Viljat  lajikkeet

VILJAN KEHITYSASTEET

1.ITÄMINEN  

Itämisen edellytykset:

• kosteus

• lämpö

• valo tärkeä pienisiemenisille lajeille (aistivat olevansa lähellä maan pintaa) - vrt pimeämuokkaus

• happi useimmille tärkeä (kosteikkokasveille ei niinkään)

• kevätitoisten lajien siemen on eka syksynään itämislevossa (dormanssi). Kylmäkäsittely (tai talvi) poistaa dormanssin (=idunviritys eli stratifikaatio)

2.ORASVAIHE

• orastumisesta korrenkasvun alkuun, samalla tähkänmuodostuksen alkuun

• pensastuminen... korsien ja tähkien lukumäärä määräytyy  

3.KORSIVAIHE

• jyvien lukumäärä määräytyy

• pensastuminen loppuu (ellei harvaa tai lakoa)

• korsien pituuskasvua

• kasvimassan lisäys nopeaa

    KUKKIMINEN

• tietty vegetatiivinen vaihe läpikäytävä ensin

• päivänpituus tärkeä säätelijä....... pitkänpäivänkasveja

• helle hoputtaa.......kukkiminen tietyn lämpösumman täytyttyä

• syysviljat vaativat   vernalisaation  

• hedelmöittyminen kevätviljoilla tapahtuu tähkälle tulon aikoihin

• siementen määrä (tähkylöiden määrä) riippuu paljon ympäristötekijöistä

•                       -runsas typensaanti näyttää lisäävän jyvälukua...N-lehtilannoitus ?!!!              

•                       -viileässä enemmän tähkylöitä (ja siten myös jyviä)

•                       -kuivuus vähentää selvästi jyvälukua -lyhyet tähkät ...N-lehtilannoitus ?!!!          

•                       -pitkä päivä hoputtaa--laskee hieman jyvälukua pohjoisessa

4.JYVÄNMUODOSTUS

• tähkälletulon aikoihin tapahtuu kasvin kukissa hedelmöittyminen

• jyvän kasvu: jyvään varastoituu tärkkelystä

•                       -kasvualustan kosteus ja typen riittävyys määräävät tämän vaiheen pituutta ja sadon suuruutta

• jyvän kosteus vähenee, alussa kasvi poistaa vettä aktiivisesti=aktiivinen tuleentuminen

• ...FYSIOLOGINEN TULEENTUMISVAIHE, jolloin kosteutta noin 40%

• tämän jälkeen passiivisen tuleentumisen vaihe, jolloin jyvän kosteuden muutokset ovat riippuvaisia sääoloista  

yleinen jaottelu eri tuleentumisasteisiin on seuraava:  

MAITOTULEENTUMISASTE---KELTATUL.ASTE---TÄYSTUL. ASTE---YLITUL.ASTE

• tuntomerkkeinä halmeen yleisväri, jyvän kiinteys-kovuus-, jyvän väri, lehtien ja korren väri

• keltatul. aste ja em. fysiologinen tuleentumisaste ovat jokseenkin samaan aikaan. Tällöin on jyvän kuiva-ainemäärä jo täysin muodostunut, eikä "sirppihallaa" synny.

TUNTOMERKKEJÄ:  

• MAITOTUL: alalh keltaisia, ylälh vihreitä ,jyvä maitomainen, latvapäästä kellertyvä, solmut ja korret vihreät, tuoreet, kosteus yli 50%

• FYSIOL.TUL: kosteus 35-40 % ,jyvä vetinen, jonkin verran taikinamainen tai jauhomainen, vihreä jyvistä häviämässä, jyvä taipuva(vehnä, ruis: halkeaa) korret ja solmut kellastuvat

• KELTATUL:kosteus noin 30%,jyvä sitkeä, jauhomainen ja taikinamainen, taittuu poikki, murtopinta epäsäännöllinen, halme kokonaan keltainen, alasolmut kutistuvat

• TÄYSTUL: kosteus 20-15%,jyvä lasimainen/jauhomainen, kova, tähkät nuokkuvat ,halme harmaantuu, solmut kutistuvat

• YLITUL: kasvusto "ränsistynyttä", harmaata, korsi hauras---korret taittuvat, tähkiä putoilee, idäntäriski suuri

korjuujärjestys

• luonnollinen tuleentumisjärj.

•  "tärkeysjärjestys"(rehuvilja ei kärsi viivytyksestä siten kuin leipäv)

• tuoresäilöntään voidaan puida kosteana

• vuorokaudenajan vaikutus eri viljalajeilla: kauralla ja ohrallakin suuren vaihtelut vuorokaudenajan mukaan. Vehnällä ja rukiilla (koska helpeet irtoavat puitaessa?) ei vuorokaudenajalla ole suurta merkitystä puintikosteuteen

       KASVUAIKA KYLVÖSTÄ TULEENTUMISEEN  voi samallakin lajikkeella vaihdella melkoisesti. Lämpösumma on jo parempi kasvukauden mittari kuin päivien lukumäärä. Muiden tekijöiden (typen- ja vedensaanti ja päivänpituus) vaikutus sekoittaa asiaa siten ,ettei lämpösummakaan ole aivan yksiselitteinen. Lajien ja lajikkeiden välisien kasvuaikavaatimuserojen ilmaisijana lämpösumma on hyvä mittari. Viljelyvarmuustekijänä kasvuaika olisi saatava lyhyeksi. Kasvuaikaa lyhentävät tekijät vaikuttavat kuitenkin usein satoa alentavasti (jäähän osa kasvukautta hyödyntämättä) Siksi käytännössä pitkä kasvuaika- olipa se sitten lajikkeesta tai sää- ym. tekijöistä riippuvainen- johtaa pääsääntöisesti laarien täyttymiseen, lyhyt niiden jäämiseen vajaiksi.

 VILJAT; VILJELYTEKNIIKKA/SADONMUODOSTUS    

2.kylvöaika

Kevätkylvöt tehtävä ajoissa:

• kasvukausi tarkoin hyödyksi

• vesi--------"----------

Syysviljat:

• ruis elokuun loppupuoliskolla (sopiva teh. lämpösumma noin 150)

• syysvehnä elo-syyskuun vaihde  

3.lannoitus

Typpi ratkaiseva: liika typpi lakoonnuttaa

• puutoireet: pieni sato, ennenaikainen tuleentuminen,(kellanvihr. väri)

• lako vaikuttaa: alhainen hlp, paljon kuorta, huono sulavuus ja siten myös ry-arvo... vehnällä valkean jauhon saalis pieni

• lako lisää myös tähkäidännän riskiä (sakolukuongelmia rukiilla ja vehnällä)

• lako vähentää satoakin (lehtien valonsaanti heikkenee, samoin nestevirtaukset... tauditkin mellastavat lakopaikoissa pahemmin

4.sadetus     **

• lisää sadon määrää

• parantaa laatua muuten, mutta valkuaispitoisuus laskee  

5.sadonkorjuu

• ajankohta tärkeä, vars. leipäviljoilla

• tuleentumisasteet  

hlp:oon vaik.: tuleentuneisuus, halla, kuivuus, lakoisuus, jälkiversonta...

sakoluku: lajike, korjuuaika, kuivaus, varastointi, sekoitukset...

valk.%:iin vaik.: lajike, lannoitus, kuivuus/sadon määrä,...

muuta tärkeää viljanviljelyssä:

• ruisvehnä. Uusi satoisa syysvilja. Pääasiassa rehukäyttöön. ks. "ruislajikkeet "

• kaksoiskylvö: esim ohran päälle, matalaan hieman ennen ohran orastumista (kuivaan kerrokseen) kylvetty syysvehnä kasvanee ohraa häiritsemättä "alakerrassa". Syksyllä ohran oljet pois, ja vehnä jää talvehtimaan. Antaa sadon seuraavana syksynä. Näin yksillä muokkaustöillä saadaan kaksi viljasatoa. Vrt. vanha juureisruis- menetelmä ym ym

• tasausäestys: kosteusolojen tasaamista: valikoiva ensi-äestys

• torjunta-ainemäärän pienentäminen: ei pidä innostua liikaa. Voi lipsahtaa homeopatiaksi :)

• (-alkoholiruiskutukset) : alkoholin väärinkäyttöä. Tämäkin idea on osoitus luovuudesta kuitenkin?

• (-pimeämuokkaus) : Pienisiemeniset lajit eivät idä, ellei siemen saa valoa (edes vilaukselta). Ei käytännön hyötyä.

• starttilannoitus: Siemenen viereen samaan vakoon sijoitettu fosfori tullee paremmin hyödyksi kuin kauemmas siemenestä sijoitettu. Sääntöjen suuresti rajoittama fosforimäärä saadaan näin tuottavampaan käyttöön

• korrenvahvistaja ? täydennystyppi ?  

• viljelykierrot, esikasviarvot  

• sakoluku leipäviljoilla

• humusasiat, minimimuokkaus, suorakylvö

• tuoresäilöntä

• Suomen Rehun viljatutkimus / määrä / laatu  

RUIS lajikkeet

Rukiin viljely Suomessa

VILJELYTEKNIIKKA

 1. Maalaji

 2.Lannoitus

3. Kylvö

a) ajankohta: elokuun loppupuoliskolla, pohjoisempana aiemmin

b) normaali tiheys 500 itävää siementä/m2,syvyys 2-4cm

• peitattu siemen

• noin 120-180 kg/ha

4. Rukiin kasvinsuojelu  

a) talvituhojen torjunta pintavesivaurioiden välttäminen lumihomeentorjunta (peittaus / orasruiskutus / lumen tiivistäminen) kahukärpästorjunta
	Ruispelto syksyllä. Homeentorjuntaruiskutus tehty.	Talvella lumi suojaa oraita pakkaselta.
Keväällä lumen sulaessa nähdään mahdolliset lumihometuhot.

 

b)rikkakasvien torjunta  syksyllä MCPA max. 1 kg/ha  keväällä monia kemikaalivaihtoehtoja  pahiten haittaa: saunakukka, juolavehnä...
keskiruudussa rukiin seassa saunakukkaa ja ruiskaunokkia. Kaunokki on totellut kemikaaleja "harmillisen hyvin" ollen nyt melko harvinainen näky pellossa.

 

c)laontorjunta

•  Korrensääde 5C , Terpal

• CCC,  

• yleistä kasvinsuojelun kannattavuudesta

• Moddus M

 

5.Sadonkorjuu
	Tässä ruis on lähellä keltatuleentumistaan. Ruis kannattaa puida aikaisin. Siten saadaan laadultaan (sakoluku!) hyvää ruista.	Hyvin kasvaneen, kaksimetrisen rukiin puinti vaatii puimurilta tehoa ja ajajalta kärsivällisyyttä.

 

Korjuuajan merkitys

a) vaikutus sadon määrään:  Leikkuupuimurilla ei voine puida "liian aikaisin", jolloin sadon määrä jäisi vajaaksi. Jyvän rikkoutuminen (liika kosteus) estää liian aikaisen puinnin (ainakin "kuorettomilla, siis rukiilla ja vehnällä)

b) vaikutus sadon laatuun:

• sakoluku : aikainen puinti antaa korkeimmat sakoluvut

• vihreät jyvät : aikaisessa puinnissa enemmän, mutta rukiilla ei haittaa (ruisleivässä saakin olla väriä...)

•  rikkoutuneet jyvät: liian kosteana puidessa osa rikkoontuu: rukiilla ei haittaa, sillä jauhetaan kokojyväjauhoksi kuitenkin (vehnällä asia on toisin)

• Mahdollisimman hellävarainen puinti

c)  vaikutus korjuukustannuksiin:

• aikainen puinti--->suuri kosteus---> suuret kuivauskustannukset

• Kuivausmenetelmät: lämmin- vai kylmäilmakuivaus: Kylmäilmakuivauksessa sakoluku laskee? (koska vilja "elää" vielä useita vuorokausia!)

 

 

 6. Rukiin hinnoittelu

• kosteus

• hlp

• sakoluku

• roskaisuus

•  

7. Lajikkeet         

 

8. Muuta

 -"juhannusruis" : vanha menettely, jossa samoilla töin on saatu karjalle laidunta ja ihmisille ruista. Kylvetään ruis alkukesällä (juhannuksena?), laidunnetaan se loppukesällä, ja toivotaan vielä saatavan jyväsato vuoden kuluttua....

- "juureisruis": keväällä kylvettyyn ohrapeltoon kylvetään kesällä sekaan ruis. Eka syksynä puidaan ohraa (ja kerätään oljet pois). Toisena syksynä puidaan ruista (jos kaikki menee suunnitelmien mukaan...) Tässäkin tavoitellaan raskaaksi koetun muokkaustyön vähentämistä.

kasvi-etusivulle

 

 

OHRA

1. Yleistä

Historiaa: Vanhimpia tunnettuja viljelykasveja

Ohratyypit:

Viljelyn laajuus 

http://www.mmm.fi/vilja/strategia/ohjelmat/ohra/loppuraportti.htm :

"Ohra on vehnän ja maissin jälkeen kolmanneksi tärkein vilja kansainvälisessä kaupassa. Sen osuus on noin 10 % maailmankaupan kokonaismäärästä. Ohran maailmankauppa on  vaihdellut 13-19 miljoonan tonnin välillä, mistä 4-5 miljoonaa tonnia on mallasohraa. Ohramaltaan maailmankaupan määrä on vuosittain 4-5 miljoonaa tonnia, mikä vastaa runsasta 5-6 miljoonaa tonnia ohraa. Suurin ohran tuottaja on EU..... Muita suuria ohran tuottajia ovat Australia ja Kanada, joilla kummallakin on tavoitteena tuottaa ensisijaisesti hyvälaatuista mallasohraa ja mallasta kansainvälisille markkinoille. tuottamiseen. Yhdysvalloissa ohran viennin merkitys on suhteellisen pieni maissiin, vehnään ja jopa sorghumin vientiin verrattuna.... Lähi-Itä ostaa lähes puolet kansainvälisessä kaupassa liikkuvasta rehuohrasta. Saudi-Arabia ostaa yksinkin jo 4-5 miljoonaa tonnia rehuohraa vuosittain ja on näin ollen EU:n tärkein ohran ostaja. Toinen tärkeä ja kasvava tuontialue on Kauko-Itä, jossa Kiina ostaa vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia ohraa lähinnä mallas- ja olutteollisuutensa tarpeisiin."

2. Ohran rehukäyttö ja rehuarvo

3. Ohran viljely

Maalajit / muokkaus / kylvö

Taimettuminen (orastuminen) ja alkukehitys: ks Viljan kehitysasteet  

Rikkatorjunta

	YLLÄ: Jauhosavikan ja pihasaunion taimia kaurassa... yksi varttuneempikin saunio. VASEMMALLA: Pillikkeen taimia. Niiden alla ja etualalla jauhosavikan pieniä sirkkalehtiasteella olevia taimia. http://www.roundup.fi/index.phtml?s=26

Taudit

Tuleentuminen

-ohra/kaura/vehnä -vertailu :   -satoisuus    -viihtyvyys, taudinkesto (peittauksen hyöty)

lajikkeet (Farmit.net)

LAJIKEVALINNAN KANNALTA TÄRKEITÄ OMINAISUUKSIA: 

• kasvuaika (lämpösummavaatimus) huom: "pitkänpäivänkasvi" ..."ränsistyvyys"?

• ...lannoituksen vaikutus kasvuaikaan: orgaaniset (esim. lanta)viivyttävät

• ...tähkäidännänkesto

• korrenlujuus   .../viljelyn (lannoituksen)tehokkuus ...kasvunsääteet?

• (valon vaikutus korteen: viisto (pohj.paikkak.) tai muuten heikko valonsaanti (liian tiheä kasvusto ,pohjoisrinne) ---pitkä, heikko korsi

• viihtyvyys vaihtelevissa sää- ym- oloissa (pH, märkyys, kuivuus...)...=viljelyvarmuus

• taudinkestävyys (lehtilaikkutaudit, lentonoki ym. )

• satoisuus, johon myös em. seikat vaikuttavat...

• aikaisuuden ja satoisuuden kytkentä ei ohralla ole kovin selvä... vrt kaura, vehnä

SADON LAATU

• hlp  ...(jyväkoko, muoto, kuoren laatu )kaksitahoisilla lajikkeilla parempi

• valkuaispitoisuus....valkuaisen aminohappokoostumus 

• HLP JA VALKUAISPITOISUUS riippuvat suuresti KASVUOLOISTA ja ovat yleensä kääntäen verrannollisia keskenään

kaksitahoiset lajikkeet ovat vaateliaita mm. pH:n suhteen

• -pitkä pohjoisen kesäpäivä kiihdyttää kehitystä, jolloin kaksitahoisten

• sadonmuodostukselle tärkeä pensastumisvaihe jää lyhyeksi. Etelä-Suomessa

• saadaan jo kilpailukykyisiä satoja.

• -valkuais- % alempi kuin monitah.

• -hlp (samalla ry-arvo)hieman parempi , jyväkoko isompi

• -varsinkin mallastukseen sopivia

KAURA

lajikkeet (Farmit.net)

VILJELYARVOON JA LAJIKEVALINTAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 

• kasvuaikavaatimus rajoittaa viljelyä ja lajikevalintaa ... myöh. lajikkeet satoisimpia

• korrenlujuus uusilla lajikkeilla melko hyvä

• viihtyvyyserot melko pienet verrattuna ohriin

• kasvitaudit eivät kauralla kovin merkittäviä (paitsi virustaudit, joiden kestossa ei lajike-eroja)

• itämistä haittaavia sieniä torjutaan peittauksella

• viljahärmää voi esiintyä

-SADON LAATUun vaikuttaa kasvuolojen lisäksi lajikkeen  ominaisuudet

• hlp-eroja

• kuori-%-eroja

• valk-%-eroja