Katoava kansanperinne: Käytyä antoisaa keskustelua Vihreän Liiton palstalla (YLEVI) 

HUOM: tekstissä mainittavat Ylevi-linkit eivät enää (nyt v 2024) toimi. 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2003/8_2003/0134.html:


Hannes Tuohiniitty:  "Luomuviljan sato jää selvityksen mukaan keskimäärin 30 prosenttia pienemmäksi kuin tavanomaisesti viljellyn, nurmessa erotus on 20 prosenttia. Eli aivan eri tasoa kuin Pekkarisen mainostama 50%. "

Koeasemalla ei löydy köyhdytettyä ja rikkaruohoista ja kasvitautien vaivaamaa lohkoa, kuten kauan luomussa olleelta tilalta. Jos tuo 30% pätisi maatiloilla, niin eihän luomu mitään lisätukea tarvitsisikaan. Vastaava 30% säästöhän tulee jo apulanta- ja kemikaalikustannusten jäädessä pois.

Matti

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2003/8_2003/0101.html:

Hannes Pekkala: "unohdat kokonaan, että ns. kulttuuriympäristö on seurausta maatalouden
harjoittamisesta. tehotuotanto ei kulttuuriympäristön tilaa paranna"
 

1.  Onko sitten parempi alkaa käyttämään ENEMMÄN luomua jotta ENEMMÄN peltoja pitää ottaa käyttöön (esim. niityistä, kesannolla olevista pelloista, pensaikkoalueista, jne.)? Onko tuossa nyt mitään järkeä? Noinhan pitää tehdä jotta sama ruokamäärä voidaan tuottaa, koska luomu on niin pahuksen tehotonta. Mitä maksaa

2.  Jos ainoa järkiperuste luomulle on siis "kulttuuriympäristön säilyttäminen" niin kertokaapa miksei sitä voida säilyttää muuten kuin luomulla? Muut tavat ovat ilmeisesti halvempiakin, ja aiheuttavat vähemmän ravinnepäästöjä ja eroosiota.

3.  JOS maaseutu halutaan muumioida tehottomalla luomutuotannolla, niin onko ko. homma todellakin sen haittojen arvoinen? Haittoja on esim. mainitsemani ravinnehuuhtoumapäästöt (miten ympäristönsuojelijat kerta kaikkiaan voivat kannattaa tuollaista?!?) sekä erittäin korkea hinta. *

"näissä biotoopeissa elää huomattava osa eli 22% kaikista uhanalaisista lajeistamme itseasiassa näiden alueiden saattaminen luonnontilaan vähentäisi lajien määrää.""

Olet siis sitä mieltä että on HYVÄ ASIA että ihminen muokkaa luontoa enemmän kuin on tarve? Mielenkiintoinen näkemys "luonnonsuojelijalta". Minä olen itse sitä mieltä että parasta on, että ihminen koskee luontoon niin vähän kuin mahdollista. Vielä 1800-luvun alussa peltoala Suomessa lienee ollut alle 300 000 hehtaaria.
Miksi nyt on tärkeää ja arvokasta ja luonnollista, että sitä olisi siihen nähden kymmenkertainen määrä, kuten luomussa tarvittaisiin ? Ja pitäisikö varmuuden vuoksi vieläkin raivata viisi miljoona ha lisää?

Matti

 

http://www.vihreat.fi/yleviarkisto/2003/7_2003/0057.html :

Satoarviot tilanteen mukaan luomussa?

Minulle, savolaisellekin, tuottaa vaikeuksia hyväksyä ristiriitaiset luomun perustelut (suoranainen valehtelukin). Onkohan tämän palstan lukijoissa muita... peräti tunnetusti umpirehellisiä pohoojalaasia? Mitenkähän he mahtavatkaan hyväksyä epärehellisyyden, josta esimerkkejä on mm. täällä: LuomuTutk

MITEN ALAS ONKAAN "POLKAISTAVA" luomun satoarvio siinä LASKELMASSA, JOLLA PÄÄTTÄJILLE perustellaan luomun extraextratuen tarvetta (kuulemma nykyinen, 200 euroa/ha, ei riitä!), kun ei tarvita 500 kg/ha Kemiran lannoitetta; säästyy yli 100 euroa/ha ...ei kalliita kemikaaleja kasvinsuojeluun; säästyy aine- ja työkustannuksina 50-100 euroa/ha ... "mainiosti vetävät luomumarkkinat" antavat paremman hinnan kuin "tavanomaisesta"...
 

Matti  

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2003/7_2003/0103.html

Tapani Veistola: " Luomu on osoittanut olevansa hyvä maaseutu- ja ympäristöpoliittinen instrumentti" !!!???

Onpahan Instrumentti!

Matti

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2003/7_2003/0122.html

Tapani Veistola: "Maatalousympäristön monimuotoisuuden kannalta olisi edullista, jos luomutilojen, erityisesti luomukarjatilojen, määrä kasvaisi edelleen. Aiheetta enempään "

Turhan vaatimatonta: aihetta on jatkokäsittelyyn.

1.  Tavanomainen viljelijä kesannoikin paljon halvemmalla (200 €/ha halvempi)

2.  Tavanomaisella viljelyllä säästyy Suomen mittakaavassa 1,3 miljoonaa hehtaaria luonnolle (verrattuna luomuvaihtoehtoon). Pidettäköön se joko kesantoina tai metsinä.

3.  Jos em. 1300 000 ha pidetään metsinä, säästyy  mitä maksaa laskelman mukaan 1340 000 000 euroa/vuosi tukirahoja. Laitetaan vaikkapa tuulivoimaloiden rakentamiseen! Montako saadaan vuosittain?

4.  Kumpi muuten mielestänne on parempi noille 1,3 miljoonalle hehtaarille, jotka tehoviljelyn kautta säästyvät pellonraivaukselta (ja osittain vapautuvat nykyisestä peltokäytöstä): kesantopelto vaiko metsä? Ihan luonnollisuuden taikka monimuotoisuuden kannalta ajatellen.

Matti  

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2004/2_2004/0210.html

Pekka Raukko: " Luomu on todella halpaa tämän tuhlailun rinnalla."


HALPUUS ON SUHTEELLISTA. Miten hinnoitellaan noin miljoona hehtaaria Suomen maata, joka tarpeettomasti pidetään vajaatuottoisena peltona, muokataan ja aiheutetaan eroosiota, ravinnepäästöjä ja turhaa öljynkulutusta? Joka on poissa metsiensuojelualasta tai muusta metsäluonnosta? Ja samalla on tämän ohessa, opin uskottavuuden säilyttämiseksi, pakko tyrkyttää luomua Afrikkaan ja muualle alkeellisen, vajaatuottoisen viljelyn seuduille. Näin aiheutetaan tarpeetonta kärsimystä miljoonille ihmisille. Päivittäin kuolee 24000 ihmistä nälkään. Sitä on vaikea rahassa mitata.

Ei pitäisi tuomita... mutta tekisi mieli sanoa "Herra, älä anna heille anteeksi, sillä he tietävät, mitä tekevät". Luomun markkinointiväki tekee bisnestä eikä hyväntekeväisyyttä. Luomu lisää nälkää. Luopumalla lannoituksesta ja kasvinsuojelusta. Se on rikkaiden, hyvinvoivien ihmisten haihattelua, totuuden ja veronmaksajien kustannuksella.

Tehokkaan viljelyn etuna on myös huomattava, että siten saadaan, niin haluttaessa, ympäristöllisesti herkimmät peltolohkot pois viljelystä, vaikkapa ennallistettua metsän kasvulle. Ja säästetään tropiikin sademetsiäkin luonnontilaisina. Luomussa tarvitaan kaksin-kolminkertainen peltoala verrattuna tehokkaaseen, huolelliseen viljelyyn. Jos kellä on silmä, hän nähköön.

Matti

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2004/2_2004/0153.html

Sillähän ei ole väliä, millä termillä kutsumme viljelyä. Mutta:

a) Väkilannoitteet ovat siistejä. Väkilannoitteen typpi muovisäkissä katetussa varastossa on syys- ja kevätvalumien ulottumattomissa. Helppoliukoisena se tulee käytetyksi kasvukaudella, eikä jää maahan syyssateiden ja kevätvaluman huuhdottavaksi. Maatalouden Tutkimuskeskuksen kokeissa on seurattu väkilannoitetypen vaiheita radioaktiivisesti merkityn isotoopin avulla. Suurimmat todetut huuhtoumamäärät olivat yhden kilogramman luokkaa hehtaaria kohden.. Väkilannoitetypen osuus peltohehtaarin kokonaishuuhtoumasta on alle 10% ja loput(yli 90%)tulee orgaanisista lähteistä (humus, kasvinjätteet, lanta) Väkilannoitus nostaa satoa, ei huuhtoumaa.

b) Rikkakasvien ja tautien torjunnalla saadaan samalla lannoitustasolla yleensä 20-30% sadonlisäys. Näin tarvittava ravinto syntyy pienemmällä peltoalalla, ja luontoa säästyy.

c) Tosin jonkun mielestä rikkoja ja ötököitä on oltava nimenomaan pellolla. Muualla ne ovat vähempiarvoisia? Tuleeko ne rikkakasvit torjua vai ei? Luomussakin nähdään paljon vaivaa niiden torjumiseksi, mutta kun siinä ei onnistuta, todetaan, että onpa hieno asia, että on monipuolinen kasvillisuus!
 

Tehoviljelyä on se, jossa lannoituksen lisäksi huolehditaan muistakin kasvutekijöistä ja torjutaan rikkaruohot ja kasvitaudit. Tällöin eivät ravinteet mene hukkaan (eikä myöskään tehty työ, maan aika eikä koneiden tarvitsema energia). Ilman kunnollista lannoitusta ja kasvinsuojelua muutkin panokset menevät paljolti hukkaan, jopa niin, että sadon korjuukin tuntuu turhalta. Siinä ohessa ravinnepäästöt ovat kohtuuttoman suuret, varsinkin satokiloa kohden laskettuna.

Matti

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2004/2_2004/0020.html

Matti P: " JOS tehomaataloudella ymmärretään tehokasta metsien ym raivaamista pelloksi ja voimakasta mekaanista käsittelyä, runsasta muokkaamista, jolla tapetaan rikkakasveja ja irrotellaan (lahotusta vilkastuttaen) maasta viimeisetkin ravinteet.- tai ylisuurten karjanlantamäärien käyttöä."

Jouni Lundqvist : "Mitä muuta voin ymmärtää. Se on rikkaiden maiden pääasiallinen tuotantotapa. Eikö antiluomun kannattaisi käyttää enemmän paukkuja tämän viljelymuodon kritiikkiin kuin marginaalisen (vielä) luomuviljelyn haukkumiseen. "

LUOMUVILJELY valitettavasti kieltäytyy jostakin ihmeen syystä juuri niistä keinoista, joilla tarvittavat elintarvikkeet voidaan siististi tuottaa kohtuullisella peltoalalla. Eli se syyllistyy em. virheistä muihin, paitsi ylisuuriin lantamääriin. (niihin taas on mahdollisuus syyllistyä vain, jos tilan /kokonaisen valtion karjanpito perustuu muualta ostettuun rehuun, jolloin lantaa syntyy runsaasti omaan peltoalaan verrattuna)

Oikeaa tehomaataloutta (sitä, jossa sadot ovat korkeat kohtuullisella lannoituksella), on meillä voitu kokeilla vasta noin 10 vuotta. Sen aikaa on saatavilla ollut hyviä kasvitautien torjunta-aineita. Tuloksia ei voi lukea vesien tilasta vielä, mutta vaikutus on luontoa säästävä. (eikä voi lukea ihan kohtakaan, sillä valtaosa viljelee edelleen huolimattomasti, yrittäen nostaa satoja pelkästään lannoituksen voimalla (lannan tai apulannan). Tai ei lannoita ollenkaan, jolloin eroosion (suunnilleen vakio/ha) aiheuttamat ravinnehuuhtoumahaitat satokiloa kohden ovat suurimmat. Ja niin ollen järvien Itämeren vastaanottama kuormitus on suurin. Vesien tila muuttuu isolla viiveellä.

Syyn ja seurauksen tunnistaminen ei ole helppoa. Korkeisiin satoihin ja hyvään ravinnehyötysuhteeseen pääsemiseksi tarvitaan terve, rikkakasveista puhdas kasvusto.
 

Matti

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2004/1_2004/0024.html :

Hovilat kirjoittivat tuista: " Nykyinen luomutuotanto perustuu lähes täysin luomuun suunnattuun ympäristötuen erityistukeen."

Niinhän se perustuu. Ja siihen, ettei lannoituksesta ja kasvinsuojelusta tule kustannuksia. Erikoista onkin se, ettei viranomaisten toiveissa ole paljoa johdonmukaisuutta: Tavanomaisen viljelijän on pystyttävä osoittamaan lannoitteenostokuitit ja se, että on peltojaan tosiaan riittävästi lannoittanut. Muuten menettää tuet.
Luomussa taas on salattava, jos väkilannoitteita on käyttänyt. Ja ainakin käytäntö on täällä osoittanut, että niitä "sallittuja" lannoitteita käytetään kovin vähän: Luomupelto

Matti 

 

http://www.vihrealiitto.fi/yleviarkisto/2004/1_2004/0033.html :

Mikko Hovila ilmaisi viljelymenetelmäasian hienon diplomaattisesti. Sen sijaan koen suorastaan valheeksi seuraavat julkisuudessa esiin tuodut luomuteesit:
1) Tavanomainen ruoka ei ole riittävän hyvää ja puhdasta, vaan aiheuttaa terveydellisiä riskejä enemmän kuin luomuruoka

2) Luomuruoka olisi jotenkin yhteiskunnalle edullisempaa.  

3) Luomu on ratkaisu maailman nälkään.

4) Ja vielä kaikki nämäkin: Pikakurssi


Niin kauan kuin nuo asiat ovat jollain tapaa virallisesti ja julkisesti oikaisematta, on syytä pitää keskustelua vireillä. Että antaa palaa:

1. Satotaso luomussa jää selvästi vain murto-osaan todella tehokkaasta viljelystä. Niinpä maata sekä muokkaus- ym konetyötä (ja sen myötä tosiasiassa myös polttoaineita) menee luomussa tuotettua satokiloa kohden enemmän kuin tehoviljelyssä, huolimatta päinvastaisista haihatteluista. Tämänhän voi todeta jo tuotteiden hinnoista: sen vuoksihan luomutuotteista pitäisi parempi hinta saada.

2. Johtuen kohdasta 1 jää luomumeiningissä vähemmän mahdollisuuksia säilyttää koskematonta luontoa.

3. Varsinkaan aliravitsemuksesta kärsiviin maihin ei luomuoppeja pidä tyrkyttää, ellei nimenomaan haluta karsia väestöä! Kokemus sanoo, että väkilannoitteiden tullessa lähtee nälkä.

4. EU:n talouden kannalta on hyvä tietää, että tukea, laskettuna satokiloa kohden, tarvitaan luomussa moninkertaisesti (ainakin tuplasti) verrattuna tavanomaiseen, puhumattakaan tehoviljelystä.

5. Ympäristölle aiheutuu luomusta enemmän haittaa kuin muusta viljelystä (johtuen mm. kohdasta 1.

6. Luomutuotteiden myyntimäärät (sinänsä pienet) selittyvät salamyynnillä (pakkausmerkintä niin pieni), pakkomyynnillä (sekoitetaan tavanomaisen raaka-aineen sekaan), kaupan hyllylle pilaantumisella sekä valheellisilla merkinnöillä (kilohinnan sijaan ilmoitetaan isosti pakkauksen hinta (esim 400 g tomaattirasiat). Ne, jotka tieten tahtoen ostavat luomua, eivät tunne kohtia 1-5, vaan ovat valheellisen tiedon varassa.

Matti