MATIN MAASEUTU uutta 2022: tuulihaukka
"Kestävän kehityksen periaatteiden mukaista ojaa kaivetaan käsin tai hyväksytyllä lapiolla. Lapiokaivussa käytettävän lapion tulee olla luomuliiton hyväksymä puuvartinen malli. Varren karhentaminen ja kyllästäminen tervalla tai pellavaöljyllä sallitaan, ellei kyseessä ole biodynaaminen oja." ks SIVU2
Terve kritiikki on aina tervetullutta? Hyvä ja vahva aate kestää kyllä keskustelun? Kritiikin tulessa ja tuiskussa luomuaatekin kirkastuu ja karaistuu?
|
Mitä syödään ?
|
|
|
Nykyajan tieteen ja tekniikan menetelmillä on mahdollista selvittää tuhansien valovuosien päässä olevien taivaankappaleiden koostumus ja ominaisuudet. Samoin voidaan havaita ja tunnistaa aineen pienimmät hiukkaset, atomin osat. Vaan eipä saada erotettua toisistaan ns. luomuviljaa ja "tavallista" suomalaista viljaa, jos ensiksi mainittu sattuisi olemaan rikkakasvien siemenistä ja rotan-----sta vapaa. Eroa kun ei ole. Tämän vuoksi joudutaan järjestämään kallis valvonta- ja tarkkailutoiminta huolehtimaan siitä, että luomutuotanto tapahtuu kaikkien uskonkappaleiden mukaan. Tästä ja tuotannon tehottomuudesta maksamme itse kukin vinon pinon veroeuroja. Silti luomutuotteet ovat kaupoissa "tavanomaisia" kalliimpia. Tässäkö järkevä keino tuottaa edullisesti elintarvikkeita, eli tässäkö uusi suunta maatalouspolitiikalle ? Luonnonkin kannalta on tietyn satomäärän tuottamiseksi parempi viljellä pienempi ala voimaperäisesti kuin isompi ala laajaperäisesti. Näin eroosio ja ravinnehuuhtouma vähenee. Väkilannoitteet ovat ympäristöystävällisempiä kuin orgaaniset lannoitteet. Niitä annostellaan tarpeen mukaan, ja varastoidaan tiiviissä muovisäkeissä liiterissä. Ravinteet tulevat hallitusti käytetyiksi. Orgaanisten lannoitusaineiden typestä valtaosa on ei-liukoista, ja sen mineraloituminen tapahtuu suureksi osaksi hallitsemattomasti väärään aikaan, jolloin syyssateet ja kevätvalumat huuhtovat sitä nitraattina vesistöihin. Nämä asiat on Suomessakin tutkittu moneen kertaan. Luomu on saavuttanut kansansuosiota kauniilla fraaseilla luonnontilaisesta, kukkivasta maasta ja sen onnellisista pieneliöistä. Toisaalta luomussa torjutaan rikkakasveja tulella (nestekaasuliekitys), joka varmasti kohtelee leppäkerttuja huonommin kuin nykyiset rikkakasvintorjuntakemikaalit. Totuus maan sisälläkin mönkivistä eliöistä on se, että niillä menee sitä paremmin, mitä isompia satoja tuotetaan. Siis tehokas tavanomainen viljely on niillekin parempi. Maan eliöt kun elävät kasvinjätettä lahottamalla. Ja mitä isommat sadot, sitä enemmän myös juuria ja muuta kasvinjätettä. Suuri sato ei kuluta maata, vaan parantaa maata. Sadon aineosat ovat 95 %:sesti lähtöisin ilmasta. Myös runsas mekaanisten rikkatorjuntakeinojen (muokkauksen) käyttö tekee haittaa maan eliöille luomuviljelyssä. Kansaa kosiskelee myös mainonta "kestävästä kehityksestä", joka tuottaa ajanmittaan suurempia ja parempilaatuisia satoja. Tosiasiassa luomuviljelijät ovat kovasti huolissaan toimeentulostaan. Huolimatta suuremmasta yhteiskunnan tuesta ei viljely lyö leiville. Sadot jäävät vuosi vuodelta pienemmiksi, luonto ei ymmärrä homeopatiaa lannoituksessa ja kasvinsuojelussa. Virallisten tutkimustenkin mukaan sato jää noin 50-70 %:iin tavanomaisesta. Ympäristöä kuormittavat ravinnepäästöt sen sijaan ovat ainakin tavanomaisen viljelyn luokkaa. Fosforipäästöjä aiheuttava eroosio on luomussa (samalla kasvivuorotuksella) suurempi, johtuen lisätystä maanmuokkauksesta ja alemmasta satotasosta. (viite 3). Typpipäästöjä taas nostaa touhuaminen eloperäisten lannoitusaineiden kanssa. "Tieteellinen" perustelu luomun paremmuudesta käsittää pääasiassa käsittämättömät ravinnetaselaskelmat, joilla perustellaan, ettei luomumaasta voi huuhtoutua ravinteita järviin. Niissä jätetään täysin huomiotta maan omat ravinnevarat ja niissä tapahtuvat muutokset. Niissä verrataan satoa varten lannoituksessa (komposti tms) annettuja ravinnemääriä sadon mukana otettaviin määriin ja todetaan, että luomussa ravinteet tulevat tehokkaasti käyttöön (jopa yli 100% !). Ääritapauksessa ei lannoiteta ollenkaan, ja sadossa kuitenkin jotain maasta otetaan. Tämän mahdollistavat maan luontaiset ja aiemmasta viljelystä kertyneet ravinnevarat, jotka riittävät maalajista riippuen moiseen ryöstöviljelyyn 5-20 vuotta. Pellon valumavesien analysoinnilla voidaan kuitenkin huuhtoumat tutkia. Virallisissa tutkimuksissa on todettu, että nimenomaan luomun karttelemat väkilannoitteet ovatkin kaikkein ympäristöystävällisimpiä, varsinkin typpipäästöjen osalta. Väkilannoitteen typestä huuhtoutuu vain noin yksi prosentti, käytettäessä typpeä viljelyssä tavanomainen 100 kg/ha viljalle.(viite 1 ja 2). Niinpä hehtaarin pellosta huuhtoutuvasta noin 10 kg:n typpimäärästä 90 % onkin peräisin orgaanisista lähteistä (kasvinjätteet, maan humus, lanta...).Haihtumistappiot huomioonottaen väkilannoitetypen hyötysuhde on noin 80%, ja eloperäisten lannoitteiden parhaimmillaankin noin 30%. Luomun huonommuus korostuu edelleen, jos lasketaan ravinnepäästöt tuotettua satokiloa kohden. Viime aikoina kovasti painotetut tavoitteet hyvästä ympäristönhoidosta sekä kohtuuhintaisista ja hyvälaatuisista elintarvikkeista ovatkin saavutettavissa juuri niillä tehokkailla viljelymenetelmillä, joiden kehittämiseksi on viimeiset viisikymmentä vuotta vaivaa nähty. Kerrankin saadaan monta kärpästä samalla iskulla. Samalla työvoimantarve maataloudessa saattaa jonkin verran laskea. Kansantalouttamme ajatellen on sekin kai tulkittava "lisäkärpäseksi", viimeistään sitten kun tekemätöntä työtä taas huomataan olevan vaikka millä mitalla. Lähteitä: 1.Jaakkola A ja Yläranta T: Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö lysimetrikokeessa. MTTK, maanviljelyskemian ja -fysiikan osasto SITRA 22 2.Yläranta T ja Uusikämppä J ja Jaakkola A Typen huuhtoutuminen ja hyväksikäyttö. Helsingin Yliopisto ja Maatalouden Tutkimuskeskus 3.Rekolainen, Seppo: Eroosion ja fosforikuormituksen vähentäminen viljelytekniikan avulla. Vesi- ja ympäristöntutkimuslaitos 4.Vesi- ja ympäristöhallitus, moniste 359 |
|
Skepsis- keskustelusta poimittua
|
|
|
Nimimerkki Kaiser Soze kysyi:….. vastaukseni: 1. Miksi luomuaate näyttää valtaavan kuluttajia "kaikesta huolimatta" a) Itse asia (maatalouden ympäristövaikutukset sekä elintarvikkeiden laatu) ovat niin moniselkoisia asioita, että niistä on vaikea omakohtaisesti päästä kunnolla perille. Joutuu turvautumaan kuulopuheeseen. b) Aatteen eteen on toimittu harkitun tehokkaasti. Muistanpa luomun alkutaipaleelta sellaisenkin, että lehdissä järjestettiin yleisökilpailu: Keksi hyvä ja vetävä nimi uudelle tuotantotavalle (jonka ominaisuudet olivat vielä muotoutumatta). Kilpailun voitti "luomuviljely". Hommaa on vedetty yleistä mielipidettä myötäillen, markkinointiperiaatteella. c) Luomun liikkeellelähtö Suomessa tapahtui otolliseen aikaan 80-luvulla. Oli muotia arvostella maataloustuotantoa. Luomupioneerit saivat runsaasti tukea kaupungista. (Oma osuutensa maatalouden kautta aikojen kohtaamaan moitiskeluun on ikuisella maanjakoriitelyllä. Ilman maata jääneet sisarukset ovat usein katkeria, ja tunteet purkautuvat ajan mittaan oudoillakin tavoilla) 2. Miksi julkinen valtakin näyttää suosivan luomua? - kysymys on jo vaikeampi. Yleensä olen ajan mittaa löytänyt jotain järkeä lähes kaikista viranomaisten teoista. Jopa EU:hun menosta olen löytänyt jotain. Aina se jokin ei ole julkisesti lausuttua. Esim. EU-asiassa uskon puolustus- ja turvallisuusasioilla olleen enemmän painoa, kuin on kerrottu. Toisaalta julkisen vallan käyttäjätkin voivat erehtyäkin.... a) Takana on ehkä ajattelu, että rajojen avautuessa Suomi joutuu antautumaan: emme millään pärjää tehokkuuskilpailussa eteläisemmille maille. On "profiloiduttava", ja tehtävä se ennen muita pohjoisia maita. b) Selvin selitys on kuitenkin sama, joka saa kansanedustajan kääntämään takin ydinvoima- tai pakolaisasiassa. Kun joku kysely kertoo kansan mielipiteenmuutoksesta, muuttuu myös poliitikon mielipide. c) Poliitikot eivät halunneet antaa Vihreälle Liitolle uutta lyömäasetta. Iso merkitys on ollut Vihreiden luomumyönteisellä kannalla. Valheella on kuitenkin lyhyet jäljet. Varsinkin, jos luomun osuus nousee merkittäväksi (yli20%), se näkyy jo tilastoissakin selvänä satotason putoamisena ja tuotteiden kustannusten nousuna sekä peltomaan köyhtymisenä ja ympäristöongelmina. Silloin on vaikea väittää (vielä vaikeampi uskoa), että luomu oli "kestävää kehitystä". Luomun arvosteleminen on "oman pesän likaamista", mutta luomuväen harrastama tavanomaisen viljelyn syyttely ei ole? Luomu ei kilpaile samoista kuluttajista tavanomaisen kanssa, mutta tavanomainen kilpailee samoista kuluttajista luomun kanssa? Onhan outoja teesejä. |
|
(Luomunsuosijoilla on AIKA ERIKOINEN TAPA kostaa ahneille maajusseille: maksaa samoille rosvoille ja elätettäville laiskureille vielä tuplasti lisää! Tulee mieleen legendaarinen karjalaispojan jäniksennahkanmyyntireissu: |
|
|
|
Suomessa tarvittava pellon sato voidaan hyvin tuottaa 1,5 milj hehtaarilla, kun käytetään taitavasti lannoitteita ja kemikaaleja, eikä tuhlata maan aikaa välivuosiin. Mikäli em. aineita ei käytetä, ja viljellään kaikki Suomen pellot luomuohjeilla, tarvittaneen ainakin 2,8 milj ha. Ohessa on laskettu tukikustannukset tavanomaiselle (A) ja luomuviljelylle (B). Kaikille yhteisen tuen perusmääränä käytän 600€/ha. |
|
"OLIPA JÄMÄKÄT JUTUT... täytyy hieman sulatella..." |
|
|
Mikä on Olavinlinnan salaisuus? Sen erikoisuus? Katsopa tositarina: Linna |
|
|
kävijöitä, alkaen 4.9.2014:
Eipä laskurit kestä. Jo neljäs laskuri tässä, aloitettu syksyllä 2014. Eka kesti 13000, seuraava jotain 25900 käyntiä. Ja syksyllä 2014 rikkoontunut oli noin 21000... Yrittäkää hyvät ihmiset olla varovaisia tämän kanssa.
|
SORVILTA syntyy visakoivuisia astioita ym. Klikkaa tästä!
|
|
Oheisilla sivuilla on kuvia pohjoissavolaisesta maaseudusta sekä kirjoitelmia. Aiheina: maanviljely , ruoka , luomuruoka , jäämät , ruokaturvallisuus , BSE , ympäristö ja ympäristönsuojelu , biodynaaminen viljely , torjunta-aineet , väkilannoitteet , yömaito , melatoniini , homeopatia , eläinsuojelu, metsänhoito....
Katsopa myös oheiset linkit , aiheet siellä ovat: geeniruoka gmo kasvinsuojeluaineet kasvinsuojelu lannoitteet apulanta väkilannoitteet komposti viherlannoitus huuhtoumat sinilevä salmonella ruokamyrkytys ruokaturvallisuus ydinvoima Tarja Halonen Vihreä Lanka Vihreä Liitto Esko Aho Pentti Linkola ekologinen elämäntapa ekokylä bioenergia aurinkovoima tuulivoima maakaasu ydinvoima ydinvoimala sähköntuotanto Teollisuuden Voima kasvihuoneilmiö metsänhoito liito-orava metsiensuojelu valkoselkätikka greenpeace Vihreä Liitto Satu Hassi biodynaaminen viljely IP-viljely integroitu viljely Martti Tiuri hiilidioksidipäästöt pienhiukkaspäästöt vesivoima Vuotos Vuotoksen allas luomukritiikki metsätalous kestävän kehityksen metsänhoito pieneläinhoito hevoset minipossu vegetarismi keliakia laktoosi-intoleranssi maanmuokkaus viljalajikkeet perunalajikkeet perunan viljely kumina kuminan viljely ohra ohran viljely esikuivattu säilörehu maataloustuki CAP ympäristötuki LFA LFA-tuki CAP-tuki viherkesanto palkokasvit typensidonta mikrobiologinen typensidonta ilmastomuutos ilmastomuutokset otsonikato typen oksidit saimaannorppa harmaahylje luonnonpuistot kansallispuistot vaellusreitit metsähallitus starttilannoitus starttityppi starttifosfori maataloustuet jokamiehen oikeudet terrorismi kansalaistottelemattomuus ekoterrori ekoterrorismi osterivinokkaan osterivinokas Mansikan muokkaustavat Muokkaustavan vaikutus Kevytsavirakentaminen Teräs ja puu tornisiilo Tilarakenteen muuttuminen ja henkinen työssä jaksaminen Vaihtoehtona ympärivuotinen säilörehuruokinta lypsylehmillä Lietelannan käsittely markkinatutkimus kylmäpuristettua Vadelman viljely Väkirehun merkitys kevätpoikivan lehmän laidunruokinta Ruokintakoe Geenitekniikan käyttö kasvinjalostuksessa tapaturmariskit karjataloustyössä Pihaton ruokintajärjestelmän valinta ravunviljely maatilan liitännäiselinkeinona Katetuottolaskelman sovellus puuntuotantoon Navettatyypin vaikutus karjan sorkkaterveyteen Hevosheinän tuotanto Nuorten metsien hoito Öljypellavan tuotanto lämpöyrittäminen metsähakkeella Maitorotuisten keinosiemennyssonnit kasvatusasema lypsyrobotti Vapon terminaalihanke hakkuutähteet hakkuutähteiden keräys Maatilamatkailu Sinkki kasvinviljelyssä ja eläinten ruokinnassa Maapohjainen jaloittelutarha Seos- eli aperehu lypsäville Maitotilaneuvonta Kylmäpihatto lypsykarja maatalouden maatilan tuotantorakennukset Pientareiden, suojakaistat ja suojavyöhykkeet merkitys vesistöjen tilaan Metsäpuuntaimien tuottaminen maatiloilla Hevosen vaihtoehtoinen hoito Lypsykarjanäyttely Kannattava vasikan juottomenetelmä Mustikka, puolukka rehuviljan viljely ruokasipulin viljely Ylämaan karja Säilörehukoneketju pellolta pöytään Lakka Funktionaaliset elintarvikkeet eli terveysvaikutteiset elintarvikkeet Lypsylehmän poikimavaikeudet Yleisimmät hengityselinsairaudet maitotilan Emakon hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Maatalous ja riistanhoito Hullunlehmän tauti Maatilojen laatujärjestelmä Alkionsiirto lihahiehon kasvatus kannattavuus eri tukialueilla Maalämpö pientalon lämmön lähteenä Haketusmenetelmät Taloussuunnitelma verkossa Navetan Luonnonmukainen naudanlihantuotanto emolehmätuotanto suomenhevonen Lihanaudan ympärivuotinen ulkotarhaus Hakelämpökeskus Laiduntamisen vaikutus pohjaveteen Kuivurityypit viljankuivauksessa pyöröpaalain pyöröpaali Pyöröpaalainkoneketju Kananmunatuotanto Suomessa parsinavetta Tuotantorakennusten suunnittelu keinoemo porsaskuolleisuus Emakkorengas Puutuhkan käyttö metsänlannoitteena Itäsuomenkarja eli kyyttö puna-apila apilat
... Palautetta ?: mattipekkarinen@hotmail.com