SAKARI HANKONEN KIRJOITTI:
>Parin sukupolven aikana olisi mahdollista siirtää vaikka koko Suomen pellot luomutuotantoon.
MP: Tuhota siis vuosikymmenten vakaa kehitys, antaa peltojen köyhtyä ravinteista ja rikastua rikkakasveista
>Märehtijät pystyisivät käyttämään hyväkseen apilanurmen rehusadon
>ja tuottaisivat lihaa, maitoa, villaa, nahkoja.
MP: Aivan kuten 1800-luvulla. Kertokaa jo ihan oikeasti, mitä niin hienoa 1800-luvussa ja sitä ennen oli että siihen pitää päästä ehdottomasti takaisin kaikin keinoin? Ettekö tajua että nykyään hommat (mm. maatalous) toimii PAREMMIN. Se toimii TEHOKKAAMMIN, EDULLISEMMIN ja LUONTOA SÄÄSTÄVÄMMIN. Miksi haluatte romuttaa tuon kaiken? -
>Lisäksi karjanlannasta olisi mahdollista tuottaa biokaasua
MP: Miksi pitäisi tuottaa kun on muita paljon parempia energiantuotantomenetelmiä? Sama kun ehdottaisit että pitäisi asentaa kaikkiin polkupyöriin dynamot jotka olisivat jatkuvasti päällä jotta saataisiin sähköä.
-
>Suomessa olisi myös luomutuotannossa mahdollista päästä samoihin
>tuotantomääriin kuin nykyään, ilman uusien peltojen raivaamista.
MP: Ei ole. Väitteen epäloogisuutta kuvaa se, että jos väite pitäisi paikkaansa niin luomun pitäisi olla halvempaa kuin tehotuotetun, joten luomu ei tarvitsisi ylimääräisiä tukia. Nykyään luomu saa paljon enemmän tukea kuin tehotuotettu ja on silti kaupassa pahuksesti kalliimpaa. Eikä tuottajalta mene rahaa edes lannoitteisiin eikä torjunta-aineisiin.
-
>Oletetaan että herrojen heittelemät luvut olisivat oikeita ja
>kolmannes Suomen pelloista voitaisiin jättää pois viljelystä
>teknokemiallisten keinojen täysimääräisellä käyttöönotolla niin mitä
>niillä sitten tehtäisiin?
MP: Vaikka annettaisiin niiden kasvaa niittyä täyteen tai olla kesannolla, jolloin maaperä saisi levätä rauhassa. Energiapuutakin voisi vaikka laittaa kasvamaan, eikös se ole sellaista mitä vihreät kovasti haluaisivat? Varsinkin kun samat henkilöt yleensä vastustavat kaikenlaisia metsien hakkuita niin eikö nimenomaan "viljelty" puu olisi sitten kelpoa? Vai pitäisikö energiapuu olla "luomumetsää" jotta sitä voisi polttaa? Pitäisikö "luomumetsään" pesiytyneet liito-oravat ja linnutkin "uudelleensijoittaa" sitten jonnekin kun energiametsä pistetään nurin?
-
>Sillä ei teknokemiallinen viljely ainakaan maanviljelijöiden pääosaa
>tai maaseutua rikastuttaisi, päinvastoin.
MP: Tietysti rikastuttaa koska se on TEHOKKAAMPAA. Viljelijä saa ENEMMÄN satoa per alue. Vai viittaatko tässä nyt siihen, että kun veronmaksajat maksavat luomusta enemmän tukia niin maanviljelijät pärjäävät paremmin? Eikö samaa aatetta voisi muutenkin edistää, eli alettaisiin maksaa kaikenlaisia tukia kaikille ihmisille jotta kaikilla menisi paremmin eikä kenenkään tarvitsisi tehdä mitään oikeasti kannattavaa työtä? Huoli työllisyydestä ei ole minullekaan uusi, ks vaikka: LUOMUOJANKAIVU
Matti Pekkarinen
Raukko kirjoitti
Oli ainakin puhdas Itämeri sillä paikalla, jossa nykyisin on valtava leväpuuroallas.
-
EI JOHDU torjunta-aineista eikä väkilannoitteista. Lantaa on käsitelty huolimattomasti ja muokattu liikaa.
-
Se (tehomaatalous) toimii tehokkaasti, koska siihen tuodaan ulkoa valtavia määriä uusiutumattoman energian panoksia. Pitkällä aikavälillä tämä on kestämätön ratkaisu.
-
Juuri keskusteltiin tästä: Kysymys energiantarpeesta eri viljelymuodoissa on ihan oikeasti mielenkiintoinen. Siinä jopa saattaisi olla (ainoa) laji, jossa luomuväki pärjää ihan valehtelematta, ainakaan ihan ilmiselvästi. Asiasta ei löydy (ainakaan hevillä) selviä lukuja. Opiskeluni aikoihin mainittiin Viikissä peltohehtaarin viljelyyn kuluvan 600 kg öljyä (sisältäen koneiden valmistukseenkin kuluvan öljyn). Ehkä nykytekniikalla päästään 350 kg:aan? Josta typpilannoitteen osuus olisi vaikkapa 150 kg? Ja suorakylvöllä vielä poistuu 3 traktoritunnin tarve, noin 50 kg?. Tällöin päästään tilanteeseen, jossa apulannan osuus olisi peräti 50% kokonaisenergiasta. Jos vielä luomusato olisi yli 50% normaalista, niin siitähän elämä nousisi. Tosin suorakylvö ei luomussa kyllä kauan toimi.
Asiaa luomun kannalta mutkistaa mekaaninen rikkatorjunta, joka lisää traktorityötä. Samoin liekitys rikkatorjunnassa, joka vie tilanteesta riippuen 30-100 kg fossiilista p-ainetta. Jos liekitetään. (jos ei, niin sitten tuota mekaanista on enemmän) Ja välivuoden olisi rehellisyyden nimissä otettava huomioon joko satoa alentavana tai energiankulutusta nollasadon vuonnakin aiheuttavana.
Entäpä, jos peltotyöt tehdään käsin? Olisi tosiluomua!
Lisäksi karjanlannasta olisi mahdollista tuottaa biokaasua
Miksi pitäisi tuottaa kun on muita paljon parempia energiantuotantomenetelmiä?
Kerrotko mitkä menetelmät ovat parempia ja millä perusteilla?
KAIKKI NE, JOITA KÄYTETÄÄN ovat osoittautuneet toimiviksi. Biokaasu vaatii polttomoottorin, jotta siitä saadaan sähköä. Menee venttiilinsäädöksi ne muutamat kymmenet kilovatit, ja kannentiivisteen vaihdoksi, Vaan siinähän sitä työllisyyttä tulisi!
Hannes kysyi:
Tervehdys!
Täytyy nyt kysyä tätäkin pitkään vaivannutta asiaa. Kun nyt on ollut puhetta
paljon energiaa - lähinnä kai valmistusvaiheessa - vievistä keinolannoitteista, niin kysyisin, että ovatko luomun käyttämät heikkoliukoiset keinolannoitteet tässä suhteessa millaisia eli kuluuko niiden tekemiseen energiaa vähemmän per tuotettu lannoitekilo kuin "tavanomaisten" lannoitteiden valmistamiseen. Entä olenko oikeassa kun oletan, että näitä heikkoliukoisia lannoitteita käytetään luomussa kuitenkin suhteessa (missähän suhteessa, suhteessa pinta-alaan vai tuotantoon) vähemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä. Hannes Mäntyranta "
JOO: kyllähän teollinen typensidonta on se suurin energiankuluttaja lannoituspuolella. Arviot vaihtelevat 1-2 kg/lannoitetyppikilo. Tässä aiemmin opetuksessa käytettyä tekstiä* liekö enää ihan ajan tasalla?:
-TYPPI nesteytetään ilmasta 5 bar paineessa -200 C0
lämpötilassa(ko.paineessa N kp=-195,8 Cja O kp-183 )
-nestetyppi sidottava ammoniakiksi (muuten haihtuu takaisin ilmaan
-SITOMISEEN tarvittava vety yl.maakaasusta,Oulussa raskaasta polttoöljystä,turvekin kävisi,
-vars ammoniakin valmistus 300 bar paineessa ja 430 asteen lämmössä!!! öljyä 1kg/1kg lannoitetyppeä
AMMONIAKKI sellaisenaan olisi jo kasveille käyttökelpoinen,emäksinen lannoite, mutta sen käsittely
on ongelmallista. NIINPÄ se käytetään seoslannoitteiden valmistusreaktioihin sellaisenaan tai muunnettuna TYPPIHAPOKSI (ammoniakki hapetetaan ilman
avulla (900 C-,platina-rodium-katalyytti)---typpioksidikaasuja,jotka imeytetään veteen---60%:nen HNO3
-UREAN valmistuksessa ammoniakki reagoi hiilidioksidin kanssa: NH3+ CO2--- NH2CONH2 (Suom.valm.keskeytetty vähäisen menekin vuoksi)
SORI, jos ei tule ihan siististi
`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°
Matti Pekkarinen
Olin Mustialassa maatalousopetuspalaverissa. Siksi tämä palautteeni Rainer Lahdelle on viipynyt. Lahti on oikeassa siinä, ettei Itämereen kulkeutuneesta typestä ja fosforista voida sanoa varmaksi sen olevan karjanlannasta ja humuksesta peräisin. On kuitenkin viitteitä, että asia lienee näin:
-
FOSFORI
1) Karjanlannan fosforin katsotaan virallisissa laskelmissa olevan vain 75%:sesti väkilannoitefosforin veroista kasvien lannoituksessa. Voisi siten kuvitella, että loppu karkaa. Orgaanisesti sitoutunut fosfori vapautuu osittain vääräänkin aikaa liukoiseen muotoon. Tosin fosforipäästöt syntyvät pääasiassa eroosiossa. Eroosiota ei liene tavanomaisessa luomua enemmän. Suorakylvö poikkeaa tässä edukseen muista.
-
TYPPI
Matti Pekkarinen
Rainer Lahti kirjoitti:
"Kai se Pekkarisen neljäs kohta tuntuu vakuuttavalta, mutta ymmärtääkseni sen takana ei ole kukaan varsinainen tutkija ei edes Mustialasta. "
4) Kahdessa suomalaisessa tutkimuksessa on merkitty (tunnistamisen mahdollistamiseksi) väkilannoitteen typpi radioaktiivisella isotoopilla.Tutkimuksissa todettiin, että nimenomaan luomun karttelemat väkilannoitteet ovatkin kaikkein Ympäristöystävällisimpiä, varsinkin typpipäästöjen osalta. Tulokset löytyvät em. linkin kautta: Väkilannoitteen typestä huuhtoutuu vain noin YKSI PROSENTTI, käytettäessä typpeä viljelyssä tavanomainen 100 kg/ha viljalle. Niinpä hehtaarin pellosta huuhtoutuvasta noin 10 kg:n typpimäärästä 90 % onkin peräisin orgaanisista lähteistä (kasvinjätteet, maan humus,lanta...).
NÄMÄ:
1.Jaakkola A ja Yläranta T: Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö lysimetrikokeessa. MTTK, maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto SITRA 22/1985
2.Yläranta T ja Uusikämppä J ja Jaakkola A Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö. Helsingin Yliopisto ja Maatalouden Tutkimuskeskus 1987
Matti Pekkarinen
Siis: mihin perustuu väite luomun suuremmasta biodiversiteetistä? Entä väite apulannan suuresta huuhtoutumisalttiudesta? MOLEMMAT OVAT aivan avainasemassa vihreiden suhtautumisessa viljelyyn. Eikö tosiaan löydy ketään, joka vastaa? Vaikkamiljoonin veromarkoin tuetaan luomutiedotusta. Nytkin sata palkattua kuumeisesti etsii tutkimustuloksia Bulvaniasta asti, jotta tähän voisi vastata. Kysymykset ovat olleet keskustelupalstoilla ollut auki jo vuosia.
Minun on helppoa, ilman korvausta, työni ohessa heittää pitkä liuta vastakkaisia tutkimushavaintoja.
http://verkkopemo.pspt.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm
Hannes kirjoitti: "--eikä siellä puhuta biodiversiteetistä sanaakaan. "
-
Eipä. Muistisi on yllättävän lyhyt. Ainakin minun näyttöruudullani on ilman vieritystä vielä nähtävissä siihenkin liittyvä viesti, jossa on linkit:
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=koet&Date=010604&Depa=koetoim&Story=441677.txt&Model=osjuttu.html ja
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=011121&Depa=maatal&Model=ajuttusivu.html&Story=595542.txt
-
-"Lähinnähän tällaisten linkkien esittäminen todisteina biodiversiteettiasioissa kertoo siitä, että Pekkarinen ei tiedä mitä käsite
biodiversiteetti tarkoittaa. "
Tästä on ollut aiemminkin puhetta.
1) eikö ole hyvä, jos saadaan vaikkapa miljoona ha pelkästään luonnonvaraisille kasveille lisää. Vaikkapa juolavehnälle. Se tuottaisi ehkä 5000 kg juolavehnää/ha. Eli kymmenen luomuhehtaarin verran!!!! Ihanaa! Tulisi kymmenen miljoonan luomuhehtaarin luomujuolavehnät !!! Tehokas PELLON viljely mahdollistaa sen. Luomuvaihtoehdossa joudutaan raivaamaan metsää pelloksi. (jotta saadaan tuo 500 kg juolavehnää)
2) Luomuviljelijäkin torjuu juolavehnää kaikin sallituin keinoin. Miksi?
Matti Pekkarinen
Hannes ja kumppanit kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa. Vaikea on myöntää, että:
- ei löydy tutkimustulosta, joka osoittaa tavanomaisen pellon
olevan muuten "huonompi bd-mielessä kuin kasvilajiston suhteen.
- noita luonnonvaraisia kasveja saadaan (ja niiden ohessa muutakin
monimuotoisuutta) enemmän ainakin kpl tai kg koko Suomea ajatellen siinä vaihtoehdossa, jossa peltoa on 1,5 milj ha kuin siinä, jossa peltoa on 2,8 milj ha (luomu). Vapautuva 1,3 milj ha kun niittynä tai metsänä tuottaa paljon enemmän bd:tä kuin luomupelto, jossa viljelijä tappelee kynsin hampain sitä vastaan. (BD on se biodiversiteetti, jonka Hannes hienosti aiemmin on määritellyt). Eihän pellon bd voi kovin kaksinen ollakaan, kun varsinkin luomussa kynnnetään ja harataan sen bd:n torjumiseksi niin pirusti.
- huuhtouma-asioissakin olisi vastattavaa: missä ne apulannan
haitallisuuden todisteet viipyvät? Väkeä on verorahoin palkattu luomuasiaa ajamaan, kai jokin tutkimuskin on saatu aikaan?
Matti
Raukko kirjoitti:
" Typpilannoituksen lisääminen puolella ei siis lisännyt ohrapellolla huuhtoitumista, eikä satoon sitoutuneita ravinteita. Mihin se siis joutui? Osa siis ilmeisesti haihtui ja osa sitoutui korjaamatta jääneeseen orgaaniseen ainekseen ja Pekkarinen laskee sen seuraavana vuonna orgaanisen alkuperän vuoksi luomun "syntitilille"."
Lannoitus lisää satoa, lannoitettiinpa millä tahansa. Pitäisi lukea http://verkkopemo.pspt.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm#yleviin . Siellä on noin kymmenen tutkimuksen tulokset. Kaikkien niiden mukaan väkilannoite on siisti lannoitustapa. Vaikka on seurattu useita vuosia typen vaiheita.
Missä viipyvät ne "lukemattomat" luomua puoltavat??? Yrittäkää edes.
-
-
Eikö ole hyvä, jos viljelyä tehostamalla saadaan vaikkapa miljoona ha pelkästään
luonnonvaraisille kasveille lisää? Vaikkapa juolavehnälle. Se tuottaisi ehkä 5000 kg juolavehnää/ha. Eli monen kymmenen luomuhehtaarin verran!!!!
Ihanaa! Tulisi monen kymmenen miljoonan luomuhehtaarin luomujuolavehnät !!! Ja todella luonnonmukaisesti. ---
Tehokas PELLON viljely mahdollistaa sen. Luomuvaihtoehdossa joudutaan raivaamaan lisääkin metsää pelloksi. (jotta "saadaan" vain pari sataa kg bd-kasveja hehtaarilla)
Ideani on se, että jos haluamme juolavehnää ja muuta bd:tä, niin mielekkäimmin tuotamme sitä
KUN EMME YRITÄ TAPPAA NIITÄ. Kuten mm. luomuviljelijä tekee. Parhaansa mukaan.
Ehdotan että uhraamme 5% Suomen maa-alasta (noin 1,5 milj ha) tehokkaaseen viljelyyn (ei juolavehnää eikä muuta bd-kasveja). Säästyvä reilu miljoona ha taas kasvakoon bd:tä. Rahaa säästyy reilu miljardi euroa vuodessa. Sen käyttämistä en ole ehtinyt kyllä pohtia.
Matti Pekkarinen
Raukko muisti väärin linkin
http://verkkopemo.pspt.fi/kasvituotanto/YMPSUOJ.htm tekstin. Sehän on: "Koska satojen typpisisältö ei kasvanut lannoitemäärää vastaavasti, korjaamatta jääneisiin kasvinosiin ja juuristoon sitoutuneen typen määrä kuten ilmeisesti myös muut kuin huuhtoutumistappiot lisääntyivät.
(haihtuminen). "
ELI kyseisessä kokeessa kaikki lisätty typpi ei tullut jyviin (tai nurmen satoon). Tämä on aika yleinen raaka totuus. Osa jää olkiin ja juuristoon tai haihtuu tai huuhtoutuu. Ja lannalla ja kompostilla hyötysuhde on selvästi huonompi kuin väkilannoitteilla. Tämä näkyy linkin koetuloksista.
Tässä ongelman ydin onkin. Lannan käsittelyssä menetetään ravinteita. Ja paljon menetetään, kun sato viedään kuluttajille. Jätevesiliete pitäisi palauttaa pellolle. Siten väkilannoituksen tarve pienenisi. Tosin jätelietteen ravinteiden hallittavuus pellolla ei liene väkilannoitteen luokkaa, vaan lähempänä karjanlannan lukuja. Luomun puoltajat siivilöivät hyttysen (ötökät), nielevät kamelin
(miljardi euroa/v, ja ravinnepäästöt). Mutta pienenä myönnytyksenä sanon, että tietenkin kukkivassa pillike- ja valvatti pellossa on enemmän bd: tä kuin viljapellossa. Mutta kuitenkin sevästi vähemmän kuin monivuotisessa kukkaniityssä jota ei kynnöllä, harauksella ja liekityksellä kiusata.
Matti
Ihan säikähdin, kun Pekka aikoo lopettaa: "Luonnon monimuotoisuudesta lopetan keskustelun Pekkarisen kanssa siihen asti, että hän osoittaa edes ala-asteella edellytettävään tietomäärää biodiversiteetin luonteesta, tai vastaa kysymykseeni, jonka edellisessä viestissäni esitin. Siis: Luettelisitko maamme noin 1600:sta putkilokasvista ne lajit, jotka eivät ole rikkaruohoja kasvaessaan Pekkarisen pellolla?
VASTAUKSENI: Ne, joita viljelijä ei halua, ovat rikkakasveja. Luomuviljelyssä niitä yritetään myös hävittää, mutta henkiin jäävät ovat arvokasta biodiversiteettiä. Tavanomaisessa nekin ovat rikkakasveja. Mutta muistatteko vanhan kompakysymyksen: Mitä kanan kakassa on se valkea? No sekin on kanan kakkaa!
-
-
Pekka: "Samaan syssyyn voisit pistää jonoon kaikki ne herbivorit, jotka eivät ole tuhohyönteisiä, tai riippuvaisia rikkaruohoista? " VASTAUKSENI: Jompia kumpiahan kaikki kasvinsyöjät ovat. Ja luomupellossa kaikki henkiin jäävät ovat arvokasta bd:tä! Mäntysuovalla tai pyretriinillä tapetut olivat niitä pahoja, tuhohyönteisiä. Jotakin olen minäkin täällä Ylevissä oppinut.
`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°`°º¤ø,¸¸,ø¤º°
Pekka kirjoitti: " Tämä on täysin totta. Luomu ei ole luonnonsuojelua, eikä sen ensisijainen tavoite ole lisätä luonnon monimuotoisuutta. Luomun säännöissä luontoa vastaan suunnatut tehokkaat "joukkotuhoaseet" on kuitenkin kielletty ja se toisaalta luo sopivan elinympäristön suurelle joukolle kulttuurilajeja. "
--- PALJONKO on ihanteellinen määrä tälläista monimuotoista luomupeltoa. Suomessa on mahdollisuus jopa 30 miljoonaan hehtaariin, ja enempäänkin, jos joet perataan ja järvet kuivatetaan. -
-
PEKKA:" Luomun säännöissä luontoa vastaan suunnatut tehokkaat "joukkotuhoaseet" on kuitenkin kielletty" --- EIKÖ tulella tapahtuva torjunta ole todellista joukkotuhoa? Se tappaa sekä kasvit että eläimet. Normaali viljely ei sitä käytä, vaan hellävaraisempia ja valikoivampia keinoja.
Matti
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,9,0,0,126079,2003-06-11
Matti
Luomuleppäkertut eivät siis kuole puimurissa eivätkä kynnössä. Eikä aura pysty luomulieroon, äkeestä puhumattakaan. Ja linnuille tulee nälkä ilman luomupeltoja. Olkoon niin.
Matti Pekkarinen
Mainittakoon vielä, ettei suorakylvöön kuulu olkien poltto. Oljilla on arvokas tehtävä: suojata maan pintaa liialta haihtumiselta ja sateiden aiheuttamalta liettymiseltä.
(Satuttiin juuri katsomaan filmikin ko. aiheesta. Eero Eela Säkylässä, Jussi Niemistö Laihialla ja muutama muu näyttivät, miten jopa 14 vuoden "pahnat" ovat silppuna maan pinnalla. Ja maan rakenne erinomainen) Ja sama havainto niiltä (toistaiseksi harvoilta) tiloilta täällä Savossa: Oljet ovat arvokkaampia polttamatta. Mutta jos kylvökone ei sovellu suorakylvöön, sen toimintaa helpotta, jos oljet on poltettu. Tämä selittänee Pekan naapurin menettelyn.
-
Suorakylvöä on arvioni mukaan pari % vilja-alasta.
-
Liekityksen merkitys luomusatojen alhaisuuteen lienee pienempi kuin muutamien muiden syiden:
1) myöhäistetty kylvö (jotta alkukesällä äestäen saadaan rikkoja torjuttua)
2) rikkakasviharaukset rikkovat myös hyötykasveja
3) ravinteiden puute, kun ei käytetä väkilannoitteita
4) se biodiversiteetti
5) 20% korkeampi tuki, joka sinällään jo riittää toimeentuloon. Eihän rahaa kulu kemikaaleihin eikä lannoitteisiin.
6) Maataloustuotteiden alhainen hintataso ei kannusta satoisuuteen.
Matti
Pekka olet oikeassa fosforin suhteen: sen määrä pelloissa on noussut väkilannoitteiden käytön myötä. Siihen on pyrittykin: satotasot ovat yli kaksinkertaistuneet 50 v aikana.
Maat saadaan kyllä köyhtymään ilman luomuohjeitakin, jos lopetetaan fosforilannoitus.
-
Joka tapauksessa on tärkeää, että eroosio saadaan pidettyä kurissa. Siten fosfori pysyy siellä missä pitääkin. Eroosiota vähentävät kasvipeitteisyys (suorakylvö, siis muokkaamattomuus) sekä kunnon typpilannoitus, joka antaa vahvat kasvustot ja vahvat juuristot. Ja isot sadot. Muun muassa.
Matti
Viikonloppu meni Kolia kolutessa, ja Seinävuoren luonnonsuojelualueellakin tuli käytyä. Niinpä Ylevin seuraaminen on jäänyt hunningolle.
Pekka mainitsi maaperän typestä. Kyllä siinäkin näkyy lannoittaminen: kunnollinen lannoitus antaa isommat sadot, joten myös maahan jäävää massaa on enemmän. Se sisältää jonkin verran aminohappojen typpeäkin. Kaskiviljely tai muu lannoittamaton viljely kuluttaa kivennäismaan typpivarat 5-20 vuodessa.
Turvemaa on oma lukunsa. Siitä piisaa typpeä niin kauan kuin kaikki turve on kivennäismaata myöten kulunut viljelyn ja varsinkin muokkauksen tuloksena. Jopa satoja vuosia.
-
Etelä-Suomessa turvemaan pellot lämpenevät riittävästi, jotta pieneliöstö alkaa turvetta lahottamaan, jolloin typpeä vapautuu. Pohjois-Suomessa joudutaan turvemailla antamaan etelää isommat typpiannokset lannoituksessa. Muilla maalajeillahan pohjoisessa lannoitetaan niukemmin, koska kesäkin on lyhempi!
-
Matti
Pekka kysyi: " Mitä esim. tapahtuu, jos kehitetään herbivoreille hyvin vastustuskykyinen lajike jostain ristikukkaisten sukuun kuuluvasta viljelyskasvista. Kun tiedetään että tämän heimon kasvien risteytyvän helposti keskenään, voi . Mitä tästä seuraa sille ravintoverkon osalle, jonka keskeisenä osana ovat ristikukkaiset kasvit?"
-
Lajiristeymät taitavat kuitenkin olla yleensä steriilejä, lisääntymiskyvyttömiä? Muutenhan luonnossa vilisisi kanankaalilutukkaa ja rypsiukonnaurista. Ainakaan sellainen ei valtaisi kovin kummasti elintilaa. Tärkeimmät tasapainon säätelijät eivät yleensä ole hyönteiset, vaan kilpailukyky kasvutilan, valon ja veden sekä ravinteiden otossa. Ja eri maa- ja kasvupaikkatyypeille soveltuvat eri kasvit. ---- Risteymien synty voidaan estää terminaattorigeenillä. Se tietenkin hankaloittaa viljelyä: siemen on aina ostettava, mikä taas lienee jalostajan etu. Viljelijä ratkaisee, kannattaako homma hänelle taloudellisesti.
-
Hyönteiset todennäköisesti kiertävät myrkyllisen kasvin, koska luonnossa on myrkyttömiäkin. Ainakin Bt-kasvin myrkyllisyyden hyönteiset tunnistavat. Mainittakoon vielä, että Bt-myrkkyä saadaan luomuviljelyssä käyttää pullosta, jolloin sitä tulee "viattomienkin" hyönteisten niskaan.
Matti
Siitä geenimuuntelusta:
Osoitteessa http://www.kaapeli.fi/viridis/archive/kesa2001/lehto.html on eräs vihreä mielipide monarkkiperhosesta/gmo: " Esimerkiksi kokeellinen osoitus siitä, että Bt-siirtogeenisen maissin (siirtogeeninen kasvi, joka itse tuottaa tietyille hyönteisille haitallista myrkkyä) siitepöly oli haitallista monarkkiperhosille ei ole kovinkaan relevantti tulos siksi, että luonnossa monarkkiperhoset eivät ollenkaan syö maissin siitepölyä, ja toisaalta, maissin tuholaisten torjuminen siirtogeenien avulla voi olla monarkkiperhosille huomattavasti edullisempaa kuin nykyinen pestisidien voimakas käyttö."
Pekan mainitsemat risteymät: Jos kahdella eliöllä on samat vastingeenit kromosomipareissaan, ne ovat samaa lajia. Risteymä ei voi olla fertiili, jos geenikartta on erilainen. Miten asia on mainitsemillasi pajuilla? -
Vesihyasintti, piisami, minkki tekevät tuhoaan, tietty se. Mutta 58 milj ha viljellään vuosittain gmo-kasveja, eikä "kunnon" haittoja ole vieläkään löytynyt. Geenimuunneltua soijaa viljellään maailmalla 36,5 milj ha, eli yli Suomen kokoisella alalla, "yli peltojen, vetten ja tunturien" mitattuna. Miksi vihreätkään eivät kerro kunnon haitoista? Salaliitossako ovat monikansallisen suurpääoman kanssa?
Matti
Hannu Hyvösen huoli geeniruuan testaamisesta ainakin tämänhetkisten jalosteiden osalta on aiheeton: ne on jo sadoilla miljoonilla ihmisillä testattu. Vuosittain viljellään gmo-kasveja (soija, maissi, puuvilla) kymmeniä miljoonia hehtaareja.--- http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm --- (Mainittakoon, että Suomen peltoala on 2 milj ha).---
-
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/cgi-bin/weblehti.exe?Newsp=mtul&Date=030122&Depa=maatal&Model=ajuttusivu.html&Story=806424.txt
Tietenkin oljenkorreksi jää vielä nämä: entä pitkäaikaisvaikutukset. Entä skandinaavisen rodun erityisominaisuudet? Entä luomu-uskon aikaansaama herkistävä vaikutus: mikään mittari ei ole niin herkkä kuin luomuihminen. Ja tietenkin voidaan aloittaa taas uusi kierros: Entä, jos ne geenit kuitenkin joskus karkaavat jonnekin?
Matti
KUN KASVI TUOTTAA ITSE Bt-insektisidiä, sen määräksi riittää jokunen prosentti ruiskutteena (luomussa) käytettävästä määrästä. Mitään kun ei mene ohi. Ruiskutuksissa (sekä luomu Bt ja pyretriini että tavanomaiset insektisidit) yleensä yli 90% aineesta menee viljelykasvin ohi. Torjunta on myös "reilua": Muuten vain pellolla liikkuvat eliöt (rikkakasveja syövät, ohi lentävät jne) ovat turvassa, ja vain viljelykasvia syövä tuholainen saa annoksen.
KUN KASVI jalostetaan kestämään glyfosaattia, vältetään muiden aineiden tarve. Suomalaisessakin viljanviljelyssä tästä koituisi suuria säästöjä. Nythän glyfosaattia ei voida käyttää silloin kun sen teho olisi paras. Ja lisäksi joudutaan erikseen torjumaan yksivuotiset rikat. http://www.maatilan.pirkka.fi/mp1_01/otsikko3.htm
Matti Pekkarinen
MONENLAISIA PERUSTEETTOMIA HEITTOJA, MILLOIN RUUAN LAADUSTA, RAVINNEPÄÄSTÖISTÄ* kuulopuheita vain.
ETTÄ MISSÄ VIIPYVÄT TUTKIMUSTULOKSET luomun ympäristöeduista? Missä kriteerit siihen oljenkorteenne, elinkaaritutkimukseen? SYKE:n edustajat
ovat kuin kusi sukassa. Tekivät tulokset luomun kannalta "oikealla asenteella" ???????
VERORAHOILLA PALKATTUNA ON, ainakin välillisesti, satoja luomuihmisiä, joiden pitäisi löytää perustelut luomulle ja vastaukset kysymyksiin.
Vaikka Bulvaniasta, paremman puutteessa. Ettei keskustelu ihan tyrehdy.
Matti Pekkarinen