystä oravahavainnosta. Liekö ollut papanoita vai karvoja, ei selviä uutisesta. minusta tosin Tahko on jo riittävän korkea nytkin, ja hulinaa mäessä ja sen juurella tarpeeksi…)
66 Tuottava / Hauskat jutut / SEKALAISIA : 10.06.04 - klo:01:10 Kuopion kaupunginvaltuustossa oli aiemmin yksi vihreäkin. Hän oli kokouksessa ilmaissut huolensa paikallisen Lihakunnan teurastamon tavasta tappaa siat sähköiskulla: "se tuntuu niin raa'alta, eikö siihen olisi joku inhimillisempi tapa?" Ehdotukseen vastasi vanhempi isäntämies: "Eiköhän vuan jatketa entiseen malliin. Siat on siihen jo tottunu."
67 Tuottava / Yleinen keskustelu / Mitä täällä häpätellään? : 09.06.04 - klo:06:06 Tuntuma karjatalouteen on minulla säilynyt naapurien ja tuttavien (ja työni, maatalousoppilaitoksessa) ansiosta. Kilpailu maataloudessa on kovaa, ja se edesauttaa eläisuojelua (yllätysyllätys): Eläimiä on hoidettava hyvin, jotta tuottavat hyvin. Huonosti hoidettu, huonotuottoinen karja tuottaa tappiota, eikä homma siten kauan voi jatkua. Melko teoreettinen on kauhuskenaario suurkarjasta, jossa eläimiä kohdellaan huonosti ja pidetään nälässä eikä terveydenhoidosta huolehdita. Sellainen karja "syö tilan metsätkin". Luomutiloilla lehmän keskituotos on yleensä hieman huonompi kuin tavanomaiselle tilalla (mutta ei niitä nälässä pidetä luomussakaan). Hehtaaria kohden luomussa pystytään pitämään vähemmän kantturoita, johtuen alemmasta satotasosta. Hyvin monilla tavanomaisillakin tiloilla on lehmille annettu liikkumisen vapaus, siirtymällä pihattotyypin navetoihin, joissa eläimet eivät ole kiinni kytkettyinä.
Jos jokin käytännön ongelma pitää nykykarjanhoidosta etsiä, niin: vaikkapa lampaan taikka vasikan (ja tietenkin kanan) arvo on niin pieni, ettei yhden eläimen vuoksi kannata eläinlääkäriä kutsua (ei luomutilallakaan). Mieluummin katsotaan, toipuuko eläin itse vai kuoleeko. Ja kuoleminen ”luonnonmukaisesti” ei yleensä taida olla vaivatonta!
74 Tuottava / Yleinen keskustelu / Kysymys Katri Paukkuselle : 14.05.04 - klo:04:02 Kiitos vastauksesta. Tapaus lienee aika vanha? http://www.medicina.fi/fato/75.pdf -osoitteesta läytyy torjunta-aineiden (melko synkkääkin) historiaa: Organofosfaatteja sisältäviä tuhoeläinten torjunta-aineita ruvettiin käyttämään Suomessa 1940-luvun lopulla. Alkuvuosina ne aiheuttivat vain yksittäisiä kuolemantapauksia. Kun sitten vuonna 1954 maamme lehdistössä kerrottiin näkyvin otsikoin, että Saksassa on parationipitoisia torjunta-aineita käytetty itsemurhamyrkkyinä, alkoivat organofosfaatti-itsemurhat Suomessa lisääntyä. Niitä kutsuttiin Bladan¨itsemurhiksi erään lähinnä parationia sisältävän valmisteen mukaan. Näiden erittäin myrkyllisten valmisteiden rajoittamaton myynti, tiedotusvälineiden antama informaatio ja mahdollisesti jotkin psykologiset tekijät nostivat torjunta-aineilla tehtyjen itsemurhien luvut Suomessa huippuunsa 1958, jolloin niitä oli kaikkiaan 121, puolet myrkytysitsemurhien kokonaismäärästä. Organofosfaattimyrkytyskuolemia käsitellessään ulkomaiset oppikirjat kiinnittivät huomiota vain tapaturmariskiin. Kuitenkin Suomessa 1946-67 tapaturmaisia torjunta-ainekuolemia oli vain 2 % kaikkien kuolemaan johtaneiden myrkytystapaturmien määrästä. Samaan aikaan kuolemaan johtaneista torjunta-ainemyrkytyksistä 87 % oli itsemurhia, 11 % tapaturmia ja 1,5 % murhia. Yli 90 %:ssa kuoleman aiheuttajana oli parationi. Myrkyllisimpien torjunta-aineiden oston tultua luvanvaraiseksi kuolemantapaukset alkoivat vähetä. Kuva 75-2 esittää vuosilta 1954-75 ne kuolemantapaukset, jotka on oikeuskemiallisesti varmistettu organofosfaatin aiheuttamiksi. LIENEEKÖ VIIMEISEEN 15 VUOTEEN EN€€ KUKAAN KUOLLUT TORJUNTA-AINEISIIN (ainakaan muuten kuin tahallaan, suoraan pullosta nauttimalla)? Tästä kertovaa aineistoa en netistä löydä. Itsemurhiinkin on etsittävä muita keinoja? Elämme kovia aikoja! Jäämien vuoksi tuskin kukaan edes sairastuu: Elintarvikeviraston selvitysten mukaan torjunta-ainejäämien määrä on jatkuvassa laskussa. Viimeisimmän löytämäni tutkimuksen mukaan suomalaisen keskimääräinen torjunta-aineen saanti suomalaisista tuoretuotteista oli 3,68 mikrogrammaa päivässä. Siis 0,00000368 g, ja vuodessakin vain 0,0013g. Tuhannessa vuodessa noin yksi gramma!!!!
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=140416&AiheID=7 : R.Nuutinen kirjoitti 02.05.2004 (140376)... >minua ei paskaakaan>kiinnosta maajussien kohtalo. Johon minä vastasin: Tavanomainen maatalous tekee edullisen tarjouksen: ruiskilo vain 18 sentin suuruisella tuella ! http://kotisivu.dnainternet.net/mattitap/katelask.xls . Siihen eivät muut luotettavat tarjoajat pysty. Ne, jotka pystyvät, ovat ulkomaisia, ja saattavat hädän hetkellä jättää sinut pulaan. Suomen aitoista ja navetoista on sota-aikoinakin läydetty kansan hengen pitimiksi riittävästi purtavaa. Lisäksi ehdotuksesi tietää lopputilejä elintarviketeollisuudessa. Mielestäni olet liian radikaali, mutta myännän, että lyhyellä tähtäimellä ajatellen ratkaisusi saattaa näyttää houkuttelevalta. Ja tietenkin oikein pitkällä, jolloin tilanteeseesn olisi sopeuduttu, ja sitä korvaavaa tuottavaa tyätä löydetty kaikille. Ruokaturvan kannalta se olisi kuitenkin haavoittuva olotila. Matti
Petrille: Pakko tunnustaa: teet ekotekoa! (suosittelemalla kasvissyöntiä) Noista terveysasioista en osaa tällä asiantuntemuksella paljoa sanoa... Viikko sitten kävi kolme Pekkaris-suvun vanhaa vesaa pienimuotoisessa sukukokouksessa: 89 v, 86 v ja 82 vuotiaat virkeät sisarukset. Tosin puolet, eli kolme sisaruksista on jo haudassa: kaksi kuoli rintamalla v -41 ja kolmas 86 v iässä taannoin. Lihakeittoa söimme kaikki, hyvällä ruokahalulla. ... entä jos kasvisruualla elääkin 150 vuotta? Tuleehan siitä ainakin väestöräjähdys? Ja eläkeikä on nostettava 120 vuoteen?
|
|||
Kuuntelitko Napit Vastakkain?
YLE RADIO 1
|
|||
| Matin Maaseutusivut: hakemistoon/etusivu | |||